”Kuin apteekin hyllyltä” – Apteekkirobotti pitää huolta, että vanha sanonta pitää edelleen paikkansa

Apteekkirobotit tulivat Suomeen noin kaksikymmentä vuotta sitten. Silloin pelättiin että robotit tulevat ja vievät työpaikat. Nyt tilanne on päinvastainen.

Apteekkirobotti ei näytä tieteiselokuvien robotilta. Se on optimoitu työhönsä ja muotoiltu sen mukaan.

Yhä useampi apteekki tekee harppauksen tulevaisuuteen ja automatisoi osan toiminnastaan robottien avulla.

Syrjäyttääkö kone ihmisen ja tekee ihmisestä tarpeettoman? Joissain tapauksissa kyllä, mutta ei apteekeissa.

Yhä useammassa apteekissa on robotti, mutta samalla farmaseuteista on huutava pula. Tilanne vaikuttaa epäloogiselta, mutta selitys on varsin yksinkertainen. Yliopiston Apteekin johtava farmaseutti Mikaela Pammo avaa logiikkaa.

– Robotti vapauttaa meille farmaseuteille aikaa jota voidaan käyttää esimerkiksi asiakaspalveluun ja lääkeneuvontaan.

Toisin sanoen, apteekki toimii tehokkaammin ja pystyy palvelemaan suurempaa asiakasvirtaa.

Robotit räätälöidään apteekkeihin

Uuteen aikakauteen siirtyminen ei ole aivan yksinkertainen asia, koska kyseisiä robotteja ei löydy suoraan valmiina elektroniikkaosastolta. Jokainen robotti räätälöidään apteekin mukaan ja siihen vaikuttaa apteekin koko, myynnin määrä ja tilat.

– Arviomme mukaan investointi, joka on keskimäärin 185 000 euroa, maksaa itsensä takaisin 4–5 vuoden aikana, kertoo myyntijohtaja Riku Ruhanen lääkealan robotiikkaan erikoistuneesta BD-yhtiöstä.

Ruhasen mukaan apteekkirobotit vähentävät jonotusaikaa.

– Kilpailluilla alueilla nopeampi asiakaspalvelu myös tuo isompia asiakasvirtoja ja tätä kautta lisää tuloja. Yksi keskeisistä syistä robotin hankintaan on nykyinen tilanne henkilöstön saatavuuden osalta, Ruhanen jatkaa.

Robotin käyttöikä on noin 13–15 vuotta. Laite on iso osa apteekin liiketoimintaa ja huoltovarmuutta ja robotin tietoturva on pankin tasoinen.

Hyllyt järjestykseen öisin

Ihmisellä on vakiintuneita tapoja järjestää tavaroita. Apteekeissa yleinen tapa on järjestää lääkkeet aakkosjärjestykseen lääkkeen tai lääkeaineen nimen mukaan, mutta kaikissa apteekeissa ei toimita samoin. Joskus hyllyrivi voi olla täynnä tietynlaista lääkettä, ja kyseisen rivin sisällä lääkkeet ovat aakkosjärjestyksessä.

Robotin logiikka poikkeaa ihmismielen monimutkaisuudesta. Robotti seuraa omaa toimintaansa ja apteekin menekkiä ja sopeutuu siihen. Tehokkuus on lääkejärjestyksen punainen lanka.

Robotti noutaa hyllyistä lääkkeitä ja laittaa ne liukumäkiin, joiden kautta lääke päätyy palvelutiskille. Robotti analysoi, mitä lääkkeitä tarvitaan eniten ja asettaa nämä lähimmäksi liukumäkien aukkoja. Näin robotilla on lyhyin mahdollinen matka hakea lääkkeet.

Tämän lisäksi robotti järjestelee hyllynsä tarvittaessa uudelleen aina kun siihen on tilaisuus, esimerkiksi öisin, ja silloin kun se ei nouda asiakkaiden lääkkeitä.

Ihminen ei ymmärrä robotin tehokkuuteen perustuvaa järjestystä. Ensin pitää tietää lääkkeiden menekki, jonka jälkeen pitää ymmärtää robotin liikeratoja ja mikä on tehokas tapa liikkua robottina.

Koneiden armoilla

Apteekki, joka siirtyy robotiikkaan, luopuu vanhoista vetolaatikoistaan ja astuu uuteen aikakauteen. Ihminen poistetaan reseptilääkkeiden hyllytyksestä ja noutamisesta. Robotti on valmistajan toimesta valmiiksi ohjelmoitu ja astuu suoraan töihin. Robotti ei varsinaisesti opi uusia asioita, se sopeutuu työhönsä lääkkeiden menekin mukaan.

Robotteja integroidaan työelämään yhä enemmän. Parhaimmillaan he tekevät työtä ihmisen rinnalla tehden vaaralliset, raskaat ja monotoniset tehtävät. Näin ihminen voi keskittyä työtehtäviin, jotka vaativat ihmismielen ja läsnäolon. Robotin logiikka on lineaarinen, kun taas ihmismielen logiikka on lineaarinen maustettuna intuitiolla ja kaaosteorialla.

Lue lisää: Apteekit kärsivät farmaseuttipulasta – tämä on lisännyt myös vuokratyön tarvetta

Source Link yle.fi