Banner Before Header

Kun 30 vuoden avioliitto päättyi karmealla tavalla, ystävät riensivät hätiin – lukijat kertovat, milloin ystävät ovat olleet heille korvaamattoman tärkeitä

Ilta-Sanomien lukijat kertoivat ystävänpäivänä, millaisissa tilanteissa ystävistä on ollut heille korvaamaton apu.

Useissa vastauksissa kerrottiin, että ystävät ovat olleet kultaakin kalliimpia etenkin silloin, kun lähipiirissä on ollut menetyksiä tai luottamus on petetty.

– Kun äitini eli viimeisiä tuntejaan, laitoin ystävälle viestin asiasta. Äitini sairasti syöpää ja hoidin hänet kotona loppuun saakka. Siitä hetkestä kun ystäväni näki viestin, hän lähti kesken työpäivän kotiin perhekriisiin vedoten. Hän tuli kaupan kautta meille, hoiti lapsiani ja kotiani, että minä sain keskittyä edessä olevaan vaikeaan hetkeen. Teko oli korvaamaton, eräs lukija muistelee.

Toinen kertoo saaneensa ystäviltään voimia sen jälkeen, kun löysi keittiönpöydältä kirjeen, jossa ex-mies ilmoitti tahtovansa erota 30 avioliittovuoden jälkeen.

– Uutinen tuli aivan puskista. Olin järkyttynyt ja sokissa. Hyvien ystävien avulla nousin ylös ja selviydyin kaikesta, ja nyt yli 10 vuoden jälkeen olen onnellisesti uudessa parisuhteessa. Nimimerkillä ”kovistakin tilanteista voi nousta, kun on hyviä ystäviä, jotka tukevat”.

– Tuin parasta ystävääni kun hän tuli kaapista ja menetti myöhemmin isoisänsä. Hän tuki minua, kun menetin serkkuni. Hän pitää minut pinnalla ja suhteellisen järjissäni. Siksi hän on paras ystäväni, kolmas kertoo.

Lue lisää: Juho, 41, lähettää terveiset työkavereille, jotka ”painavat niska limassa”, Minttu, 30, myös ystävän villakoiralle – tällaisia ystävänpäiväviestejä suomalaiset lähettävät

Lue lisää: Ystävänpäivän horoskooppi: lue, mitä juuri sinun tähtimerkillesi on luvassa ihmissuhteissa

Tarinoista käy ilmi myös se, ettei ystäviltä odoteta supersankarin tekoja: jo pelkkä kuunteleminen auttaa paljon, tietävät lukijat.

– Oikea ystävä kuuntelee ja ymmärtää. Ystävä ei ala vähätellä toisen murheita. Se ei ole ystävä, joka pilkkanauraa: ”Voi voi kun nuo sinun murheesi ovat niin pieniä että ihan naurattaa”, eräs kiteyttää.

– Ystävän kanssa on hauska piirre, että ymmärretään vitsit vähästä ja osataan nauraa itsellemmekin. Jutellaan kaikesta ja osataan olla eri mieltäkin suuttumatta, toinen kertoo.

Kolmas muistuttaa siitä, ettei ystävän ole hyvä tuputtaa mielipiteitään liian hanakasti kiperässäkään tilanteessa. Hän itse kertoo huomanneensa tämän, kun pohti eroa myrkyllisestä ihmissuhteesta ystäviensä kanssa.

– Hän tuki, mutta antoi minun päättää itse. Toinen ”ystävä” sen sijaan käski lähteä ja muka tiesi, missäpäin viihtyisin, kun haen asuntoa. Tuntui, että hän nautti näistä keskusteluista pelkästään siksi, että sai päiviinsä draamaa. Se ystävyys tuli tiensä päähän, eikä vain tämän erojuttuni takia.

Yksi lukija iloitsee, että myös vanhan, vuosia katkolla olleen ystävyyden voi löytää uudestaan.

– Pitkäaikaisimpaan ystävääni tutustui kansakoulun vitosella. Sitten menimme samaan oppikouluun, ja ystävyys jatkui ja syveni. Sitten sulhaseni/aviomieheni kielsi minua tapaamasta häntä, muka houkuttelee minua tansseihin. Yli 30 vuoteen emme olleet missään yhteydessä, kunnes erottuani etsin ja löysin hänet. Nyt juttelemme puhelimessa, koska asumme eri maissa, ja tapaammekin joskus. Meillä on yhteinen kouluaika ja nuoruus. Ja erossaoloajaltamme paljon juteltavaa ja kerrottavaa, hän kirjoittaa.

Source Link is.fi