Kun Ukrainassa alkoi painajainen, Kesälahdella päätettiin tarttua toimeen – näin se onnistui
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vajaa neljä kuukautta sitten, lähti Kiteen Kesälahdelta viestejä parin tuhannen kilometrin päähän: tänne voi tulla.
Kesälahdella on isoja marjatiloja, joissa ukrainalaisia on ollut kausitöissä jo vuosia. Näiden kontaktien kautta alkoi itärajan vajaan parintuhannen asukkaan pitäjään tulla pakolaisia, lähinnä äitejä ja lapsia, joita on nyt noin 180. Heistä lapsia on viitisenkymmentä.
Pakolaisten tulo on merkinnyt kesälahtelaisille koko kevään jatkunutta talkootyötä. Mutta sehän yhteisöllisessä maaseutupitäjässä osataan. Yhteistyö näkyy niin siistissä katukuvassa, auringonkeltaisissa penkeissä kuin monissa kulttuuri- ja liikuntatapahtumissakin. Pro Kesälahti, yritykset ja yksityiset henkilöt panivat taas toimeksi.
Yrittäjä Markus Mutikaisen teollisuushalli muuttui avustuksia vastaanottavaksi halliksi, josta jaettiin elämiseen tarvittavia tarvikkeita joka arki-ilta. Avustuksia saatiin paikallisilta ja lähikunnista. Kaupungin tyhjiä kerrostaloasuntoja varustettiin tulijoille.
– Tosi vaikea oli saada kerralla esimerkiksi 30 kerrossänkyä. 60 patjaa, pöydät, tuolit ja muut tarvikkeet järjestyivät sitten helpommin, kertoo ison avustusinvestoinnin tehnyt marjatilayrittäjä Antti Tolvanen Mäkelän Mansikasta.
Hänen muistiinsa on piirtynyt vahvasti maaliskuinen päivä Kesälahden asemalla.
– Monilla tulijoista oli vain muovipussi. Kaikista näki, että matkaa oli tehty viikkoja. Evakkotaipaleelle oli lähdetty kevätvaatteissa. Meillä oli pakkasta parikymmentä astetta.
Varhaiskasvatukseen osallistui myös vapaaehtoisia. Kuvassa Kari ja Emmi Pennanen, hänen poikansa Immo Meriläinen, Natalia Fursiok ja Milana Yakubiakin saippuakuplineen.
Aktiivisiin toimijoihin lukeutuu myös Päivi Pennanen. Hän on muun muassa kalustanut asuntoja ja toiminut miehensä Karin kanssa vapaaehtoisena avoimessa varhaiskasvatuksessa. Kari toimi ryhmässä isiä kaipaavien lasten ukkina ja Päivi keittiöryhmässä.
Maahanmuuttajataustaisten lasten kasvattamisesta ja opettamisesta on Kiteellä kokemusta ja tietotaitoa.
– Lasten ja nuorten saaminen nopeasti kouluun ja varhaiskasvatukseen oli itsestään selvää. Molemmat ovat parasta mahdollista kotouttamista, kertoo sivistystoimenjohtaja Matias Valoaho.
”Kaupunki on panostanut hieman ylimääräistä, mutta sen uskomme saavamme takaisin jossakin vaiheessa monessa eri muodossa.
Varhaiskasvatus aloitettiin aluksi seurakunnan tiloissa palkatun työntekijän, ohjaajan ja vapaaehtoisten voimin. Kun äidit siirtyivät töihin tai opiskelemaan, siirtyivät lapset päiväkotiin.
Kesän varhaiskasvatukseen on palkattu ukrainalaisia, joilla on varhaiskasvatustaustaa. Koulussa oli aluksi noin 10 -15 oppilasta ja suvivirttä laulettaessa noin 30.
Vastaanottorahaa ukrainalaiset joutuivat odottamaan pitkään, ja asioiden järjestyminen on raskaan byrokratian ja välimatkojen takia hankalaa.
– Koronatestit, valokuvaamo, poliisilaitos, verotoimisto, vastaanottokeskus, luettelee Antti Tolvanen paikkoja, joista moni on Kesälahdelta sadan kilometrin päässä.
Ukrainalaisten kuljetusmatkat eivät ole yrittäjällä jääneet tuhanteen tai kahteen tuhanteen kilometriin. Ukrainalaisia saapuu Kesälahdella kaiken aikaa. Tolvasen marjatilalla on majoitustilaa 160 hengelle.
Syksy on suuri kysymysmerkki.
– Iso osa Ukrainasta tulleista haluaa lähteä takaisin kotimaahan heti, kun se on mahdollista, mutta kukaan ei tietysti osaa sanoa, milloin se mahdollisuus tulee. Koulut ja varhaiskasvatus ovat tehneet resurssivarauksia ja aikuisille on tiedotettu toisen asteen opinnoista, Valoaho kertoo.
Kesälahdella aloitetaan suomen kielen kurssi, mikä omalta osaltaan valmistaa syksyyn. Koululaisille on kesäksi jonkin verran kaupungin ja järjestöjen järjestämää toimintaa.
– Kevät oli hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen. Kaupunki on panostanut hieman ylimääräistä, mutta sen uskomme saavamme takaisin jossakin vaiheessa monessa eri muodossa. On ollut helppo toimia, kun eri järjestöt ja kuntalaiset ovat olleet mukana ja tukemassa, Valoaho kiittelee.