Tv-lehti arvioi: Historia: Farkkujen historia, TV1 klo 19.00.
Muotisuunnittelija Tommy Hilfiger tiivistää valloittavassa dokumentissa Farkkujen historia (Riveted: The History of Jeans, 2022) sen, kuinka vaatekappaleesta tuli vuonna 1980 seksikäs ja salonkikelpoinen.
– Halusin näyttää rokkarilta, mutten osannut soittaa. Aloin myydä farkkuja, kunnes huomasin voivani suunnitella niitä itse. Teini-ikäinen Brooke Shields nosti Calvin Kleinin mainoksessa farkut uudelle tasolle, Hilfiger kiteyttää dokumentissa.
Seksuaalisuudella vihjailevassa kuuluisassa mainoksessa 15-vuotias näyttelijä ja malli Brooke Shields sanoo: ”Arvaa, mikä tulee minun ja Calvinieni väliin. Ei mikään.” Tv-kanavat ABC ja CBS julistivat eroottiseksi tulkitun mainoksen pannaan New Yorkissa.
– Yritimme päihittää toisemme seksikkyydellä, Hilfiger kommentoi ohjelmassa 1980-luvun taitteen farkkumainoksia.
Vogue-lehden haastattelussa viime syksynä Shields kommentoi olleensa naiivi esiintyessään teini-ikäisenä Calvin Kleinin farkkumainoksessa.
Farkkujen historiaan kuuluvat nousut ja laskut – ensin työvaatteesta muotihitiksi ja takaisin arveluttavaksi kapinallisten asuksi.
Näyttelijä Tom Mixin elokuva Mr. Logan U.S.A. vuodelta 1918 nosti farkkuja käyttävät cowboyt kansakunnan sankareiksi.
Denim-kangas keksittiin 1500-luvulla Italian Genovassa ja Ranskan Nimesissä, josta ne päätyivät 1700-luvulla Yhdysvaltoihin. Denimiin käytettävää indigo-kasvia löytyi Afrikasta, josta siirtomaa-Amerikan tunnetuin denimin tuottaja, kasvitieteilijä Eliza Lucas, hankki perheensä orjat. Farkut olivat heidän työvaatteitaan.
Latvialaissyntyinen amerikkalaisräätäli Jacob Davis keksi vahvistaa kaivostyöläisten housuja repeämistä estävillä kupariniiteillä ja loi vuonna 1873 Levi Straussin klassikon.
Hitsaajan työtä tekevät naiset matkalla töihin vuonna 1943. Työvaatteinaan he käyttivät farkkuja.
Farkkuja käyttävät cowboyt esitettiin sankareina, ja välillä ne kertoivat ihmisen kuuluvan joutilaaseen luokkaan. 1950-luvulla farkut viittasivat lainsuojattomuuteen Hollywoodin moottoripyörä-kuvaston takia.
Marlon Brando esittää pääosaa klassikkofilmissä Hurjapäät (1953), joka on keskeisimpiä moottoripyöräjengeistä kertovia elokuvia. Näiden ansiosta farkuista tuli 1950-luvulla kapinallisuuden ja lainsuojattomuuden symboli.
1960-luvulla farkkuja käyttivät rauhanjoukot, rokkarit, hipit ja ihmisoikeustaistelijat. 1980-luvun kalliista design-farkuista tuli hiphop-artistien asu.
Marlon Brandon elokuva Hurjapäät vaikutti vuonna 1953 suuresti siihen, että farkkuja alettiin pitää kapinallisuuden symbolina.