Kuusi yliopistoa ja yhdeksän amk:ta saa uusia koulutuslinjoja – Kurvinen: ”Totta kai kysymys on myös aluepolitiikasta”
Korkeakoulut saavat lähitulevaisuudessa uusia koulutusmahdollisuuksia, kun kuusi yliopistoa ja yhdeksän ammattikorkeakoulua saa kaipaamiaan uusia koulutusvastuita.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) luonnehti lisäyksiä yhdeksi Suomen lähihistorian suurimmaksi.
– Käsitykseni on se, että kertaakaan tällä vuosituhannella ei ole lisätty näin paljon koulutusvastuita korkeakouluissa, Kurvinen sanoi opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotustilaisuudessa.
Uudistukset lisäävät muun muassa terveystieteen koulutusta Helsingin yliopistossa ja oikeustieteen koulutusta Åbo Akademissa. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto puolestaan saa yhteiskunta-, valtio- ja hallintotieteiden koulutusmahdollisuuden.
Ammattikorkeakouluista Jyväskylä voi puolestaan alkaa kouluttaa rakennusmestareita ja Tampere suuhygienisteja. Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa puolestaan alkaa tieto- ja viestintätekniikan insinöörien koulutus.
Koulutusvastuut ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oikeuksia antaa määrättyjen alojen tutkintoja. Uudet koulutusvastuut perustuvat korkeakoulujen itse tekemiin hakemuksiin.
Kurvinen sanoi, että korkeakouluille ei ole luvassa uutta rahoitusta valtiolta.
Ministerin mukaan koulutusvastuita myönnettäessä on huomioitu se, että useiden alueiden elinkeinoelämä ja kunnat ovat sitoutuneet uusiin lahjoitusprofessuureihin. Korkeakoulut voivat myös lopettaa ja muuttaa aiempia koulutuslinjoja.
Kurvinen korosti erikseen, että kyse ei ole suurista lakkautuksista vaan enemmänkin uudelleenkohdennuksista. Hän mainitsi esimerkkinä Itä-Suomen yliopiston, joka on uudistamassa luonnontieteellistä koulutustaan aiempaa soveltavammaksi.
– Ne [korkeakoulut] lopettavat tiettyjä koulutuksia ja aloja, joita he eivät pidä tarkoituksenmukaisina ja saavat uusia aloja, joille on enemmän kysyntää alueella ja paikallisessa elinkeinoelämässä, Kurvinen sanoi.
Uudet koulutusvastuut eivät koske vielä syksyn yhteishakua, sillä ne astuvat voimaan vuonna 2023.
Ministeri perusteli lisäyksiä esimerkiksi yritysten osaajapulaan vastaamisella sekä nuorten koulutusasteen nostolla.
– Totta kai kysymys on myös aluepolitiikasta. Kysymys on siitä, että saamme koko maan mahdollisuudet käyttöön ja joka puolella Suomea on ihmisen mahdollisuus elää ja kehittää itseään.
Kurvinen on puhunut voimakkaasti korkeakoulutuksen keskittämistä vastaan.
Viime vuoden päätteeksi ministeri julkisti lähes 2 300 uutta aloituspaikkaa jo olemassa oleville koulutusaloille. Koulutustason noston ohella perusteluksi uusille aloituspaikoille kerrottiin halu vastata eri alueiden osaajavajeisiin.
Aiemmin istuva hallitus oli sopinut tälle vaalikaudelle 10 000 uudesta aloituspaikasta. Aloituspaikat eivät tarkoita suoraan opiskelijamäärien yhtä suurta kasvua. Vuosina 2020–2021 toteutuneista lisäaloituspaikoista 10 prosenttia jäi täyttämättä.
Myös koulutusvastuita on lisätty jo aiemmin. Tuoreessa päivityksessä Turun yliopisto saa sähkö- ja automaatiotekniikan linjan teknilliseen tiedekuntaan, joka on perustettu niin ikään tällä vaalikaudella.