Kylmän sodan jälkeinen maavoimien alasajo on kiusallista Euroopalle, arvioi sotilasasiantuntija

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettajan Jukka Heinäsen mukaan EU-maiden on vaikea toimittaa apua Ukrainaan, koska hyväkuntoista kalustoa ei ole paljon.

EU-maiden on hankala lähettää apua Ukrainaan, koska kalustoresurssit ovat rajalliset. Näin arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, everstiluutnantti Jukka Heinänen maanantai-illan A-studiossa. Ukraina haluaisi avukseen taistelupanssarivaunuja, mutta Saksa jarruttaa niiden lähettämistä.

Kylmän sodan päätyttyä Euroopalla oli massiiviset maavoimat, mutta nykyisin tilanne on toinen. Heinänen sanoo, että 1990-luvulla kylmän sodan uhka oli poistunut, ja fokus siirtyi terrorismin vastaiseen sotaan.

– Hyvin monet maat lähtivät modernisoimaan asevoimiaan siihen suuntaan, että sota ja kriisinhallintaoperaatiot käydään jossain muualla kuin Euroopassa.

Heinäsen mukaan esimerkiksi Saksa on ajanut kokonaisia aselajeja alas.

– Uudelleenluominen kestää todella pitkän aikaa. Se ei tapahdu sormia napsauttamalla, ja se on varmasti monelle maalle jopa kiusallista tällä hetkellä.

Sen sijaan Venäjä on systemaattisesti kehittänyt puolustusvoimiaan, toteaa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg. Hän uskoo, että EU voisi kuitenkin auttaa Ukrainaa, jos maat onnistuisivat yhdistämään voimavaransa.

Forsberg hämmästelee erityisesti Saksan hitautta asiassa.

– Kyllä tässä on hyvin paljon kysymys liittokansleri Olaf Scholzista itsestään. Jostain syystä hän ei halua juuri tässä asiassa edetä, mikä tuntuu ristiriitaiselta.

Heinänen sanoo, että jos maat pääsevät panssarivaunujen lähettämisestä sopuun, Ukraina saisi ne käyttöönsä vasta noin kuuden kuukauden kuluttua.

Maanantain A-studio on katsottavissa Yle Areenassa.

Voit keskustella aiheesta 24.1. kello 23 asti.