Kynnys koronatestiin on korkealla, vaikka epidemia jyllää: 10 minuutin pikatestit voisivat ratkaista testauksen ongelmia, sanoo THL
Koronatestien määrä laski voimakkaasti sen jälkeen, kun hallituksen uusi koronastrategia otettiin syyskuussa käyttöön.
Esimerkiksi syylomaviikolla 42 eli lokakuun puolivälissä koronatestejä tehtiin 77 600. Viikolla 36 eli syyskuun alussa testimäärä oli 122 000 ja elokuun lopussa määrä oli 172 000 testiä viikossa.
Testaamista on pyrittykin vähentämään, jotta se ei sitoisi sairaanhoitopiirien henkilökuntaa liikaa.
Sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat kohdentaneet testaamista esimerkiksi vakavan koronan riskiryhmiin ja rokottamattomiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n projektipäällikkö Anna Katz kuvaili torstaina testimäärien pudotusta ”dramaattiseksi”, ja sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ”reippaaksi”.
Vähensikö uusi strategia testaamista liiankin tehokkaasti?
– On ymmärrettävää, että tarvitaan korjausliikkeitä, että sopiva taso löytyy, muotoili tilanteen strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä torstaina.
– Jos katsotaan koko EU:n tilannetta, Suomessa testaaminen on hyvinkin samalla tasolla kuin monessa muussa EU-maassa, sanoo Anna Katz.
Voipio-Pulkki: Käytössä olevaa testityyppiä voitaisiin vaihtaa
Testaamismäärä on noussut jonkin verran lokakuun aallonpohjasta. Viime viikolla Suomessa tehtiin 95 200 testiä. Pyrkimys on lisätä testaamista edelleen jonkin verran, Voipio-Pulkki sanoo.
– Nyt haetaan jonkin verran korkeampaa testausmäärää, jota on katsottava myös alueiden resurssien näkökulmasta, Voipio-Pulkki sanoo.
– Sopiva testausmäärä ei ole kiveen hakattu luku eli sitä varmasti tarkastellaan uudelleen tulevaisuudessa eli muokataan tilanteen mukaan, sanoo Katz.
Niukoillakin resursseilla testien määrää voitaisiin lisätä käyttämällä testejä, jotka sitovat vähemmän henkilöstöä.
– On mahdollista, että testausstrategiaa päivitetään muun muassa käytettävien testityyppien osalta, Voipio-Pulkki lisää.
Suomessa käytetään tällä hetkellä pääasiassa PCR-testiä, joka on THL:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) luotettavin mutta suuritöinen testimenetelmä. Antigeenitestit ovat puolestaan yksinkertaisempia, sillä niiden tekeminen ei vaadi laboratoriohenkilöstöä. Antigeenitestin tulos valmistuu 10–30 minuutissa, ja se on lähes yhtä luotettava kuin PCR-testi.
THL antoi marraskuun alussa uudet ohjeet, joiden mukaan vähemmän työläät antigeenitestit soveltuvat PCR-testien rinnalle.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen sysää nyt vastuuta testaamisen muuttamisesta sosiaali- ja terveysalan toimijoille.
– Sote-toimijat päättävät mikä testausmenetelmä on mihinkin tarkoitukseen soveltuvin, sanoo Puumalainen.
Positiivisten näytteiden osuus on 6,2 prosenttia
Riittävää testausmäärää haarukoidaan positiivisten testitulosten osuudella. Koska lieväoireisten testaamista on karsittu eli testiin pääsyn seulaa tiukennettu, positiviisten tulosten osuus on noussut 6,2 prosenttiin.
– Prosenttiosuus on pysynyt kohdentamisen jälkeen kohtuullisen alhaisena, joten suurta syytä huoleen ei ole. Toivottavaa on, että prosentti saataisiin tästä vielä laskemaan, sanoo THL:n Katz.
Asiantuntijoiden mukaan positiivisten testitulosten suuri osuus toimii mittarina sille, kiertääkö yhteiskunnassa paljon koronavirusta, jota ei testeillä saada kiinni.
Kansallisen koronastrategian mukaan positiivisia testituloksia pitäisi olla 3–3,5 prosenttia, jotta testaamistavoitteet täyttyvät.
– Se on monille alueille tällä hetkellä vaativa tavoite, jota kohti pyritään testauksen riittävällä laajuudella ja tarkoituksenmukaisella kohdentamisella, Voipio-Pulkki toteaa.
Taneli Puumalaisen mukaan pidemmällä aikavälillä tulisi pyrkiä siihen, että positiivisten testitulosten osuuden tulisi olla pienempi kuin 3,5 prosenttia.
– Epidemian hallinnan kannalta on tärkeää, että väestössä on vain vähän tartuntoja, joita ei tunnisteta ja joiden jatkotartuntoja ei voida ehkäistä eristys- ja karanteenitoimilla, sanoo Puumalainen.
Katz: Alle 12-vuotiaita ei kannata testata ylenpalttisesti
Juuri nyt kaikkia lieväoireisia ei kehoteta testiin. THL suosittelee (siirryt toiseen palveluun) koronatestejä ensisijaisesti rokottamattomille ja yhden rokotuksen saaneille sekä vakavan koronataudin riskiryhmiin kuuluville, jos he ovat altistuneet tai heillä on oireita. Alle 12-vuotiaiden ei sairastuttuaan aina tarvitse käydä koronatestissä.
Katzin mukaan testausvaatimusten laajentaminen alle 12-vuotiaisiin ei taltuttaisi korkeita tartuntamääriä. Verrattuna noin 670 000 rokottamattomaan aikuiseen alle 12-vuotiaiden osuus on pieni.
– 5–11 -vuotiaiden ikäluokat ovat varsin pieniä. Tuo määrä ei ole tekijä, joka epidemiaa pitää yllä vaan tärkeintä olisi saada rokottamattomat aikuiset ottamaan rokote.
Loppusyksyllä jylläävät monet muutkin hengitystiesairaudet, joiden testaamiseen pitää myös jättää varaa.
– Testikapasiteettia tarvitsee vapauttaa näihinkin, sillä korona ei ole ainoa virus jota testataan. Lasten ylenpalttinen testaaminen ei ole tarpeen, varsinkin kun 5–11 -vuotiailla tauti on harvoin vakava, Katz summaa.
Keskustelu on auki klo 23 asti.