Lääkäri kertoo, milloin närästys pitää tutkia – tietyssä iässä voi olla hyvä tarkistaa, löytyykö merkkejä syövästä
Noin joka kolmas suomalainen kärsii jossakin elämänvaiheessaan närästyksestä vähintään ohimenevästi.
Lääkärikeskus Aavan vastaava gastroenterologi Jari Koskenpato sanoi jutussamme, että terminä närästys on hieman epämääräinen – ihmiset saattavat tarkoittaa sillä erilaisia ylävatsan alueen tuntemuksia.
– Virallisesti närästys tarkoittaa rinnanaluspoltetta eli rintalastan alla tuntuvaa poltetta.
Terveyskirjasto määrittelee, että useimmiten polte tuntuu rintalastan alaosan tienoilla, mutta se voi tuntua myös ylempänä ja saattaa säteillä kaulalle.
Mistä närästys johtuu?
Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen, ja joskus hapanta tuntuu nousevan nieluun asti.
Mahalaukun kuuluukin olla hapan, koska hapot osallistuvat ruoansulatukseen ja ravintoaineiden pilkkomiseen. Yksi mahahapon tehtävä on myös toimia puskurina ruoasta tulevia vieraita mikrobeja vastaan.
Hapon pitäisi kuitenkin pysyä mahassa. Jos mahalaukun ja ruokatorven välinen sulkijalihas löystyy, hapot pääsevät nousemaan ylöspäin ruokatorveen, joka on niille väärä paikka.
Ruokatorven limakalvo ei ole suojattu hapoilta, ja voi siksi ärsyyntyä niistä.
Gastroenterologin mukaan on täysin normaalia, että mahahappoa käväisee ruokatorven puolella – näin tapahtuu kaikilla useita kertoja vuorokaudessa.
”Jos hetkellistä närästystä tuntuu pari kertaa kuukaudessa, siitä ei tarvitse välittää.
Jatkuvaa sulkijalihaksen väljentymisestä johtuvaa haponnousua ruokatorvi ei kuitenkaan siedä, ja silloin kyseessä on refluksitauti.
– Refluksitaudissa hapan mahansisältö tulehduttaa ruokatorven. Limakalvoon alkaa tulla haavaumia ja tulehdusta, ja pitkällä aikavälillä jopa solumuutokset ovat mahdollisia, Koskenpato sanoi.
Kahvi, suklaa ja alkoholi saattavat ärsyttää
Yleensä närästysoire liittyy ruokailuun: sitä saattavat aiheuttaa liian isot tai runsasrasvaiset annokset, tai mahaa ärsyttävät aineet kuten kahvi, suklaa tai alkoholi. Närästys on myös vahvasti kytköksissä ylipainoon.
Ohimenevä ja toisinaan ilmaantuva närästys ei ole millään tavalla haitallinen ilmiö, eikä sitä lääkärin mukaan tarvitse säikähtää.
– Jos hetkellistä närästystä tuntuu pari kertaa kuukaudessa, siitä ei tarvitse välittää – etenkään, jos vielä itse mieltää, että se liittyy esimerkiksi syömiseen tai juhlimiseen.
Yleensä närästysoire liittyy ruokailuun. Sitä saattavat aiheuttaa liian isot tai runsasrasvaiset annokset.
Milloin lääkäriin?
Mikäli närästystä esiintyy useita kertoja viikossa pitkiä aikoja, Koskenpato suosittelee käymään lääkärissä.
Samoin on syytä toimia, jos oireet alkavat ensimmäistä kertaa yli 50-vuotiaana.
– Tietysti myös aina silloin kannattaa hakeutua herkästi hoitoon, jos oire on niin hankala, että se haittaa elämänlaatua.
Terveyskirjasto korostaa lisäksi, että jos närästyksen tunne liittyy rasitukseen, se on tutkittava.
On tilanteita, joissa jopa sydäninfarkti saattaa muistuttaa närästysoiretta.
– Äkillinen rintalastan alaosassa tuntuva huomattava kipu uutena oireena on syy hakeutua hoitoon välittömästi, sillä joskus kyse voi olla sepelvaltimotaudin tai sydäninfarktin oireilusta, Terveyskirjasto kertoo.
Ruokatorven tulehtuminen lisää syöpäriskiä
Vastaanotolla lääkäri arvioi haastattelun ja tutkimuksen perusteella, voidaanko närästystä hoitaa suoraan lääkkeillä – vai onko syytä tehdä ensin mahalaukun tähystys, jonka yhteydessä samalla tutkitaan ruokatorven kunto.
”Ruokatorvessa voi olla merkittäviä muutoksia, vaikka oireilu ei ole kovin pahaa.
Varsinkin ikääntyessä ruokatorven tähystys on paikallaan, koska närästyksen kovuus ja ruokatorven tulehduksen laajuus eivät välttämättä kulje käsi kädessä, sanoi jutussamme Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Atte Vadén.
– Ruokatorvessa voi olla merkittäviä muutoksia, vaikka oireilu ei ole kovin pahaa. Tai toisinpäin: voi olla kovatkin närästysoireet, mutta löydös ruokatorven tähystyksessä on vähäistä.
Ruokatorven tulehtuminen lisää pahanlaatuisten kasvainten mahdollisuutta.
Terveyskylän mukaan ruokatorven ja mahansuun syöpiä todetaan Suomessa vuosittain noin 450. Ruokatorvisyöpä on jonkin verran yleisempi miehillä kuin naisilla, ja sairastuneiden keski-ikä on noin 70 vuotta.
– Yli viisikymppisillä katsotaan mielellään limakalvon kunto ja selvitetään, löytyykö tulehduksen aiheuttamia, syöpään johtavia solumuutoksia, Vadén sanoi.
Fakta
Näin vähennät närästystä
■ Syö säännöllisesti pieniä annoksia. Vältä syömistä muutama tunti ennen nukkumaanmenoa.
■ Vältä ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen toimintaan ja hapon eritykseen vaikuttavia ruoka-aineita, kuten sitrushedelmiä, omenaa, tomaattia, paprikaa, sipulia, suklaata, kahvia, kolajuomia ja alkoholia.
■ Rasvainen ruoka ei ole hyväksi, jos närästys vaivaa. Se lisää närästystä heikentämällä sulkijalihaksen toimintaa.
■ Makuulla närästys helposti pahenee. Nosta vuoteen pääpuolta 10–15 cm, jos närästys vaivaa öisin.
■ Ylipainon pudottaminen ja tupakoimattomuus vähentävät oireilua.
■ Kumartelu ja kiristävät vaatteet saattavat pahentaa närästystä.
■ Sen sijaan närästyslääkkeiden lisäksi joskus kotikonstina käytettävää ruokasoodaa asiantuntija ei suosittele. Ruokasoodassa on paljon verenpainetta lisäävää natriumia. Lisäksi isompina määrinä ruokasooda voi sekoittaa elimistön happo-emäs-tasapainoa.
Lähde: Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Atte Vadén.