Lähimetsässä on miinavaara ja osa kodeista rauniona – Nastja, 9, ja muut lapset aloittivat kesälomansa Venäjän pommittamalla pihamaalla
IRPIN Taloon oli osunut pommi. Kellariin suojautunut Olena Tereštšenko oli varma siitä.
Ensin hän oli kuullut lähestyvien lentokoneiden äänen, sen jälkeen koko kerrostalo tärisi. Kaikki kellarissa itkivät, hän kertoo. Naiset, miehet ja lapset.
Oli maaliskuun 2. päivä. Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan viikkoa aiemmin, ja naapuruston ihmiset olivat piilossa kellarissa.
Kävi ilmi, että venäläiset pommittajat eivät olleet osuneet heihin vaan viereiseen taloon – siihen, jossa Tereštšenkon hyvä ystävä Natalia asui.
Mitä asunnolle oli tapahtunut, kysyi Natalia puhelimessa Tereštšenkolta. Hän ei ollut enää kotona ja janosi tietoa.
Tereštšenko ei uskaltanut mennä ulos katsomaan.
Myöhemmin pihalla vallitsi kaaos. Ihmisiä oli pudonnut kerroksista, Tereštšenko kuvailee. Pommitusten jälkeen syttynyt tulipalo tuhosi sen, mitä oli jäljellä.
Parin päivän päästä Tereštšenko lähti tyttärensä kanssa Irpinistä.
Kaikesta tästä on kulunut nyt kolme kuukautta. Tereštšenko ja hänen 9-vuotias tyttärensä Nastja Porh’un palasivat kotiin kolme päivää sitten.
– Olen vain kulkenut täällä ja itkenyt, Tereštšenko sanoo, kaikesta huolimatta hyvin rauhallisesti.
Kiovasta parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Irpiniin palaa koko ajan lisää perheitä, vaikka sota ei ole vielä ohi.
Leikkipuistoissa näkyy lapsia, ja nuoret viettävät aikaa ulkona.
Venäläisen Meduza-uutismedian tietojen mukaan Venäjä harkitsee uutta hyökkäystä myös Kiovaan. Irpin ja muut esikaupungit olisivat silloin taas tulilinjalla.
Meduza toimii Latviasta käsin, ja se on riippumaton Venäjän hallinnosta. Se perustaa tietonsa suunnitelmasta Kremlin lähellä oleviin nimettömiin lähteisiin.
Meduzan mukaan presidentti Vladimir Putinin johtama hallinto uskoo voittavansa sodan vuoden loppuun mennessä.
Todellisuudessa Venäjä on kärsinyt suuria tappioita sodassa, vaikka tosin viime päivinä venäläisarmeija on myös edennyt Itä-Ukrainassa. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän joukkojen hallussa on tällä hetkellä noin viidennes Ukrainan pinta-alasta.
Kun Venäjä hyökkäsi Kiovan esikaupunkeihin helmikuun 24. päivä, hiljainen lähiö muuttui helvetiksi.
Tereštšenko olisi halunnut paeta heti, mutta ei voinut, koska hän toipui nilkkaleikkauksesta. Hän nukkui tyttärensä kanssa ensin yhden ja sitten toisen talon kellarissa.
Tereštšenko kehuu tyttärensä urheutta. Silti kovat äänet saattavat säikäyttää öisin.
Kellarissa pahinta oli Tereštšenkon mukaan hiljaisuus, kun ei tiennyt mitä seuraavaksi tapahtuu.
– Jos täällä räjähtää vielä, lähden maasta, Tereštšenko sanoo.
Kerrostalojen keskellä on ryhmä matalampia taloja. Yhden talon pihalle on katettu pöytä: leipää, juustoa, keittoa ja juomia. Pöydän ääressä istuu lähes koko suku.
Talon sisällä ei ole muuta kuin korjattavaa. Tämä on Vitali Levtšenkon anopin koti.
Venäläissotilaat kiersivät ryöstelemässä, ja varastivat asunnoista kultaesineitä, rahaa ja jopa lusikoita. Asukkaiden mukaan lähes kaikkien asuntojen ovet on rikottu.
Olena Tereštšenko kulkee päivisin ympäri pihaa. Takapihalla on valtava kasa rojua ja roskaa tuhotuista asunnoista.
Välillä ihmiset tulevat katsomaan taloja, joissa he ennen asuivat. Vain murto-osa alueen asukkaista on palannut pysyvästi.
– Moni haluaisi jo kotiin, mutta heillä ei ole paikkaa, mihin palata.
Tereštšenko ei tee tällä hetkellä töitään asunnonvälittäjänä. Työnantaja on kiinteistöfirma, joka ei toistaiseksi jatka toimintaansa.
Sodan vuoksi koulua on käyty etänä, mutta nyt lapsilla on kesäloma.
Sitä vietetään kaupungissa, jossa on yhä poikkeustila. Metsissä on miinavaara ja joella ei saa veneillä, koska veden alla voi olla räjähteitä.
– Tämä on kaunis kaupunkimme. Emme me lähde täältä, Tereštšenko sanoo.
Loppujen lopuksi tärkein on tallella. He selviytyivät. Niin myös ystävä Natalia.
Monille muille kävi toisin.
Kuuntele podcast:
Lisää luettavaa:
Uusimmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan täällä.