Banner Before Header

Laittaako Venäjän uhittelu Suomen presidentin­vaalien asetelmat uusiksi? ”Kovia kandidaatteja ei hirvittävää määrää löydy”

Presidentinvaalit järjestetään Suomessa alkuvuonna 2024 eli niihin on aikaa vielä kaksi vuotta. Arvailut maata toisen kautensa päättyessä kymmenen vuoden ajan johtaneen Sauli Niinistön seuraajasta ovat kuitenkin jo alkaneet.

Oman lisänsä presidenttipeliin tuovat Venäjän ja lännen kiristyvät välit ja Venäjän viimeaikaiset vaatimukset, jotka tuovat mieleen toisen maailmansodan jälkeisen suurvaltapolitiikan etupiireineen. Venäjä on kerännyt joukkojaan Ukrainan rajalle. Samaan aikaan presidentti Vladimir Putin on vaatinut Yhdysvaltoja estämään sotilasliitto Naton laajenemisen esimerkiksi Suomeen ja asevarustelun rajoittamista naapurimaissaan.

Niinistö on vastannut Putinille selväsanaisesti, ettei Suomen tai muidenkaan valtioiden suvereniteetin kyseenalaistaminen ole sopivaa. Toistaiseksi on vielä epäselvää, mihin Venäjä uhkaavalla toiminnallaan pyrkii, ja kuinka se vaikuttaa turvallisuustilanteeseen Euroopassa lähivuosina.

Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että myös Suomen seuraavalta presidentiltä vaaditaan kykyä toimia yhä aggressiivisemman Venäjän kanssa. Vaaleissa Venäjään liittyvä osaaminen saattaa nousta jopa ratkaisevaan rooliin.

– Suomen presidentin tehtävä on sellainen Suomen maantieteellisestä ja geopoliittisesta asemasta johtuen, että Venäjä-osaaminen ja Venäjän tuntemus ovat aikalailla välttämättömyys. Ajatus siitä, että Suomen presidentiksi valittaisiin sellainen henkilö, jolla ei ole Venäjään liittyvää asiantuntemusta ja Venäjän ja Suomen suhteiden hyvää hallintaa, on aika villi, sanoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Presidentit Vladimir Putin ja Sauli Niinistö kättelivät Putinin Helsingin-vierailun aikana elokuussa 2019. Niinistö kuuluu harvoihin läntisiin valtionjohtajiin, joka on keskustellut säännöllisesti Putinin kanssa.

Venäjän yhä uhkaavampi ja arvaamattomampi käyttäytyminen on korostanut Venäjä-tietouden merkitystä Suomen poliittisessa johdossa entisestään, vaikka se on luonnollisesti ollut keskeinen taito koko itsenäisyyden ajan.

– Siinä suhteessa mikään ei niin kovin radikaalisti muutu, mutta korostuu nyt entisestään, koska Venäjä tällä hetkellä tuntuu olevan luonteeltaan aika lailla toinen toimija kuin mitä se oli 1990-luvulla tai oikeastaan jopa vielä muutama vuosi sitten.

Jokisipilä huomauttaa, että presidentti Niinistö on profiloitunut nimenomaan erittäin taitavana Venäjä-suhteiden hoitajana ja tasapainottelijana Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja toisaalta Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden välillä.

– Kyllä sen seuraajan tässä mielessä pitäisi tulla samasta maisemasta.

Suomessa on viime aikoina käyty poikkeuksellisen suoraa julkista keskustelua turvallisuudesta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Monessa puolueessa on ryhdytty tarkentamaan arvioita siitä, pitäisikö niin sanotun Nato-option suhteen ryhtyä toimiin.

– Tätä keskustelua on käynnistelty viime päivinä ja viikkoina ja se tulee varmasti lisääntymään ja kiivastumaan sitä enemmän mitä lähemmäksi presidentinvaalit tulevat. Totta kai jo vuoden 2023 eduskuntavaaleissa näistä asioista tullaan puhumaan paljon, Jokisipilä sanoo.

Eduskuntatutkimuskeskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan Suomessa ei ole kovin montaa kovan luokan ulkopoliittista osaajaa.

Jokisipilän mukaan puolueissa pohditaan nyt kuumeisesti omista riveistä nousevia ehdokkaita, joilla olisi riittävästi kovan tason Venäjä-tuntemusta. Hän uskoo tilanteen sähköistävän tunnelmaa ehdokasasettelun takarajan lähestyessä.

– Jos mietitään, kuinka paljon meillä on sellaisia todella kovan luokan Venäjän ja Suomen tai Venäjän ja Euroopan suhteiden osaajia, niin ei siellä ihan loputtoman suurta ihmisjoukkoa kuitenkaan ole. En lähde tässä nyt nimiä spekuloimaan, mutta totean, että näitä oikein kovia kandidaatteja ei ihan hirvittävää määrää löydy.

Myös Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja suurvaltapolitiikkaan erikoistunut tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista uskoo, ettei Venäjän-tuntemuksen merkitys ainakaan vähene presidentin vaihtuessa Suomessa. Arktisen alueen merkityksen kasvaessa myös pohjoiset alueet kiinnostavat Venäjää enemmän.

Suomen ja Venäjän suhteiden Lavikainen ei usko olevan paranemassa lähiaikoina.

– Tässä on taustalla Venäjän ja lännen välinen yleinen konflikti, jota Venäjä kiristää nyt tarkoituksella ja tukeutuu entistä enemmän tällaiseen sotilaalliseen painostukseen oletettavasti siksi, että muiden keinojen ei koeta olevan niin hyviä tai niitä ei ole. Se on tällaista yleistä hermostuneisuutta Venäjän suunnalta. Minun on vaikea kuvitella että se jotenkin Venäjän puolelta lievenisi.

Vaikka Suomi ei päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä, saattaa Venäjän käytös Suomea kohtaan muuttua. Jo pelkkä kiihtynyt Nato-keskustelu Suomessa saattaa herättää Venäjässä levottomuutta.

– On huomioitava, että Venäjä suhtautuu koko ajan yhä hermostuneemmin Naton toimintaan. Vaikka nämä etupiirivaatimukset torpattaisiin, niin tämä voi vaikuttaa siihen, miten Venäjä suhtautuu Suomen Nato-yhteistyöhön. Siitäkin on merkkejä, että hyvin pieniäkin asioita kritisoidaan, esimerkiksi joidenkin sotalaivojen vierailutkin Suomessa on noteerattu.

Presidentti Niinistö on keskustellut säännöllisesti presidentti Putinin kanssa yhtenä harvoista läntisistä valtionjohtajista. Lavikaisen mukaan kysymys tämän suhteen säilyttämisestä tulee eteen myös tulevalle presidentille.

– Venäjä tykkää hoitaa asioita henkilösuhteiden kautta ja politiikassa tärkein henkilösuhde on presidenttien välinen. He katsovat, että jos presidenttien kesken sovitaan jotain, niin silloin asiasta on sovittu.

Venäjään erikoistunut tutkija Jyri Lavikainen sanoo Venäjän suhtautuvan yhä hermostuneemmin Naton toimintaan. Tämä voi vaikuttaa myös Suomeen.

Venäjän omassa järjestelmässä presidentti Putin johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja ulkoministerin tehtäväksi jää toteuttaa käskyjä ja annettua linjaa. Pääministeri taas on toimitusministeri, jonka tehtävä ei ole lainkaan ulkopoliittinen.

– Siinä mielessä Venäjälle on luonnollista, että suhteita hoidetaan heille tutulla tavalla, eli presidenttien välisesti. Minun on vaikea kuvitella, että Venäjä muuttaisi linjaansa tässä suhteessa, koska presidentillä ei ole Suomessa pelkästään seremoniallista roolia, kuten joissakin muissa maissa.

Lavikainen huomauttaa, että seuraava presidentti päättää luonnollisesti itse ulkopoliittisesta linjastaan. Venäjältä löytyy varmasti tahtoa tarjota Suomelle eräänlaisen välittäjämaan roolia ja ikään kuin palkita heitä miellyttävästä politiikasta. Viimeaikaiset etupiirivaatimukset ovat Lavikaisen mukaan kuitenkin osoitus siitä, ettei Suomella ole Venäjän silmissä mitään eritysasemaa.

Tuleva presidentti saattaa myös joutua Venäjän testaamaksi. Lavikaisen mukaan esimerkiksi Niinistö on kertonut varhaisesta tapaamisestaan Putinin kanssa, jossa tämä oli kysynyt, miksi Naton kumppanimaa Suomi harjoittelee Naton kanssa.

– Todennäköisesti häntä testataan, mutta se testi ei välttämättä ole sellainen, mitä me näemme julkisuudessa. Se voi hyvin olla juuri tällainen, että kahdenväliseen tapaamiseen ujutetaan jotain omaa asiaa ja katsotaan miten siihen reagoidaan, hän arvioi.

Source Link is.fi