Lukuisten taajamien pientalojen pihaan voi ilmestyä vuonna 2024 biojäteastia sekajätesäiliön viereen. Biojätteen kierrätysvelvoite kiristyy viime vuonna uusitun jätelain ja -asetuksen takia, ja vuonna 2024 suurten taajamien pientaloja edellytetään kierrättämään biojäte.
– Käytännössä jos ei ole ilmoittanut, että omistaa kompostorin ja sitä käyttää, pihalle toimitetaan biojätteen erilliskeräysastia ja jatkossa kiinteistöltä kerätään sekajätteen lisäksi biojäte, kertoo jätelautakunta Kolmenkierron jätehuoltosuunnittelija Annika Antila.
– Olen huolissani, että se tulee monelle yllätyksenä. Toivotaan, että ihminen ei havahdu kompostointi-ilmoitukseen vasta siinä kohtaa, kun se biojätteen erilliskeräysastia on toimitettu pihalle.
Antila työskentelee Hämeenlinnan seudun kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen, jätelautakunta Kolmenkierron kuntien alueella ja tekee muiden tehtäviensä ohella kompostitarkastuksia.
– Se on oikeasti merkittävä muutos monelle pientaloasujalle. Ihan jo sillä, että monen roskiskatoksia ei ole tehty kahdelle astialle. Se tulee vaikuttamaan moniin käytännönjärjestelyihin, hän sanoo.
Lue lisää: Kompostitarkastaja kertoo, mitä tarkastuskäynneillä tapahtuu
Ensimmäinen askel on kompostirekisteri, jota velvoitetaan koko maassa vuoden 2023 alusta alkaen. Joillakin alueilla kuten Uudellamaalla ilmoitusvelvollisuus voi tulla voimaan jo aiemmin.
Kotitalouden biojätteiden kompostoimisesta täytyy täyttää virallinen ilmoitus. Ilmoitusvelvollisuus on valtakunnallinen ja koskee omakotitaloja, taloyhtiöitä ja vapaa-ajan asuntoja. Kolmenkierron alueella valmistellaan paraikaa sähköistä komposti-ilmoitusta, joka on viimeistään elokuussa käytössä.
Esimerkiksi HSY:n alueella ilmoituksen voi jo täyttää.
Kompostitarkastuksilla asia on tullut monelle uutena, Antila kertoo.
– Kompostoritarkastuskierroksilla moni on sanonut, että mä kyllä mietin, että lopettaisin kompostoinnin. Me ollaan sitten sanottu, että ei kannata, koska muuten teillä alkaa biojätteen erilliskeräys, hän sanoo.
Kompostitarkastusten määrä tulee lisääntymään Hämeenlinnan seudulla komposti rekisterin myötä.
Antila näkee suurena haasteena sen, miten ihmiset saadaan ilmoittamaan kompostoinnista. Taajamissa biojätteen erilliskeräys voi toimia keppinä tai porkkana. Taajamien ulkopuolella samanlaisia seurauksia ei ole, mutta ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia.
– Kierrätystavoitteen täyttämisen kannalta olisi tärkeää saada myös heidät motivoitua kertomaan kompostoinnista.
Laki koskee vähintään 10 000 asukkaan taajamia. Taajamien rajat eivät ole täysin yksiselitteisiä, joten jätelautakunnissa määritellään, missä raja menee.
Biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee koko Suomea. Biojätteen erilliskeräys pitää järjestää taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään heinäkuusta 2022 alkaen.
Yksi syy kompostirekisteriin on tilastointi kierrätystavoitetta varten.
Suomen tavoitteena on kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä vuonna 2025 ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia.
Suomessa kompostoidaan paljon, mutta kotitalouksien kompostoima jäte ei päädy tilastoihin. Ilmoitusvelvollisuuden jälkeen kotipihoilla kompostoitu jäte osataan ottaa laskennallisesti tilastoissa huomioon.
Selvitysten mukaan suuri osa biojätteestä joutuu kuitenkin sekajätteen joukkoon. Esimerkiksi Lahden kaupunkikonsernin Salpakierron viimevuotisen tutkimuksen mukaan sekajätteen seasta 37,3 oli biojätettä.
Kostean biojätteen polttaminen on Antilan mukaan järjetöntä.
– Olisi etu, jos se saadaan erilliskerättyä, jolloin sitä voidaan hyödyntää joko multatuotannossa tai biokaasutuotannossa polttamisen sijaan, hän sanoo.
Sekajätesäiliöissä biojäte myös haisee ja houkuttelee pienelämiä.
– Aina jos on pidempi tyhjennysväli ja ihmiset sanovat, ettei kerry mitään, aina herää viranomaisella huoli siitä, että mihin se jäte sitten päätyy.
Roskia voidaan kuljettaa esimerkiksi toiseen kuntaan, työpaikan roskikseen. Joskus esimerkiksi muovinkeräykseen päätyy jätettä, joka kuuluisi sekajätteeseen. Tietoon tulee myös tapauksia, joissa ihmiset polttavat itse jätteitään.
– On valitettavaa, että niitä välillä aina tulee. Senkin takia seuraamme yleiseen jätehuoltoon liittymistä tai liittymättömyyttä. Välillä saattaa tulla naapureilta ilmoituksia vahvasta savunhajusta.
Jätehuolto on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä valtavasti.
– Joillekin vanhemmille ihmisille se tuntuu tosi vaikealta, kun on aina ennenkin tehty näin. Joistakin se tuntuu vanhojen ihmisten kiusaamiselta, kun hätyyttelemme näillä kiristyneillä jätehuollon lajitteluvaatimuksilla.
Toiset taas tahtoisivat enemmän kierrätysmahdollisuuksia.
Laki koskee vähintään 10 000 asukkaan taajamia.
Biojätteen erilliskeräys on kansalaisille näkyvin uudistus jätelain ja jäteasetuksen päivityksessä. Lisäksi muun muassa pakkausjätteen (muovi, pienmetalli, kartonki, lasi) kerääminen siirtyy lain myötä kuntavastuulle.
Antilan mukaan uudistus on erittäin suuri ja pistää kuntapuolella työtapoja uusiksi. Tehtävää on paljon.
– Toiset kritisoivat, ettei se ole vieläkään riittävä, mutta se on kyllä askel oikeaan suuntaan, hän sanoo.