Banner Before Header

Lastensairaalan hoitajat Annika ja Nina kertovat, miksi ovat jo toisen kerran joukkoirti­sanoutumassa – ”Sitten mennään päätyyn asti”

Suomessa valmistaudutaan poikkeuksellisen rajuun työtaistelutoimeen. Hoitajia edustavat ammattiliitto Tehy ja Super kertoivat tiistaina valmistelevansa joukkoirtisanoutumisia. Husin Uudessa lastensairaalassa työskentelevät Nina Jaara ja Annika Pietilä kuuluvat vapaaehtoisten joukkoon. Edelliset 12 vuotta Jaara on toiminut päätoimisena pääluottamusmiehenä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli Husin lastensairaalan leikkausosastolla leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajana.

Pietilällä työkokemusta alalta on 27 vuotta. Hän työskentelee Husin Uuden lastensairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla.

Vaikka irtisanoutuminen pitkäaikaisesta työstä voi olla kova paikka, Jaara ja Pietilä pitävät sitä välttämättömänä, jos työehdoista ei päästä muilla tavoin sopuun.

– Ei tilanteelle mitään voi, kun se on tällaiseksi mennyt. Sitten mennään päätyyn asti, Pietilä sanoo.

Lue lisää: Tehy ja Super valmistelevat joukkoirtisanoutumisia, hoitajalakon toinen vaihe peruttu

Jaaran mielestä joukkoirtisanoutumiset ovat välttämättömiä, koska aiemmat työtaistelutoimet, lakko sekä ylityö- ja vuoronvaihtokiellot olivat tehottomia. Tehottomuus kävi ilmi jo ensimmäisen, huhtikuun alussa alkaneen lakon aikana.

– Neuvottelut eivät jatkuneet millään tavalla.

Jaaraa ja Pietilää mahdollinen irtisanoutuminen ei huoleta. Kumpikin uskoo työllistymismahdollisuuksiin alalla jatkossakin.

– Ihan varmasti, molemmat sanovat.

– Joka ikinen hoitaja saisi, koska hoitajia ei ole, Jaara jatkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan puolet Suomen työvoimapulasta kohdistuu sote-alalle.

Pääluottamusmies Nina Jaara sanoo, että varsinkin nuoria on saanut rauhoitellq mahdollisten joukkoirtisanoutumisten edessä.

Pietilä sanoo, että jos joukkoirtisanoutumisten annetaan tapahtua, hän ei ole varma, haluaisiko hän palata alalle töihin.

– En epäile, etteikö tällä koulutuksella ja kokemuksella saisi töitä muualtakin. Minulle on henkilökohtaisesti korkea kynnys lähteä hakemaan muuta.

Alanvaihtoa Pietilä ei ole harkinnut. Viime vuosien vuosina hän on päivittänyt osaamistaan eli hän voisi siirtyä toisiin tehtäviin. Hän on opiskellut akuuttihoitotyön kehittämistä ja johtamista.

Myöskään Jaara ei ole harkinnut alanvaihtoa.

Tehy ja Super ovat vaatineet palkkaohjelmaa, joka nostaisi palkkoja 3,6 prosenttia vuodessa viiden vuoden ajan normaalien palkankorotusten lisäksi. Työantajapuolen mukaan vaatimus on liian korkea. Se voisi suostua samansuuruisiin – noin kahden prosentin – korotuksiin kuin muilla aloilla.

Jaara seisoo Tehyn ja Superin vaatimusten takana. Hän pitää välttämättömänä, että liittojen vaatima palkkaohjelma menee läpi.

– Se on nyt tai ei koskaan.

Lue lisää: Ministeri Lindén ei usko hoitajien selitykseen joukkoirti­sanoutumisten syystä

Pietilä toivoisi alan peruspalkan – siis palkan ilman lisiä – nousevan noin 3 000 euroon. Tällä hetkellä se on noin 2 500 euroa. Pietilä kertoo, että tällä hetkellä hänen peruspalkkansa on 2 840 euroa. Hänen palkassaan on huomioitu kokemuslisät ja erikoisosaaminen. Vuorotyötä tekevällä Pietilälle lisiä maksetaan kuukaudesta riippuen muutamista kympeistä muutamiin satoihin euroihin.

Vaikka juurisyynä äärimmäisiin työtaistelutoimiin pidetään palkkaa, kyse ei ole ainoastaan rahasta. Liitot ovat vaatineet muun muassa sote-alan työolojen parantamista. Sekä Jaaran että Pietilän mielestä alan palkkauksen korottaminen on lähtökohta myös työolojen paranemiseen.

– On turhaa kaunistelua, että aloitettaisiin jostain muusta. Nyt pitäisi lyödä rahaa tiskiin ja sitten lähteä miettimään muita asioita, Pietilä sanoo.

– Raha olisi ratkaisu eikä se, että pakotetaan töihin, sanoo Jaara.

Sairaanhoitaja Annika Pietilä

Heidän mielestään panoksena on suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuus. Siis se, että Suomessa on jatkossakin ammattitaitoisia sairaanhoitajia.

– Jos meillä olisi parempi palkka, saisimme ehkä enemmän hoitajia alalle. Nyt tilanne on, että avoimiin toimiin ja sijaisuuksiin ei ole edes hakijoita, Jaara sanoo.

– Sitten, kun meillä on enemmän porukkaa, voimme alkaa tehdä muutakin kuin selviytyä työvuoroista, sanoo Pietilä.

Pietilä ja Jaara kuvailevat tunnelmaa työpaikoilla kannustavaksi ja yhteishenkeä hyväksi. Koronan vuoksi alalla on takana kaksi raskasta vuotta.

– Suuri osa on vankasti Tehyn tavoitteiden takana, Pietilä sanoo.

Pietilä ja Jaara kokevat joukkoirtisanoutumisilla uhkaamisen jo toisen kerran.

– On niitäkin, joille tämä on täysin uusi asia, joka herättää kysymyksiä ja epätietoisuutta, Pietilä sanoo.

Jaara kertoo, että juuri nuoret olivat ne, joilla potilasturvallisuuslaista puhuminen oli viimeinen niitti. Nuorissa joukkoirtisanoutumiset ovat herättäneet myös kysymyksiä.

– Nuoret ovat ottaneet yhteyttä ja olen rauhoitellut, että ei tässä hätää ole.

Edellisen kerran Tehy on uhannut joukkoirtisanoutumisella vuonna 2007. Tuolloin irtisanoutumisia olisi nähty tuhansia, mutta ne peruuntuivat viime hetkellä. Sekä Jaara että Pietilä olivat jo tuolloin työtaistelun eturintamassa, valmiina irtisanoutumaan.

– Muistan, että olimme kokoontuneet työkavereiden kanssa kuuntelemaan korva tarkkana, mennäänkö huomenna töihin vai ei, Jaara sanoo.

Pietilä muistaa, että mitä lähempänä irtisanoutumisen ajankohta oli, sitä kovemmaksi stressi kasvoi. Hän uskoo, että samoin käy myös tänä vuonna.

– Kyllä se kauhea tunne on, kun ei tiedä, annetaanko sen oikeasti tapahtua.

Kumpikaan ei ole aikeissa poistaa itseään Valviran ammattirekisteristä. Pietilä sanoo, että moni on valmis myös siihen.

– Olen käynyt katsomassa Valviran sivuilla, millaisen napin painalluksella se tapahtuu, mutta tuskin sitä itse käytän. Samaan aikaan olen surullinen, että moni kollega tulee sen tekemään.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, saisivatko irtisanoutuvat sairaanhoitajat liitolta avustusta lakkoavustuksen tapaan. Tiedossa ei ole myöskään, kuinka moni hoitoalan työntekijä on valmis irtisanoutumaan.

Source Link is.fi