Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_d57f61b22f7b9dc30273baf1be49c14e, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0
Lenita Airisto, 85, joutui 80-luvulla käsittämättömän kohun keskelle – tällainen on ollut bisnesnaisen ihmeellinen elämä, johon aviomiestä ei huolita – Uutisalue

Lenita Airisto, 85, joutui 80-luvulla käsittämättömän kohun keskelle – tällainen on ollut bisnesnaisen ihmeellinen elämä, johon aviomiestä ei huolita

Lenita Airisto ei ala jarrutella, vaikka mittariin tuli 85 vuotta. Vuosikymmenien aikana hän on ihastuttanut, kohahduttanut ja ärsyttänyt, mutta salaisuuksiakin hänellä on ollut. Nyt hän odottaa uuden kirjansa julkaisua – ja jatkaa töitään.

Lenita Airisto täytti uudenvuodenpäivänä 85 vuotta, mutta turha alkaa ihmetellä hänen ikäänsä, sillä hänessä on niin paljon muutakin hämmästeltävää. Toki Lenitan ikävuosillakin on merkitystä: hän ei katso asioita vain tämän päivän näkökulmasta.

Lenita tuntee menneet vuosikymmenet, mutta eniten häntä tuntuu kiinnostavan tulevaisuus. Jos haluaa voivotella maailman nopeata muuttumista, Lenitasta ei saa myötäilijää.

Syntymäpäivähaastatteluun Lenita ei suostunut, sillä hän ei pidä syntymäpäiväänsä merkittävänä asiana. 100-vuotishaastattelua hän saattaa kuulemma aikanaan harkita.

Vuosikymmenien aikana Lenita on herättänyt ihailua, mutta myös ärtymystä. Huvittava oli 1980-luvun iso kohu, joka syntyi, kun Lenita kritisoi suomalaisten liikemiesten valkoisia tennissukkia. Sen jälkeen tennissukat katosivat nopeasti matkavarusteista.

Lenita on sanonut, että tieto on valtaa. Se ei ole häneltä pelkkää sanahelinää, sillä juuri tietoa hän on aina kerännyt.

Lenita Airisto on tehnyt tietokirjoja muun muassa naisten asemasta, talouselämästä, kansainvälisyydestä. Maaliskuussa julkaistaan Noitanaisen ilosanoma (Bazar Kustannus), jossa Lenita paljastaa oman elämänsä taisteluita, jotta naisilla olisi helpompaa tavoittaa tasa-arvoa.

Lenita tuli tunnetuksi Suomen Neitona 1954. Sen jälkeen hänestä tuli diplomiekonomi. Aika pian hän pääsi näyttämään, että nainen voi olla sekä älykäs että kaunis, mitä on usein epäilty.

Lenita Airisto nousi julkisuuteen Suomen Neitona. Vuosien varrella Lenita on herättänyt ihailua, mutta myös ärtymystä. Kuva: Lehtikuva

Airiston ulkonäkö herätti ihailua jo hänen ollessaan nuori ja ihailua nuorekas Lenita herättää myös tänä päivänä. Kuva: Mikko Oksanen / Lehtikuva

Tietenkin Lenitan ulkonäköäkin on hämmästelty: miten joku voi pysyä niin kukoistavana? Vastausta siihen ei ole, sillä Lenita jakaa vain ajatuksiaan, eikä ihonhoitovinkkejä.

Me emme tiedä, miten tip top Lenita on kotonaan. Hän ei esittele koskaan ”kotiminäänsä”. Tiettävästi hän asuu mukavasti Helsingin Kaskisaaressa.

Lenitassa on kurinalaisuutta, mikä näkyy hänen työtahdissaan, ja myös elämäntavoissa. Hän tuskin tarvitsee pitsaa lohturuoaksi.

Airisto ei pelkää sanoa ääneen, jos jokin asia ärsyttää häntä. Kuva: Erkki Raskinen / IS

Naisten asemaa Lenita on puolustanut kuuluvasti ja usein. Hän jyräsi naisia alistavat mielipiteet jo kauan sitten. Aika monella miehellä on tullut äitiä ikävä, kun on joutunut Lenitan terävien nuolien kohteeksi.

Kuka tahansa prinssi muuttuu Lenitan silmissä sammakoksi, jos päästää suustaan naisia vähättelevän kommentin. Kun Lenita suuttuu, hänen sanavalinnat eivät ole vaisuja. Hän on haukkunut suomalaisia miehiä mm. luusereiksi.

Mikään miesvihaaja Lenita ei ole. Monet hänen lähiystävistäänkin ovat olleet miehiä. Eikä Lenita pelkää uskottavuutensa kärsivän, vaikka hän olisi avoimesti flirttaileva.

– Kevyt flirttailu on taiteenlaji, se antaa harmaalle päivälle kimallusta, Lenita totesi 2011 Ilta-Sanomien haastattelussa.

Jutun toinen haastateltava oli kirjailija Sofi Oksanen. Aiheena oli naisten asema ja tasa-arvo.

Tuolloin 18 henkilöä oli kokenut eduskunnassa seksuaalista häirintää.

– Jos joku alkaisi kähmiä minua, se olisi musta silmä samantien, Lenita totesi.

Lenita kertoi silloin, että hänet on yritetty raiskata kahdesti. Toinen oli merkittävä suomalainen mies, joka on jo haudassa.

– Kumpikaan ei ollut väkivaltainen, mutta olin jo hyökkäysasemassa, Lenita paljasti.

Se on helppo uskoa, sillä Lenitan temperamentti voi leimahtaa arkisissakin tilanteissa, jos hän kokee epäoikeudenmukaisuutta.

Huumorintajuakin Lenitalla on ja paljon. Hänen seurassaan aika ei tule pitkäksi. Kun hän sanoo jonkun mielipiteensä, se voi olla hyvinkin yllättävä.

Lenita ei pidättele myöskään nauruaan missään tilanteessa. Väitetään, että ikääntyessä nauraminen vähenee, mutta eipä pidä paikkansa Lenitan kohdalla.

Särmikästä Lenitaa on myös haukuttu muun muassa omahyväiseksi, mutta hän ei edes halua tulla tunnetuksi minään mukavana myötäilijänä. Kukaan tuskin uskaltaa nimitellä häntä kiltiksi ja helpoksi.

Lenita on sanonut tarvitsevansa myrskyjä. Hän kestää ne hyvin, mutta muilla tietenkin saattaa olla vaikeata, kun laineet lyövät kovimmillaan.

Lenita Airisto ei pidättele nauruaan missään tilanteessa. Kuva: Ella Kiviniemi

Kun Lenita alkoi 1960-luvulla juontaa suosittua Jatkoaika-ohjelmaa, hänen suorapuheisuuttaan kauhisteltiin. Monien mielestä hän myös nauroi liikaa. Vain Jörn Donner pystyi herättämään yhtä paljon mielipiteitä.

Lenita Airisto vaikutti tv-toimittajana 30 vuotta. Jos häntä olisi pidetty kivana ja herttaisena, hän olisi luultavasti todennut mokanneensa hommansa.

Edelleen Lenita uskaltaa ärsyttää mielipiteillään. Eikä hän muutenkaan piilota itseään. Sanotaan, että naiset muuttuvat näkymättömiksi viisikymppisenä, mutta siitä Lenitalla tuskin on havaintoa.

Airisto on kirjoittanut kirjoja muun muassa naisten asemasta. Aihe on lähellä hänen sydäntään. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Lenita osaa käytöstavat, mutta hänellä on rohkeutta olla myös huonosti käyttäytyvä, kun hän katsoo tilanteen sitä vaativan.

Kun Lenitan muoti- ja matkailushow’t aikoinaan alkoivat, hän osoittautui myös raudanlujaksi bisnesnaiseksi. Lenita on vienyt muutenkin Suomi-tietoutta kiitettävästi maailmalle. Luennoitsijana Lenita on ollut timanttia. Kun Lenita avaa suunsa, ketään tuskin alkaa nukuttaa.

Suuresti Lenitaan vaikutti hänen äitinsä, joka oli pianonsoiton opettaja ja pianisti. Äiti elätti perheen ja näytti, että nainenkin voi pärjätä.

Lapsuutta synkensi sota. Puutetta oli kaikesta, eikä Lenita saanut mitään kultalusikalla. Läpi elämänsä hän on tehnyt töitä. Jos hänellä nyt on vaurautta, se ei ole tullut kotona kynsiä viilailemalla.

Miesasioitaan Lenita on alkanut paljastaa vasta myöhemmin, eikä niistä vieläkään tiedetä kaikkea.

Airisto on ollut naimisissa kerran elämänsä aikana, mutta enää hän ei avioliittoon astelisi. Kuva: Kalle Kultala / Lehtikuva

Airisto ja RKP:n kansanedustaja Ingvar S. Melin olivat naimisissa kymmenen vuotta. Kuva: Timo Hämäläinen / IS

Lenita oli naimisissa kansanedustaja Ingvar S. Melinin kanssa 1961-1971. Heillä oli hyvät välit eronkin jälkeen.

Vesa-Matti Loirin kanssa Lenitalla oli romanssi 1970-luvulla. Loiri totesi elämäkerrassaan, että Lenita etsi seikkailua. Heidän suhteessaan oli kuitenkin erityisesti henkisiä arvoja.

Heidän romanssinsa alkoi työtapaamisessa, jossa Lenita tunnusti palavat tunteensa. Niin tekee suoran toiminnan nainen, eikä jää odottelemaan, milloin mies avaa pelin.

Kun romanttiset tunteet hiipuivat, Lenitasta ja Loirista tuli läheiset ystävät. Lenita voisi leuhkia myös sillä, että hän on hyvä ex-rakastettunakin. Hän ei ole koskaan parjannut entisiä kumppaneitaan, ainakaan julkisesti.

Vesa-Matti Loirin ja Lenita Airiston lyhyt romanssi muuttui ystävyydeksi. Kuva: Riikka Hurri

1970-luvulla Lenitalla oli lyhyt suhde myös taiteilija-muotoilija Björn Weckströmin kanssa. He ovat yhä ystäviä. Weckström on kertonut arvostavansa kovasti Lenitaa, mutta parisuhteessa heidän temperamenttinsa eivät sopineet yhteen.

2017 Lenita tunnusti Elämäni ja isänmaani -elämäkerrassaan, että hänellä oli 40 vuotta rakkaussuhde ministeri Max Jakobsonin kanssa. Jakobsson oli mm. Suomen Tukholman suurlähettiläänä.

Jakobson oli naimisissa, mutta avioliitto ei ollut Lenitan tavoite. Hän kertoi kirjassaan rakkaussuhteen muuttaneen vuosien mittaan muotoaan, mutta vasta kuolema erotti heidät toisistaan.

Lenita Airisto ja Max Jakobson edustivat Linnan itsenäisyyspäivän juhlissa 6. joulukuuta 1984. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Professori Pentti Kourin kanssa Lenitalla oli läheinen ystävyys. Tunteitakin hänellä oli, mutta hän ei halunnut pilata ystävyyttä intiimillä suhteella.

Lenita on sanonut, ettei hän sovi avioliittoon, eikä hän näe sitä muutenkaan tarpeellisena.

– Kosintoja tulee niin, ettei kaikkiin ehdi vastata. Muutama on vielä käsittelyn alla, Lenita vitsaili 2011.

Professori Pentti Kourin kanssa Lenitalla oli läheinen ystävyys, jota Lenita ei halunnut riskeerata romanssilla. Kuva: Marja-Leena Helin

Renttuihin rakastumisesta Lenita totesi, että ne menevät välipaloina. Lenitan mielestä on myös opettavaista kokea rentturomanssi, sillä ”siinä oppii tunnistamaan tietyt signaalit”.

Lenita on tuonut esille itsenäisyytensä ja rohkeutensa, mutta hänessä on paljon sellaistakin, mistä emme tiedä mitään.

Lenita ei ole koskaan tuonut itse esille, että hän on suunnattoman auttavainen, jos joku kaveri on pulassa. Häneltä saa myös järkeviä neuvoja, miten elämässä selviää jotenkuten ehjänä.

– Elämään oppii elämällä, ei kannata syyllistää itseään, Lenita on sanonut.

Luultavasti Lenita Airisto kertoo tulevassa kirjassaankin jotakin, mitä voimme hämmästellä. Ei hän ole seestynyt kiltiksi myötäilijäksi – eikä aio sitä tehdä.

Source Link is.fi