Lentämisen tunne kiinnostaa taas lapsia – mäkihypyn ja yhdistetyn harrastajamäärät ovat lähteneet aallonpohjasta nousuun
Ounasvaaran hyppyreissä näkyy taas kirkkaita ilmeitä. Mäkihypyn ja yhdistetyn harrastajien määrät ovat hyvässä nousussa aallonpohjan jälkeen.
Yksi innokkaista harrastajista on 13-vuotias Lumia Nurmela. Hän liitelee niin sanotusta keskisuuresta mäestä yli 40 metrin siivuja. Viime kaudella hän hyppäsi ensimmäisen kerran myös 64 metrin mäestä.
– Ihan kivaa, siinä saa tuntea sen lennon tunteen, Nurmela naureskelee.
Mäkihypyn ja yhdistetyn suosion kasvu näkyy ennen kaikkea 12-vuotiaissa ja tätä nuoremmissa urheilijoissa. Toissakaudella mäki-yhdistetyssä oli 12 vuotta täyttäneitä ja sitä nuorempia Skipass-urheilijoita 105, viime kaudella jo 145.
Luvut eivät vielä päätä huimaa, mutta käyrä on selvästi ylöspäin.
– Uskon, että lajien harrastajamäärät kasvavat edelleen tällä kaudella, sillä mäkikoulut alkavat vuoden alussa ja nuorten kilpailukausi on vasta alussa, toteaa Kimmo Yliriesto, joka vastaa Suomen Hiihtoliitossa muun muassa seuratoiminnan ja nuorisotyön kehittämisestä.
Lajit olivat kuolemassa ja Hiihtoliitossa herättiin viime hetkillä
Harrastajamäärät romahtivat 2000-luvulla ja mäkipaikkakunnilla elettiin vuosikausia hiljaiseloa. Useilla paikkakunnilla mäkiä ei kunnostettu koko talven aikana, sillä hyppääjiä ei ollut.
Hiihtoliitossa oltiin huippu-urheiluvetoisia ja seuratyön tukeminen unohdettiin.
– Olemme kääntäneet kärkeä toiseen suuntaan. Hyvältä vaikuttaa, sillä ote on positiivinen. Tämä on kuitenkin pitkä prosessi ja puhutaan 5– 10 vuoden kokonaisprojektista, laskee Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen.
Mäkihypyssä ja yhdistetyssä urheilevista nuorista noin neljännes on tyttöjä. Suhdeluku on pysynyt samana viime vuonna ja samalta näyttää tälläkin kaudella.
Mäkihypyn ja yhdistetyn seurat ovat viime vuosina jalkautuneet muun muassa kouluille jakamaan lajtietoa ja mäkikoulut ovat kasvattaneet suosiotaan.
Lumia Nurmela harrasti ensin maastohiihtoa, mutta innostui mäkihyppykokeilusta hiihtokoulussa.
– Isälläkin on siitä taustaa, niin varmaan sen kautta, Nurmela muistelee.
Hänen isänsä Tapio Nurmela on entinen yhdistetyn huippu-urheilija ja moninkertainen arvokisamitalisti.
Tytärkin on päässyt jo mitaleille. Lumia Nurmela voitti tällä kaudella alle 14-vuotiaiden sarjassa Hopeasomman mestaruuden.
Urheilijoita ei ole, jos valmentajat puuttuvat
Valmentajista ja ohjaajista on tällä hetkellä mäkihypyssä ja yhdistetyssä koko maassa kova pula. Kahtena viime vuotena taso yhden valmentajakoulutukseen eli mäkikouluohjaamiseen valmistavalle kurssille on osallistunut 11–15 henkilöä.
Mäkihypyn ja yhdistetyn harrastus on virinnyt uudestaan useilla pienilläkin paikkakunnilla perinteisten paikkakuntien kuten Lahden lisäksi. Ylirieston mukaan hyvää toimintaa on viriämässä esimerkiksi Kiteellä ja Jokilaaksossa.
Suomen Hiihtoliitossa uskotaan, että mäkihypyn ja yhdistetyn aallonpohja nuorten harrastajien määrässä on taakse jäänyttä elämää.
Viime kesänä järjestettiin viisi leiriä, joihin osallistui parhaimmillaan 60–70 nuorta eri puolilta Suomea. Päätapahtuma oli Kuopiossa. Kimmo Ylirieston mukaan vanhaa kuppikuntaista lajikulttuuria pyritään muuttamaan.
– Yhteisöllisyys parantunut ja yhteinen tekeminen. Enää ei katsota, miltä paikkakunnalta urheilija on, vaan valmentajat jakavat neuvoja kaikille nuorille urheilijoille.
Lue myös: