Lentoemäntä surffaili koneessa asiakkaiden wifi-yhteyksillä ja sai potkut: Finnair hävisi oikeuskiistan
Finnair on hävinnyt lentoemännän irtisanomiseen liittyvän oikeuskiistan. Helsingin käräjäoikeus katsoi lentoyhtiön päättäneen työsuhteen perusteettomasti.
Irtisanominen juontaa juurensa vuoden 2019 joukkopotkuihin, jolloin Finnair irtisanoi useita työntekijöitään luvattoman wifi-käytön vuoksi. Tuolloin ilmeni, että työntekijät olivat käyttäneet tietyllä statuksella matkustaville asiakkaille varattua langatonta yhteyttä.
Asiakkaiden wifi-verkkoon kirjauduttiin matkustajan sukunimellä ja lennon paikkanumerolla. Kun asiakas itse yritti kirjautua verkkoon, järjestelmä ilmoitti, että kirjautumistunnus oli jo käytetty.
Finnair alkoi saada asiakkailta valituksia toimimattomista yhteyksistä. Yhtiön turvallisuusosasto ja it-yksikkö ryhtyivät selvittämään asiaa.
Lokitiedot paljastivat, ketkä työntekijät yhteyksien äärellä olivat olleet.
Lue myös: Finnair irtisanoi työntekijöitään luvattoman wifin käytön vuoksi
Yhtiö kuuli asiassa 123 työntekijää, joista 101 sai varoituksen ja 22 potkut. Jälkimmäisten joukkoon kuului myös lentoemäntä, joka oli lokitietojen mukaan kirjautunut wifiin luvattomasti 39 kertaa vuoden 2019 aikana.
Lentoemäntä oli työskennellyt vakituisessa työsuhteessa vuodesta 2015 saakka. Työsuhde päätettiin jupakan jälkeen loppuvuodesta 2019 ilman varoitusta.
Lentoemäntä piti potkuja perusteettomana. Hän oli viihtynyt työssään ja ajatellut pysyvänsä yhtiön palveluksessa pitkään. Nainen myönsi käyttäneensä business-luokan asiakkaan lippuun kuulunutta, tunnin mittaiseksi rajoitettua yhteyttä muutamia kertoja pitkien lentojen loppupuolella. Hän vetosi terveysongelmiinsa ja yksityiselämän huoliin, joiden vuoksi hän oli halunnut pitää yhteyttä tuttuihinsa.
Kanteesta ilmenee, että lentoemäntä oli oma-aloitteisesti tunnustanut asian esimiehelleen, kun asiaa oli ryhdytty selvittämään.
Finnairin ohjeistuksen mukaan työntekijän tulisi pyytää esimieheltä omaa pääsykoodia nettiin, jos siihen olisi tarve. Lentoemännän mukaan käytäntö oli kuitenkin ollut epäselvä ja vaihteleva.
Hän myönsi tunteneensa ”piston sydämessään” nettiyhteyttä käyttäessään, mutta ei mieltänyt sitä potkuihin johtavaksi rikkomukseksi.
Asiakkaiden wifi-verkkoon kirjauduttiin matkustajan sukunimellä ja lennon paikkanumerolla.
Kanteessa lentoemäntä vetosi siihen, että Finnair oli kohdellut työntekijöitä eriarvoisesti irtisanomisten suhteen. Finnair puolestaan vaati kanteen hylkäämistä ja katsoi potkujen olleen perustellut.
Lentoyhtiö oli listannut luvattomasti verkkoa käyttäneet työntekijät eri kategorioihin. Yli 35 kertaa wifiin kirjautuneet työntekijät oli irtisanottu. Loput selvisivät pääasiassa pelkillä varoituksilla. Finnair katsoi irtisanomisten olleen johdonmukaista ja tasapuolista.
Yhtiö vetosi vakavaan luottamuspulaan ja piti lentoemännän toimintaa epärehellisenä, toistuvana ja tahallisena, josta puolestaan oli aiheutunut yhtiölle ja asiakkaille vahinkoa.
Yhtiö kertoi ilmoittaneensa toiminnasta myös tietosuojavaltuutetulle, sillä verkkokirjautumiset olivat tehty asiakkaan nimellä ja paikkanumerolla. Luottamukselliset tiedot löytyivät matkustamohenkilökunnan järjestelmästä, jossa niitä säilytettiin vain työtehtäviä varten.
Finnairin mukaan myös netinkäyttöohjeista oli kerrottu henkilökunnalle suunnatuissa oppaissa. Ohjeistuksissa oli todettu myös, että yhteyden käyttäminen lentokoneen satelliittiyhteyden kautta on firmalle erittäin kallista.
Yhtiön mielestä työntekijä oli suhtautunut piittaamattomasti näitä ohjeita kohtaan.
Finnair irtisanoi wifi-jupakassa kaikkiaan 22 työntekijäänsä.
Potkujen laillisuutta puitiin lopulta Helsingin käräjäoikeudessa, joka katsoi, ettei lentoemännän irtisanomiseen ollut perusteita. Ratkaisun mukaan työntekijälle olisi pitänyt antaa mahdollisuus korjata virheensä.
– Yhtiö on päättänyt irtisanoa työsopimuksen kaavamaisen laskutoimituksen perusteella, arvioimatta mitä konkreettista vahinkoa menettely on yhtiölle aiheuttanut, ratkaisussa todetaan.
– Irtisanomisen perusteena ei ole ollut niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että potkut olisivat olleet lailliset.
Lentoemännän toiminta oli käräjäoikeuden mukaan loukannut asiakkaiden tietoturvaa, mutta merkittävää vahingon vaaraa hänen toiminnastaan ei ollut koitunut.
Kiistan hävinnyt Finnair määrättiin korvaamaan entiselle työntekijälle kolmen kuukauden palkkaa vastaava määrä, eli noin 8 300 euroa ja lähes 16 000 euron oikeudenkäyntikulut.
Käräjäoikeuden ratkaisusta pystyy vielä valittamaan Helsingin hovioikeuteen.