Li Andersson ihmettelee perussuomalaisten uutta avausta: ”Taas yritetään määritellä Suomea ja suomalaisuutta sellaiseksi…”
– Taas yritetään määritellä Suomea ja suomalaisuutta joksikin sellaiseksi, mitä se ei ikinä ole ollut, kirjoittaa opetusministeri Li Andersson (vas) Twitter-tilillään.
Andersson viittaa kommentillaan perussuomalaisten maanantaina julkaistuun kieli- ja kulttuuriaiheiseen ohjelmaan.
Perussuomalaiset vaatii ohjelmassa muun muassa laajaa keskustelua ruotsinkielisten oikeuksista. Yksi kohua herättäneistä väitteistä on se, että pakollinen ruotsin kielen opiskelu häiritsisi suomenkielisten minäkuvaa.
– Maassa on aina puhuttu ja tullaan puhumaan myös jatkossa useita eri kieliä. Kahden virallisen kielen lisäksi meidän tulee tukea saamen kielten ja vähemmistökielten asemaa, Andersson kirjoittaa.
Hänen mukaansa kaksikielisyys on todellisuutta, vaikka se ei jokaisen arjessa näkyisikään.
Andersson muistuttaa myös siitä, että kaikki suomalaiset opiskelevat koulussa molempia maan virallisia kieliä.
– Tämä on osa yleissivistystä. Toisen kielen opiskelu myös tukee muiden vieraiden kielten oppimista ja antaa hyvän pohjan jatko-opinnoille.
Lisäksi hän sanoo, että kouluissa oppilaille tulee antaa tietoa saamelaiskielistä ja muista vähemmistökielistä, sekä kieliryhmien yhteiskunnallisesta asemasta.
– Kyse on nimenomaan sen ymmärtämisestä, miten monimuotoista “suomalaisuus” on.
Aiemmin tiistaina perussuomalaisten avausta kommentoi myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp).
Henriksson kirjoitti Twitterissä, että Suomessa on rakennettu isänmaata rintarinnan vuosisatojen aikana. Hänen mielestään Suomen kaksikielisyys on osa suomalaisten identiteettiä ja tärkeä osa pohjoismaisuutta.
– Perussuomalaisten suomalaisuusohjelma on jotain aivan muuta. Ei jatkoon! Henriksson kirjoitti.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi oikeusministeri Henrikssonin julkaisuun ja toivoi, että tämä tutustuisi puolueen tuoreeseen ohjelmaan paremmin.
– Mistä ihmeestä sinä puhut? Oletko varmasti lukenut ohjelmaamme? Vai mennyt jonkun trollin ansaan? Purra kysyi Henrikssonilta.
Purran mukaan ohjelmassa ei kyseenalaisteta Suomen kahta kansalliskieltä tai ruotsinkielisten asemaa tai suomalaisuutta, vaan kritisoidaan pakollisia ruotsin opintoja.
Aihe on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Keskusteluun ovat ottaneet kantaa muun muassa rkp:n kansanedustaja Eva Biaudet, kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala, perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas Fatim Diarra (vihr).
– Jos puhutaan asioita, jotka ovat haitanneet mun, suomenkielisen suomalaisen naisen minäkuvan kehitystä, niin tässä olisi kolme. Rasismi, ahdistelu ja läskiviha. Yksikään niistä ei ole ruotsin kielen vikaa, Diarra kirjoittaa Twitterissä.
Lisäksi rkp on julkaissut Twitter-tilillään videon, jossa otetaan kantaa perussuomalaisten avaukseen. Videon saatteeksi on kirjoitettu teksti:
”Morjens perussuomalaiset, kieli ei ole uhka, se on mahdollisuus. Välkommen till SFP.”
Perussuomalaisten mukaan ruotsista pitäisi tehdä valinnainen kieli peruskouluissa ja luopua sitä koskevista osaamisen vaatimuksista toisella asteella ja korkeakouluissa. Puolue haluaa myös poistaa yleiset ruotsin osaamisvaatimukset ruotsinkielisten palvelujen järjestämisestä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus päätti budjettiriihessään alkusyksystä lisätä yhden vuosiviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan. B1-kieli on 6. vuosiluokalta alkava toinen kotimainen kieli eli suomenkielisessä opetuksessa olevilla ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa olevilla suomi.
Tarkoituksena on, että uudistus astuu voimaan viimeistään syksyllä 2024.