Liettuassa on tällä hetkellä vapaaehtoisuuteen perustuva ammattiarmeija. Sen koko on hyvin pieni, vain 25 000 sotilasta.
Liettuan päähallituspuolueen kristillisdemokraattien kansanedustaja Arvydas Pocius sanoi IS:n haastattelussa, että Liettuan olisi pitänyt jatkaa Suomen tiellä.
Lue lisää: Liettuan ”Timo Soinin” mukaan EU saattaa tehdä ison virheen Venäjän kanssa – ”Täysin väärin”
– Oli poliittinen päätös lopettaa yleinen asevelvollisuus. Päätettiin, että ammattiarmeija riittää, eikä tarvitse kouluttaa kansalaisia reserviin. Se oli väärä päätös!
– Puolustusvoimien entisenä komentajana yritin vakuuttaa poliitikkoja, että Venäjään ei voi koskaan luottaa ja pitää olla aina valmis. He vain sanoivat, että ”C’mon, tilanne on hyvä ja turvallinen”, Pocius sanoi Ilta-Sanomille Liettuan parlamentissa Vilnassa.
Tilanne muuttui radikaalisti vuonna 2014, kun Venäjä aloitti aggressionsa Krimillä ja Itä-Ukrainassa Donbassin alueella.
– Se oli hyvä potku persauksille. Monen ihmisen mielipide muuttui äärilaidasta toiseen. Aikaisemmin ihmiset olivat tuudittautuneet siihen, että ”olemme Naton ja EU:n jäseniä, ei meille mitään tapahdu. Olemme täysin turvassa”.
Arvydas Pocius (vas.) haikaili Liettuaan jo vuosikausia sitten yleistä asevelvollisuutta oltuaan puolustusvoimien komentajana, mutta silloin poliittiset päättäjät eivät idealle lämmenneet. Nyt on ilmapiiri toisenlainen.
– Suomi oli meille esimerkki. Suomi ei ole koskaan luopunut yleisestä asevelvollisuusjärjestelmästään, Pocius lisää.
Liettuassa oli monta vuotta käytössä välimalli, jossa vapaaehtoisilla oli mahdollisuus hakeutua kolme kuukautta kestäville peruskursseille armeijan harjoituskeskuksiin.
– Kolmen kuukauden jälkeen ihmiset saattoivat liittyä ammattiarmeijaan tai siirtyä reserviin. Se oli meidän tapamme kouluttaa kansalaisia reserviin.
Myös vapaaehtoisuuteen perustuvan puolisotilaallisen Sauliai-kivääriunionin jäsenmäärä on kovassa kasvussa.
Liettuassa yleinen asevelvollisuus on noussut aktiiviseksi puheenaiheeksi vasta nyt, kun tilanne Ukrainassa on pahentunut.
– Olemme palaamassa asevelvollisuuteen. Puhumme yleisestä asevelvollisuudesta, joka koskisi myös naisia, Pocius sanoo.
Liettuan tilanne Venäjän kanssa on muuttunut jännittyneemmäksi. Venäjä suuttui, kun Liettua kielsi EU-pakotteiden alaisten tavaroiden ja tuotteiden kauttakulun maansa kautta Venäjältä Kaliningradin alueelle.
Liettua ei salli EU:n pakotelistalla olevien tuotteiden ja tavaroiden kulkua maansa läpi Venäjälle. Kuvan sepelilasti odotteli Kybartain ratapihalla kuljetusta Kaliningradiin.
Venäjä uhkasi kostolla, joissa vastatoimet eivät jäisi vain diplomaattiselle tasolle ja joilla olisi merkittävää vaikutusta Liettuan väestöön.
– Kuuntelemme tällaista samaa retoriikkaa vuosi vuoden jälkeen: pelottelua, painostusta ja niin edelleen. Siinä ei ole mitään uutta, Pociuksen puoluetoveri Audronis Azubalis huoahtaa.
– Heidän politiikkansa on pelotella. Venäjä ei ole uhkaillut pelkästään Liettuaa vaan myös Suomea aikaisemmin Natoon liittymisestä. Ei pidä ylireagoida näihin uhkiin, koska olemme Naton jäseniä. Se voi kuulostaa mantralta, mutta Venäjä ottaa sen kyllä huomioon, Azubalis lisäsi.
Pociuksen viesti Liettuan kansalaisille on yksinkertainen: ei ole syytä pelätä.
– Älkää menkö paniikkiin, jääkö roikkumaan Venäjän propagandaan mutta olkaa silti valmiita. On vaikea tietää, mitä Venäjä voi tehdä, Pocius luonnehti.
Uhkailun lisäksi Venäjä on kohdistanut Liettuan valtiollisiin instituutioihin voimakkaita palvelunestohyökkäyksiä.
”Kuuntelemme tällaista samaa retoriikkaa vuosi vuoden jälkeen: pelottelua, painostusta ja niin edelleen. Siinä ei ole mitään uutta.
Voisiko Venäjä tehdä joitakin muita toimia?
– Voisivat. Jos ajatellaan, että ryhmä pahoja poikia kokoontuu miettimään, mitä vielä isompia vahinkoja he pystyisivät aiheuttamaan naapurille, niin tietenkin joitakin keinoja löytyisi, Azubalis sanoi.
Azubalis sanoi esimerkkinä häiriöt Klaipedan satamaan tuleviin tai satamasta lähteviin rahtitavarakuljetuksiin. Esimerkiksi niin, että laivat joutuisivat kiertämään pidemmän reitin.
Kovimmilta Venäjän vastatoimilta Liettuaa suojaa yksi tekijä – paradoksaalisesti Venäjään kuuluva Kaliningradin alue Liettuan kainalossa.
Kaliningradin alueen pääsähkölinja kulkee Liettuan kautta, eli sähköjen katkaisu Liettuasta pimentäisi myös Kaliningradin. Nämä voimalinjat Valko-Venäjältä Liettuan puolelle ovat jo mykkiä.
– Ehkä Venäjä voisi katkaista sähkönjakelun Liettuaan, mutta pääsähkölinja Kaliningradin alueelle kulkee Liettuan kautta. Jos sähkölinjat mykistyisivät, se olisi varsin tuhoisaa myös Kaliningradille.
– Lisäksi monet Kaliningradin oleelliset lääke- ja elintarviketoimitukset kulkevat Klaipedan sataman kautta, eli sataman eristäminen tekisi heille itselleen isosti kipeää, Azubalis sanoi naurahten.
Vaikka rauha Ukrainassa tulisi heti huomenna, Azubalis ei näe Venäjän kehityksessä lähitulevaisuudessa mitään hyviä merkkejä.
– Venäjä on aina ollut orjayhteiskunta, jossa ei ole koskaan ollut demokratiaa. He ovat kasvaneet propagandan alla, ja se jatkuu edelleen: Venäjä on kaikista mahtavin, ja kaikki muut haluavat tehdä pahaa Venäjälle. Sama levy pyörii vuodesta toiseen.
Monet kansainväliset liikkeet ovat poistuneet Venäjältä sodan alettua. Kuvassa japanilaisen vaatebrändin Uniqlon suljetut toimitilat Moskovassa kesäkuun alussa.
Azubalis vertaa Venäjän tilannetta Afganistaniin.
– Afganistaniin yritettiin rakentaa modernia valtiota länsimaisin standardein. Siinä epäonnistuttiin. Venäjä on tietysti pikkuisen eri asia, kun se on Euroopassa, mutta Venäjälläkään ei ole ollut pätkääkään vapauden perinnettä, Azubalis painottaa.