Liikekannallepano käänsi Venäjän talouden kehityksen suunnan – asiantuntija nostaa esiin yhden uhkakuvan
Kun Ukrainan sota helmikuussa syttyi ja lännen tiukat pakotteet astuivat voimaan, povasi moni Venäjän talouden romahdusta.
Aluksi kaikki merkit viittasivatkin tähän suuntaan. Ruplan dollarikurssi syöksyi, ja Moskovan pörssi romahti. Pääomaa pakeni ulkomaille ja keskuspankki joutui nostamaan ohjauskorkoaan 20 prosenttiin.
Tammi–maaliskuussa Venäjän talous vielä kasvoi. Tämän jälkeen suunta kääntyi. Nyt on selvää, että talous sukeltaa tänä vuonna roimasti, kun sen ennen hyökkäystä ennakoitiin kasvavan selvästi.
Teollisuusmaiden järjestö OECD on arvioinut Venäjän bruttokansantuotteen laskevan tänä vuonna 5,5 prosenttia ja ensi vuonna 4,5 prosenttia. Myös Venäjän omat viranomaiset ovat ennakoineet talouden supistuvan selvästi.
Mutta viime aikoina maan taloudesta on tullut myös valoisampia merkkejä.
Maan teollisuustuotanto on osoittanut elpymistä ja samaan aikaan ruplan kurssi on vahvimmillaan vuosikausiin. Keskuspankki on laskenut korkoaan eikä pankkikriisistä näy viitteitä.
Työttömyys laski elokuussa alimmilleen sitten vuoden 1992, mistä Venäjän nykymuotoiset tilastot alkavat. Moskovan ja Pietarin katukuvassakaan ei juuri huomaa juuri viitteitä lamasta.
Mistä oikein on kyse?
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko toteaa, että Venäjän talous on osoittanut vakaantumisen merkkejä. Tähän ovat vaikuttaneet valtion laajat tukitoimet.
– Akuutista kriisistä päästiin nopeasti yli eikä sellaista laajamittaista finanssikriisiä syntynyt kuin olisi voinut. Tässä mielessä tilanne tasaantui kesän aikana, Solanko sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän taloutta koskeva valtava epävarmuus ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään.
– Viimeisimmät sotatapahtumat ja liikekannallepano lisäävät epävarmuutta entisestään. Ne painavat myös loppuvuonna yksityistä kulutusta ja yksityisiä investointeja.
– Viimeisimmät sotatapahtumat ja liikekannallepano lisäävät epävarmuutta entisestään, Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko sanoo.
Vähittäismyynti laskikin elokuussa lähes yhdeksän prosenttia. Kuluttajien ostovoimaa rokottaa myös kierroksilla laukkaava inflaatio. Presidentti Vladimir Putin itse arvioi syyskuussa inflaation liikkuvan tänä vuonna vuositasolla noin 12 prosentissa.
Teollisuuden elpyminen on ollut kahtalaista. Ne teollisuudenalat, joita pakotteet koskevat tai jotka ovat riippuvaisia ulkomaisesta tuonnista, ovat edelleen alamaissa.
Pakotteet ovat rajoittaneet Venäjän mahdollisuuksia tuoda ulkomailta teknologiaa, koneita ja laitteita.
Ruplan dollariin ja euroon nähden vahvistunutta kurssia pidetään keinotekoisena, koska ruplakauppaa rajoitetaan Venäjällä eikä ruplaa juuri ulkomailla vaihdeta.
Tältä perusteelta Solanko uskoo, että Venäjän talouden alakulo voi jatkua vielä useita vuosia.
Venäjän talouden asiantuntijan, Turun yliopiston professori Kari Liuhdon arvion mukaan Venäjän bruttokansantuote supistuu tänä vuonna maltilliset 4–6 prosenttia.
– Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ukrainan bkt tulee romahtamaan tänä vuonna noin 35 prosenttia, Liuhto toteaa.
Moskovan katukuvassa lamaa ei juuri näy.
Ensi vuonna talouteen vaikuttavat EU:n asettamat pakotteet muun muassa Venäjän öljyntuonnille. Öljyn hintakatosta on jo sovittu ja tuontikielto astuu voimaan 5. joulukuuta.
Avainkysymys on viedyn energian hinta. Jos öljyn hinta pysyy korkealla ja maa pystyy myymään sitä EU:n ulkopuolelle, talous pysyy liikkeellä. Venäläisöljylle löytyy aina ostajia etenkin Intiasta ja Kiinasta.
Jos taas öljyn hinta laskee, kasvaa Venäjän valtiontalouden alijäämä, mikä vaikeuttaa sotatalouden rahoittamista. Ruplan vahvistuminen vähentää myös öljy- ja kaasukaupasta saatavia tuloja.
Venäjä on myynyt öljyään alennuksella. Viitelaatu Uralsin hinta seuraa Pohjanmeren Brentiä. Urals on nyt enää reilut 20 dollaria halvempaa kuin Brent, kun ero kesällä oli vielä yli 30 dollaria.
Liuhdon mukaan talouspakotteet alkavat tuntua Venäjällä kunnolla vasta ensi vuonna, kun EU:n raakaöljyn tuontikielto Venäjältä astuu voimaan. Öljytuotteiden tuontikielto on puolestaan voimassa ensi vuoden helmikuusta lähtien.
– EU on perinteisesti ostanut yli puolet Venäjän viemästä öljystä, joka on Venäjälle valtiontulojen lypsylehmä, Liuhto sanoo.
Maakaasu on hänen mukaansa geopoliittinen ase, koska se tuo Venäjälle enemmän vaikutusvaltaa kuin varoja.
Viime päivinä esiin noussut uhka ydinaseiden käytöstä on uusi tekijä, jolla olisi toteutuessaan täysin arvaamattomia vaikutuksia.
Jos Venäjä iskee Ukrainaan ydinaseella tai muulla joukkotuhoaseella, Yhdysvallat ei pelkästään tuhoa Venäjän joukot Ukrainan maaperällä, vaan se todennäköisesti myös julistaa Venäjän terroristivaltioksi.
– Tällä tulisi olemaan tuhoisa vaikutus Venäjän taloudelle. Se olisi kuin USA:n ydinpommi Venäjän taloudelle. Terroristivaltioksi julistamisen myötä Venäjän talous tultaisiin eristämään kansainvälisestä taloudesta, Liuhto sanoo.
– Toivon mukaan tähän ei päädytä. Suomalaisena en haluaisi asua ”euraasialaisen Pohjois-Korean” naapurina.