Liikenteen päästökauppa voisi nostaa bensan hintaa yli 70 senttiä litralta – ilmastoasiantuntija ihmettelee, miksi hallitus kuoppasi veronkorotuksen
Polttoaineen hinta voisi nousta tuntuvasti, jos liikenteen päästöjä päädyttäisiin vähentämään kansallisen päästökaupan avulla. Tämä käy ilmi liikenne- ja viestintäministeriön tuoreesta selvityksestä.
Selvityksessä esitetään neljä arviota liikenteen päästökaupasta seuraavasta hinnannoususta. Arviot on suhteutettu sähköautojen määrän kehitykseen.
Selvityksen mukaan päästökauppa nostaisi bensan hintaa korkeimmillaan 72 senttiä ja dieselin hintaa 52 senttiä litralta. Arvio on laskettu oletuksella, että Suomessa olisi 600 000 sähköautoa. Määrä on VTT:n arvio siitä, kuinka paljon sähköautoja voisi olla Suomessa vuonna 2030.
Alimmillaan päästökaupan aiheuttama nousu olisi selvityksen mukaan kuusi senttiä bensa- ja neljä senttiä diesellitralta. Tuolloin taas sähköautoja pitäisi olla 700 000.
Hintoja on selvityksessä verrattu vuoden 2019 tasoon, jolloin bensan keskimääräinen litrahinta oli 1,53 euroa.
Parhaillaan hinta on ennätyskorkealla, 1,80:n ja kahden euron välillä. Sähköautojen määrä on reilut 10 000.
– Muilla päästövähennyskeinoilla eli käytännössä sähköautojen määrän kehityksellä on ratkaiseva merkitys siihen, miten paljon bensan hinta päästökaupan seurauksena nousisi, hallitusneuvos Matleena Kurki-Suutarinen liikenne- ja viestintäministeriöstäsanoo.
Hän on selvityksen laatineen työryhmän puheenjohtaja.
Liikenteen päästökaupan tarkoitus olisi vähentää ilmastopäästöjä. Hallitus on linjannut, että se voitaisiin ottaa käyttöön siinä tapauksessa, että päästöt eivät muilla keinoin vähene tarpeeksi.
Liikenteen päästöt aiotaan puolittaa vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi.
Tavoitteet liittyvät sekä Suomen hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuonna 2035 että EU:n jäsenmailleen asettamiin päästövähennysvelvoitteisiin.
Hallitus on päättäyt, että ensisijaisia keinoja päästöjen vähentämiseen ovat sähköautojen määrän lisääminen ja muun muassa joukkoliikenteen tukeminen. Keinoista on sovittu fossiilittoman liikenteen tiekartassa viime keväänä. Samassa yhteydessä hallitus sopi selvittävänsä kansallista päästökauppaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön laatima selvitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Lopullisen version pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.
Vanhanen perusteli, ettei polttoaineveroa voi korottaa
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen pitää päästökaupasta johtuvaa hinnankorotusta suurena.
Hän vertaa sitä kymmenen vuotta sitten tehtyyn uudistukseen, jolloin polttoaineen hiilidioksidipäästöjä alettiin ensimmäistä kertaa verottaa hiilidioksidiveron avulla. Se näkyi kuluttajille niin, että esimerkiksi dieselin hinta nousi 10 senttiä litralta.
Laukkasen mukaan myös kansallinen päästökauppa vähentäisi liikenteen päästöjä, sillä fossiilisen polttoaineen kulutus vähenisi kiintiön myötä vääjäämättä.
Asiantuntijat ovat aiemmin esittäneet, että tehokkain tapa liikenteen päästöjen vähentämiseen olisi polttoaineen hinnan korottaminen veron avulla.
Polttoaineveron korotusta esitti keväällä liikenteen verouudistusta pohtinut työryhmä.
Hallitus on kuitenkin torpannut veronkorotuksen. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) tyrmäsi myös verotyöryhmän esityksen heti, kun se tuli keväällä julki.
Vanhanen perusteli hallituksen linjausta sillä, että polttoaineveron korotuksen maksajiksi joutuisivat ne, joilla ei ole varaa sähköautoon.
Kansallisesta päästökaupasta seuraisi käytännössä kuluttajalle täsmälleen sama lopputulos kuin polttoaineveron korotuksesta: bensan ja dieselin pumppuhinnat nousisivat.
Päästökauppa tarkoittaisi käytännössä sitä, että polttoaineen jakelijat, eli esimerkiksi Neste ja Teboil, maksaisivat polttoaineen hiilidioksidipäästöt päästöoikeuksia ostamalla.
Suomessa on yhteensä viisi polttoaineen jakelijaa. Päästöoikeuksien hinta määräytyisi joko markkinoilla tai siitä voitaisiin tehdä kiinteä.
Marita Laukkanen arvosteleekin liikenteen kansallista päästökauppaa ennen kaikkea siitä, että sen vuoksi jouduttaisiin pystyttämään uutta, valtion rahaa vaativaa hallintoa. Päästökauppaa pitäisi seurata ja siitä pitäisi raportoida.
– Pitäisi rakentaa uusi hallintokoneisto, jossa olisi ihmisiä töissä. Saman asian voisi hoitaa polttoaineveron korotuksella, mihin meillä on jo rakenteet olemassa.
Myös EU kaavailee päästökauppaa liikenteelle aikaisintaan vuonna 2026, mutta asiasta ei ole vielä päätöstä.
Suomen oma päästökauppa olisi työryhmän tekemien selvitysten perusteella otettavissa käyttöön aikaisintaan vuonna 2026. Euroopan maista kansallinen päästökauppa liikenteelle on käytössä ainoastaan Saksassa.
Päästökaupassa hintojen nousu on ”yhtä lailla hallituksen tekosia”
Laukkanen pitää todennäköisenä, että liikenteen päästöjen puolittamiseen tullaan lopulta tarvitsemaan jokin polttoaineen hintaa korottava mekanismi.
Sähköautojen myynti on viime aikoina vilkastunut ja osuus ensirekisteröinneissä noussut selvästi, mutta kehitys koskee vain henkilöautoja, Laukkanen muistuttaa. Raskaan liikenteen päästöt eivät ole taittumassa samalla vauhdilla.
Lisäksi EU:n komission kesällä esittämä, kiristyvä tavoite lisäisi vähennettävien päästöjen määrää. Suomen uusi tavoite olisi vähentää päästöjä 50 prosenttia aiemman 39 prosentin sijaan niin sanotulla taakanjakosektorilla, johon myös liikenteen päästöt kuuluvat.
Vuonna 2005 liikenteen päästöt olivat 12,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Puolittaminen tarkoittaisi 6,3 miljoonan tonnin vähentämistä vuotten 2030 mennessä. Suomen kokonaispäästöt olivat viime vuonna reilut 48 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vastaavia kaasuja.
Laukkanen ehdottaa samaa kuin hän on ehdottanut aiemminkin: koska verokorotuksille on selvästi vaikea saada poliittista ja kansalaisten kannatusta, toimenpiteen nimeä voisi muuttaa. Siten on toimittu myös muissa Pohjoismaissa, esimerkiksi Ruotsissa.
– Oma suosikkini on, että alettaisiin kutsua polttoaineen hiilidioksidiveroa päästömaksuksi. Silloin sitä olisi ehkä helpompaa korottaa.
Laukkanen epäilee, että päästökaupasta päättäminen voi olla poliitikoille veronkorotusta helpompaa myös siksi, että siinä syy polttoaineen hinnannousuun voi kuluttajien silmissä sekoittua öljyn maailmanmarkkinhinnan vaihtelun kanssa.
Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) on kertonut aiemmin hallituksen tavoittelevan, että ”öljyn maailmanmarkkinahinta heiluttaa pumppuhintoja enemmän kuin poliittiset toimenpiteet”.
– On mahdollista, että päästökaupassa hinnannousu vähän hämärtyy, vaikka se on yhtä lailla hallituksen tekosia, Laukkanen sanoo.
Laukkasen mielestä kuluttajille suunnatun viestin pitäisi olla jo tässä vaiheessa selvä, sillä nyt hankittu, uusi auto on todennäköisesti liikenteessä vielä kymmenen vuoden päästä.
– Näkymän pitäisi olla, että jos nyt ostaa polttomoottoriauton, ottaa riskin, että polttoaineen kustannukset nousevat.
Hallitus päättää lopuista ilmastotoimista ja todennäköisesti myös kansallisen päästökaupan kohtalosta keväällä.
Lue lisää:
Haluatko seurata ilmasto- ja ympäristöuutisia? Seuraa päivittyvää verkkoartikkelia.
Asiantuntijat ovat pettyneitä hallituksen ilmastosopuun ja erityisesti liikenteen päästöihin: ”Oikeasti vain selvitetään ja perustetaan työryhmiä”
Työryhmä ehdottaa polttoaineveroon korotusta päästöjen vähentämiseksi – Vanhanen tyrmää korotuksen