Long covid koskettaa isoa joukkoa kansasta, mutta HUSin erikoisyksikkö valaa toivoa: ”Oireet helpottuvat ajan kanssa”
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin long covid -osastolla riittää jonoa. Uusia lähetteitä osastolle tulee noin neljä päivässä.
Seitsemän hengen tiimi on hoitanut ja kuntouttanut long covidista kärsiviä potilaita viime kesäkuusta saakka. Poliklinikan hoidossa on yli sata potilasta.
– Mukavasti täällä sujuu. Olemme saaneet edistettyä potilaiden terveyttä, ja vaikuttaa siltä, että myös pitkäaikaisesta koronasta voi toipua, sanoo HUSin long covid -poliklinikan ylilääkäri Helena Liira.
Long covid eli pitkittynyt korona tarkoittaa koronataudin jälkioireita, jotka ovat jatkuneet yli kolme kuukautta sairastumisesta. Liiran mukaan noin 10–30 prosenttia kaikista koronaan sairastuvista saa long covidin. Luku on kansainvälinen, mutta Liira arvelee tilanteen olevan Suomessa sama.
Hoito jaettava laajemmalle
Long covidissa korona on jättänyt ihmiseen jälkioireita, kuten väsymystä, kipuja, hengenahdistusta tai aistiongelmia. Korona ei kuitenkaan ole enää kehossa, ja laboratoriotesti tuo negatiivisen koronatuloksen. Välillä oireet saattavat kadota kokonaan, mutta ne voivat tulla myöhemmin takaisin.
– Uusin löytö on, että noin viidesosalla long covidiin sairastuneista on todettu neurokognitiivisia oireita eli oireita muistissa tai tarkkaavaisuudessa, Liira sanoo.
HUSin long covid -poliklinikalla on seitsemän työntekijää: kaksi lääkäriä, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja osastosihteeri. He järjestävät potilaille ryhmä- ja yksilökuntoutusta.
HUSin polille otetaan vain vaikeimmat tapaukset. Lievempioireisia long covid -potilaita on jouduttu käännyttämään, jotta klinikka pysyy toimintakykyisenä. Tällä hetkellä jonotusaika poliklinikalle on maksimissaan kaksi kuukautta.
Pisimmillään long covidin on todettu kestäneen jopa kaksi vuotta. Sama tilanne oli SARS- ja MERS-epidemioiden kohdalla, jolloin pitkittyneet oireet kestivät pitkään, mutta katosivat lopulta kokonaan tai lähes kokonaan.
– Tämä antaa uskoa työhömme. Nyt on jo havaittu, että oireet kyllä helpottuvat ajan kanssa.
Omikron jännittää
Nyt klinikalla jännitetään, kuinka paljon omikronvariantti aiheuttaa long covidia. Koska omikron alkoi Suomessa marraskuussa, sen mahdollisesti tuoma long covid näkyy polilla vasta helmikuun lopussa.
Kasvava tarve long covidin hoitoon on kerrottu eteenpäin HUSin johdolle. Toistaiseksi klinikka saa pärjätä seitsemällä työntekijällään. Klinikka on pystyssä ainakin vuoden 2022 loppuun saakka.
Long covidia hoidetaan monissa muissakin terveydenhuollon paikoissa. Liiran mukaan terveysalan henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti lisää long covidin kohtaamista varten.
Long covid -kuntoutusta tehdään muun muassa työterveydenhuollossa, terveyskeskuksissa ja oireista riippuen sairaaloiden eri yksiköissä, kuten keuhkotautien poliklinikoilla.
– On tärkeää, että long covid -osaamista jaetaan laajasti. En usko, että kaiken toiminnan keskittäminen HUSiin on järkevää.
Lapsilla hyvin vähän long covidia
HUSin long covid -polilla ei hoideta alle 18-vuotiaita. Sen järjestää Uusi lastensairaala.
– Lapsia päätyy seurantaamme long covid -oireiden vuoksi hyvin vähän. Sanoisin, että yhden käden sormilla laskettavissa koko pandemian ajalta, sanoo Uuden lastensairaalan osastoylilääkäri Tea Nieminen.
Niemisen mukaan long covid on tautina vaikeaa määritellä. Osalla long covid -lähetteellä tulevista potilaista paljastuu taustalta jokin muu tauti.
Lisäksi pitkittyneitä oireita voi tulla muista infektiosairauksista.
– Potilasryhmä ei siinä mielessä ole uusi. Samankaltaista oirekuvaa on lastensairaalassa hoidettu jo ennen koronapandemiaa, Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan tutkimuksissa, joissa kuvataan lasten pitkään jatkuneita oireita, on lukuisia ongelmia. Hänen mukaansa useimmista tutkimuksista puuttuu kokonaan määritelmä siitä, mitä long covid -oireilla tarkoitetaan.
– Joskus sillä tarkoitetaan jonkin yksittäisen oireen, kuten yskän, jatkumista muutamien viikkojen ajan, joskus pitkäänkin jatkuneita kroonisia oireita. Oireiden seuranta-ajat vaihtelevat huomattavasti.
Siksi Niemisen mukaan on hankala puhua täsmällisesti taudin ilmaantuvuudesta jossain tietyissä väestöryhmässä ilman, että määritellään, millaista oirekuvaa täsmällisesti tarkoitetaan.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 9. tammikuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: