Maailmalla kiristetään aborttilakeja – jos nämä asiat tapahtuisivat, saattaisi raskauden keskeytys hankaloitua Suomessakin
Maailmalta on kuultu viime aikoina aborttilainsäädännön kiristämisistä.
Viime vuoden alussa Puolassa astui voimaan laki, jonka vuoksi abortti on nyt lähes mahdoton. Raskaudenkeskeytys on sallittu enää vain kahdessa tapauksessa: jos raskaus on seuraus raiskauksesta tai insestistä, tai jos raskaus uhkaa äidin terveyttä tai henkeä. Aborttia ei enää saa tilanteissa, joissa sikiö on vakavasti epämuodostunut.
Myös kauempaa on kantautunut huolestuttavia uutisia aborttioikeutta kannattaville.
Toukokuun alussa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätösluonnos aborttilain kiristämisestä vuoti julkisuuteen. Luonnoksesta käy ilmi, että oikeusistuin aikoo kumota 50 vuotta voimassa olleen ennakkotapauksen, joka on taannut kansallisen aborttioikeuden. Kyse on niin sanotusta Roe vastaan Wade -päätöksestä.
Kyse on kuitenkin vasta päätösluonnoksesta. Jos se toteutuisi, kukin osavaltio saisi päättää jatkossa, miten ne aborttiin suhtautuvat. Alla olevasta kartasta voit katsoa, missä osavaltioissa raskauden keskeytys olisi kiellettyä ja missä ei, jos korkein oikeus kumoaa Roe vastaan Wade -ratkaisun.
Melkein puolet Yhdysvaltain osavaltioista on jo säätänyt aborttioikeutta voimakkaasti rajaavia lakeja. Noin puolet osavaltioista on kallellaan konservatiivisiin republikaaneihin ja hyvinkin tiukkojen aborttikieltojen kannalla. Tämä jakaisi Yhdysvaltoja vielä nykyistäkin rajummalla tavalla.
Suomen lainsäädäntö Euroopan tiukimpia
Suomessa lainsäädäntö on erilainen kuin Yhdysvalloissa. Meillä korkeimmalla oikeudella ei ole oikeutta julistaa lakia perustuslain vastaiseksi.
Suomessakin aborttilainsäädäntö on kuitenkin herättänyt keskustelua molempiin suuntiin.
Ihmisoikeusjärjestöt puolustavat aborttioikeutta ihmisoikeutena. Vastustajat näkevät oikeuden syntymättömän lapsen elämään vahvempana.
Kuitenkin Suomessa aborteille on laajempi hyväksyntä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yksi syy on se, että Suomessa ei ole samankaltaista vahvaa kristillistä oikeistoa eikä perinnettä, jossa uskontoa tuotaisiin hyvin vahvasti osaksi politiikkaa.
Välähdyksiä abortin vastustamisesta osana politiikkaa on kuitenkin nähty myös meillä.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen on nostanut suomalaisen aborttilainsäädännön keskusteluun ja vaatinut siihen tiukennuksia. Räsänen on on verrannut aborttia eläimen teurastukseen ja kutsunut myöhäisiä, 22. raskausviikon jälkeen tehtyjä raskaudenkeskeytyksiä ”lapsensurmiksi”.
Myös silloinen ulkoministeri Timo Soini (sin.) on ottanut kantaa abortteihin. Hän osallistui vuonna 2018 abortinvastaiseen tilaisuuteen Kanadassa ja on kirjoittanut vastustavansa raskauden keskeytystä blogissaan. Soini perusteli kannanottojaan mielipiteen- ja uskonnonvapaudella. Myöhemmin oikeusasiamies katsoi sen olleen ongelmallista ja eduskunta päätyi äänestämään Soinin luottamuksesta.
Moni kansanedustaja on tuominnut sekä Räsäsen että Soinin kannanottoja. Väestöliiton vaikuttamistoiminnan asiantuntija Riikka Kaukorannan mukaan osa kansanedustajista onkin ollut huolissaan siitä, voiko tämän tyylinen ajattelumalli yleistyä.
– Toivon että päättäjät tuomitsisivat tämän tyyliset puheenvuorot vielä vahvemmin.
Uudesta laista helpotusta aborttia haluaville?
Suomen aborttilainsäädäntöä on pyritty myös keventämään.
Naisasialiitto Unioni avasi vuonna 2020 kansalaisaloitteen yhteistyössä eri kansalaisjärjestöjen kanssa nykyisen aborttilain uudistamiseksi. Sen vaatimus on, että jatkossa abortin saamiseksi riittäisi raskaana olevan oma tahto, eli nykyisen lain vaatimus kahden lääkärin erillisistä lausunnoista poistettaisiin.
Oma Tahto 2020 -kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta alle kuukaudessa. Kansalaisaloitteen puolesta kampanjoivat muun muassa Suomen kätilöliitto, Suomen gynekologiyhdistys, Väestöliitto, ihmisoikeusliitto, Amnesty Internationalin Suomen osasto sekä useita poliittisia nais- ja nuorisojärjestöjä.
Aloite luovutettiin eduskunnalle vuoden 2020 joulukuussa ja tällä hetkellä aloite on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä.
Lakimuutos on tarpeellinen monien asiantuntijoiden mielestä.
– Laki on ristiriidassa suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja käytäntöjen kanssa, nyt olisi päivittämisen paikka, Suomen Gynekologiyhdistyksen entinen puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston professori Oskari Heikinheimo sanoo.
Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen nostaa esiin myös sen, että Suomen nykyinen aborttilaki mahdollistaa myös tiukemmat otteet abortin saamiseksi.
– Siksi on äärimmäisen tärkeää, että laki uudistetaan ja pian. Jos lakia alettaisiin tulkita aborttioikeutta kyseenalaistaen, se voisi johtaa ”Puolan tielle”, Oksanen sanoo.
Sekä Heikinheimon että Oksasen mukaan tällä hetkellä aborttiin tarvittavat kahden eri lääkärin lausunnot kuormittavat paitsi raskauden keskeytystä hakevaa, myös terveydenhuoltoa.
Kiristyneiden lakien takana järjestäytyneitä liikkeitä
Puolan uusi aborttilaki ja Yhdysvaltojen mahdollisesti tiukentuva lainsäädäntö eivät ole yhden yön tulos. Taustalla on vuosia kestänyttä, päämäärätietoista vaikuttamista, joka ulottuu syvälle poliittisiin instituutioihin.
Väestöliiton vaikuttamistoiminnan asiantuntija Riikka Kaukorannanmukaan aborttioikeuden vastainen liike on organisoitunutta, ja siihen kuuluu muun muassa globaali konservatiivinen ja populistinen liike.
Yksi vaikuttimista on myös anti-gender-liike, johon kuuluu muun muassa äärioikeistoa ja uskonnollisia tahoja. Liikkeen tarkoituksena on heikentää naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.
– Anti-gender-liikkeen toiminta linkittyy koko demokratian hajottamiseen. Kyse on siis suuremmasta ilmiöstä, Kaukoranta sanoo.
Maailmalla tapahtuvat tiukennukset heijastuvat väistämättä muuhun maailmaan – ja Suomeen.
Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump nimesi kaudellaan kolme aborttia vastustavaa tuomaria: Neil Gorsuchin, Brett Kavanaugh’n ja Amy Barrettin. Tämän myötä korkeimman tuomioistuimen voimasuhteet siirtyvät 6–3 konservatiivien eduksi.
Trumpin nimittämät korkeimman oikeuden tuomarit eivät ole ainoita raskauden keskeytykseen kielteisesti suhtautuvia, vaan virkamiestehtäviin on noussut myös muita.
– Ei ole poissuljettua, että samaa yritettäisiin Euroopassa. Jos eri tehtäviin nimettäisiin ihmisoikeuksia vastustavia virkamiehiä, he voisivat saada asioita aikaan pikkuhiljaa omalla tontillaan, Kaukoranta sanoo.
Myös rahoitus on merkittävässä roolissa. Kaukorannan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloista ja Venäjältä virtaa rahoitusta useille Euroopassa toimiville järjestöille, jotka pyrkivät vähentämään seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia.
– Sitä tehdään muun muassa globaalin politiikan kautta. Eurooppalaisessa kehitysyhteistyössä on nähty anti-gender-liikehdintää.
Puolan aborttilain kiristäminen oli Euroopan mittakaavassa poikkeuksellista. Vaikka Suomessa laki on mahdollisesti menossa liberaalimpaan suuntaan, ei Kaukorannan mukaan naiviuteen ole varaa.
– Sinisilmäinen ei voi olla. Jos se on mahdollista muualla, on se tottakai mahdollista täälläkin.
Kaikkialla kansan äänellä ei ole väliä
Myös suomalaisten välinpitämättömyys asiaa kohtaan voisi vaikuttaa lain tiukkenemiseen.
– Aborttilainsäädäntöä konservatiivisemmaksi muuttaisi mahdollisesti se, jos ketään ei kiinnostaisi. Tämä kuitenkin vaikuttaa epätodennäköiseltä, Väestöliiton Riikka Kaukoranta pohtii.
Ylen vuonna 2018 Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain kolme prosenttia väestöstä ei hyväksy aborttia lainkaan.
Toisaalta kansan mielipide ja metelin pitäminen ei ole auttanut kaikkialla.
Esimerkiksi Puolassa päättäjien tekemä päätös aborttilain kiristämisestä ei ole ollut suuren yleisön mieleen. Vuosien saatossa Puolassa on järjestetty valtavia mielenosoituksia aborttilain tiukennusta vastaan.
Puolassa lain tiukentaminen piti tulla voimaan jo vuoden 2020 lopulla, mutta hallitus lykkäsi lain julkaisemista protestien seurauksena. Mielenosoitukset eivät kuitenkaan auttaneet loputtomiin.
Myös Yhdysvalloissa on osoitettu laajasti mieltä vuosien ajan.
Ihmisoikeudet eivät kuitenkaan ole staattisia: jos niiden halutaan pysyvän ja paranevan, on niitä puolustettava. Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen muistuttaa, että aborttioikeus on jatkuvasti pienessä heiluriliikkeessä. Maailmalla tapahtuu kehitystä myös liberaalimpaan suuntaan.
– Esimerkiksi Argentiina laillisti abortin vuonna 2021 ja se vaikuttaa varmasti koko Etelä-Amerikkaan. Abortin salliminen Argentiinassa oli aktivistien ja järjestöjen valtavan pitkän ja tärkeän työn tulos.
Myös Kaukoranta nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan tärkeyden.
– Niin kauan, kun ihmiset pitävät ääntä ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan osoitetaan resursseja, niin kauan ihmisoikeuksia puolustetaan.
Juttuun on haastateltu myös hallitusneuvos Merituuli Mähkää sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.
Lue seuraavaksi: