Banner Before Header

Maailman johtajat soittavat nyt Sauli Niinistölle – tutkija: ”Kun on paljon pelissä, on tärkeää saada äänensä kuuluviin”

Kiristynyt turvallisuustilanne on lisännyt maailman johtajien yhteydenpitoa, ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhelinlinjat ovat käyneet viimeksi kuluneen viikon aikana kuumina.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan diplomaattisessa sumassa ei ole mitään poikkeuksellista. Suomeenkin suuntautuneet puhelut kertovat hänen mukaansa lähinnä siitä, että lännessä on haettu Geneven suurvaltapolitiikan kokousviikon alla yhtenäistä linjaa.

– Kun on paljon pelissä, niin on tavattoman tärkeää olla aktiivinen, pysyä kartalla ja saada omaa ääntään kuuluviin. Ettei pienempien maiden ylitse päätetä asioista, jotka liittyvät heihin, Aaltola sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola

Maanantaina Genevessä alkavat Venäjän ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut Euroopan turvallisuudesta. Myöhemmin viikolla järjestetään Nato–Venäjä-neuvoston kokous, Etyjin pysyvän neuvoston kokous ja EU-maiden ulkoministereiden epävirallinen kokous.

Kokousten taustalla vaikuttaa Euroopan heikentynyt turvallisuustilanne.

Venäjä on keskittänyt sotajoukkoja ja aseistusta Ukrainan rajalle ja viime vuoden lopulla se esitti Yhdysvalloille ja Natolle vaatimuksensa Naton laajenemisen estämisestä.

Lue lisää: Yhdysvallat on valmis keskustelemaan Venäjän kanssa muun muassa ohjuksista ja sotaharjoituksista

Lue lisää: Tutkija: Putin saa merkittävän propaganda­voiton – Venäjän ja USA:n lähtö­kohdat Geneven neuvotteluihin ovat ”eri maailmoista”

Kokousviikkoa edeltävänä perjantaina Niinistö kertoi keskustelleensa puhelimessa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren kanssa ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta.

Samana päivänä Niinistö keskusteli puhelimessa myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin, pääsihteerin aloitteesta. Stoltenbergin mukaan kaksikko keskusteli Euroopan turvallisuustilanteesta, Venäjästä ja Ukrainan tilanteesta.

– Niinistö piti tärkeänä, että Nato pitää kumppaninsa ajan tasalla myös jatkossa. Presidentti Niinistö ilmaisi arvostuksensa Suomen Nato-kumppanuutta kohtaan. Stoltenberg vahvisti Naton sitoutumisen avoimien ovien politiikan jatkumiseen, Tasavallan presidentin kanslia tiedotti.

Presidentti Sauli Niinistö ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tiedotustilaisuudessa Pohjois-Atlantin neuvoston Suomen vierailun yhteydessä viime lokakuussa.

Loppiaisena presidentti Niinistö keskusteli puhelimessa Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin kanssa, ja keskustelun aiheena oli niin ikään Euroopan turvallisuustilanne.

Viime viikon keskiviikkona Valkoinen talo kertoi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Jake Sullivanin keskustelleen Suomen ja muiden Pohjoismaiden edustajien kanssa valmiudesta asettaa vakavia seuraamuksia Venäjälle, jos Venäjä jatkaa vihamielisiä toimia Ukrainaa kohtaan.

Itse Biden soitti Niinistölle joulukuun puolen välin tienoilla. Päivää myöhemmin Niinistö keskusteli puhelimessa myös Vladimir Putinin kanssa.

Tasavallan presidentin kansliasta (TPK) kerrotaan Ilta-Sanomille, että aktiivisuus yhteydenpidossa eri valtioiden ja hallitusten johtajiin luonnollisesti lisääntyy silloin, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä tapahtuu Suomen kannalta merkittäviä muutoksia tai erityyppiset Suomeen vaikuttavat prosessit etenevät.

TPK:n mukaan nämä yhteydet ovat olennaista, jotta Suomi osaa asemoida linjanvetonsa parhaalla tavalla. Yhteyttä otetaan puolin ja toisin eli myös Suomen näkemyksiä halutaan kuulla.

Aaltola huomauttaa Suomen olleen aktiivinen Yhdysvaltojen ja Naton suuntaan EU:ssa, vaikka se ei olekaan ensi viikolla keskeisin toimija. Tätä selittää Bidenin kaudella nähty selkeä muutos entisen presidentin Donald Trumpin politiikkaan.

Bidenille tärkeää on kuunnella eurooppalaisia kumppaneita ja pitää heitä ajan tasalla.

– Trump oli enemmän suurvaltarealisti, jossa diilit isojen suurvaltojen välillä ovat aika luonnollisia. Bidenilla on toinen linja, jossa Yhdysvallat hyötyy paljon kumppaneistaan ja liittolaisistaan, ja heidän äänensä pitää ottaa huomioon, Aaltola sanoo.

Ennen kaikkea neuvotteluiden alla pidetään Aaltolan mukaan tiiviisti yhteyttä, jotta kaikki tahot ovat samalla aaltopituudella eri skenaarioista.

– Mitä voidaan pitää hyvinä tuloksina, eli mitkä ovat reunaehtoja. Niitä on hiottu ja Suomikin on omansa Ruotsin kanssa kertonut.

– Suomi ja Ruotsi haluavat, että eurooppalainen vallitseva turvallisuusjärjestelmä pysyy voimassa näiden neuvotteluiden jälkeenkin. Jokaisella maalla on oikeus päättää itse omat turvallisuusratkaisunsa ja siitä on kyse Ruotsin ja Suomen puheessa pitää Nato-mahdollisuus auki. Että pidetään ne säännöt, jotka ovat olleet voimassa edelleenkin voimassa, Aaltola sanoo.

Samalla valmistaudutaan myös huonoihin skenaarioihin. Aaltolan mukaan pahin lopputulema olisi se, että Venäjä vetää neuvotteluissa tiukkaa linjaa, jossa ei kyetä neuvottelemaan juuri mistään.

Toinen vaara on, että kevään aikana Venäjä siirtyy Itä-Ukrainan Donbassin alueelle, ja tekee sieltä suoraan sotilaallisen väliintulon tai siirtää ydinaseita Krimille vai Valko-Venäjälle.

Tähän on valmistauduttu talouspakotteilla.

– EU:lla, Suomella ja kaikilla Euroopan mailla on tässä paljon pelissä. Ja erityisesti Suomella, jolla Venäjän rajanaapurina kauppa on tärkeä kysymys. Tässä pitää olla tarkkana, että oma ääni tulee kuuluviin.

Source Link is.fi