Maanantaina saavutettu sopu hoitajien palkankorotuksista synnytti sanasodan – professori: ”Kiistely on enemmän varjonyrkkeilyä”
Keväästä asti hoitoalaa ravistellut työtaistelu tuli päätökseen, kun kiistan osapuolet kertoivat maanantaina päässeensä valtakunnansovittelijan johdolla sopuun alan työehtosopimuksesta. Sovun myötä kaikki työtaistelutoimet päättyivät välittömästi. Vaikka eilen kerrottiin sovusta, moni on kysynyt, mitä lopulta sovittiin ja mitä sovinto käytännössä tarkoittaa.
Julkisuudessa hoitajia edustavat Tehy ja Super ovat julkisuudessa kertoneet hoitajien saavuttaneen tavoitteensa.
Työnantajapuolta edustavan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja KT:n ja valtakunnansovittelijan mukaan hoitajien palkat eivät nouse enempää kuin muullakaan kunta-alalla. Sovun osapuolet näyttävät ainakin julkisten kommenttien perusteella siis tulkitsevan sopimusta eri tavalla.
Lue lisää: A-Studiossa sanasota: Tehy ja KT eri mieltä siitä, mitä tuli sovittua
Lue lisää: Hoitajien työriidassa saatu sopu – taistelutoimet päättyvät välittömästi
KT:n näkemyksen mukaan palkkaharmonisaatio nostaisi joka tapauksessa myös hoitajien palkkoja. Palkkaharmonisaatio tarkoittaa, että aiemmin eri työnantajille töitä tehneiden palkat nousevat Sote-uudistuksen myötä samalle tasolle, kun he vuoden 2023 alussa siirtyvät uusien hyvinvointialueiden palvelukseen. Palkkaharmonisaatio perustuu lakiin eikä siitä voi sopia työehtosopimuksessa.
– Nyt sovittiin siitä, miten ja millä aikataululla muun muassa palkkojen lakisääteinen yhteensovittaminen toteutetaan SOTE-sopimuksessa hyvinvointialueilla, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoi tiedotteessa maanantaina.
Myös valtakunnansovittelija Anu Sajavaara kuvaili sopua maanantaina samoin sanoin.
Myös muiden kunta-alan työntekijäjärjestöjen näkemys sovusta vaikutti olevan samanlainen kuin KT:n ja valtakunnansovittelijan.
Tampereen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Harri Melin arvioi tiistaina, että maanantaina syntyneessä kiistassa on kyse enemmän käsite-eroista ja viestinnästä kuin siitä, että osapuolten välillä olisi erimielisyyksiä sisältökysymyksistä.
– Kiistely on enemmän varjonyrkkeilyä.
KT on puhunut esimerkiksi palkkaharmonisaatiosta, Tehy ja Super palkkaohjelmasta, jolla turvataan hoitoalan veto- ja pitovoimaa.
– Oma käsitykseni on, että molemmat ovat olemassa.
Ero on painotuksissa. Melinin tulkinta on, että palkkaohjelmasta sovittiin, mutta palkkaharmonisaation puitteissa.
– Oma ajatukseni tällä hetkellä on, että kyseessä on enemmän viestintä kuin erimielisyys. (Tehyn puheenjohtaja) Millariikka Rytkönen haluaa viestiä omilleen, että tavoitteet on saavutettu ja Markku Jalonen, että olemme saavuttaneet sellaisen sopimuksen, jonka kanssa julkinen talous pystyy elämään.
Melin arvioi, että kyse on nyt pikemmin eräänlaisesta ”kielipelistä” kuin verisestä työmarkkinataistelusta. Melinin mukaan sopimusten tulkintaeroista kiisteleminen ei ole tavatonta, mutta nyt sitä tehdään poikkeuksellisen julkisesti. Koko työtaistelu on Melinin mukaan julkisempi kuin aiemmat työtaistelut Suomessa.
– Julkisuudessa tällaisia skaboja ei ole aiemmin käyty.
Käsitekiistasta huolimatta Melin arvioi, että osapuolet saavuttivat hyvän sopimuksen.
– Se avaa uusille hyvinvointialueille mahdollisuuden kehittää terveydenhuoltoa.
Palkkojen konkreettisesta korotustahdista osapuolet tiedottivat samansuuntaisesti. Kyseessä on kuuden prosentin nosto kolmessa vuodessa.
Tehyn laskelmien mukaan sairaanhoitajan keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka ylittää 3 000 euron rajan vuonna 2025. Samaan aikaan lähihoitajan palkka ylittää 2 600 euron rajan. KT:n mukaan palkat nousevat kolmessa vuodessa keskimäärin vähintään 13 prosenttia. Korotuseriä voidaan jakaa palkallisesti, joten niiden kokonaisvaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida.