Kesäkuun 29. päivä maapallo kiersi akselinsa ympäri 1,59 millisekuntia alle 24 tunnin. Tämä on lyhin koskaan mitattu vuorokausi.
Maapallo on rikkonut pyörimisnopeuden ennätyksen jo yli kaksikymmentä kertaa vuoden 2020 jälkeen. Syytä vuorokauden mitan äkilliselle lyhentymiselle ei täysin tunneta. Esimerkiksi vesi- ja ilmavirtojen muutoksilla sekä maankuoren alla sijaitsevan sulan vaipan massojen liikkeillä uskotaan olevan siihen vaikutusta.
– En halua vetää suoraa linkkiä ilmastonmuutokseen, mutta esimerkiksi jäätiköiden sulaminen voi liittyä siihen, tutkimuspäällikkö Jyri Näränen Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksesta sanoo.
- Katso myös: Väärinkäsitys: Päivän pituus on vakio
Pitkällä aikavälillä vuorokausi pitenee, mutta nyt trendi on kääntynyt
Miljardien vuosien aikajänteellä maapallon pyörimisnopeus hidastuu ja vuorokausi siten pitenee. Se johtuu kuusta.
– Kuu kaappaa pitkällä aikajänteellä osan maapallon pyörimisenergiasta, Näränen sanoo.
Kuu etääntyy meistä noin 3,8 senttiä vuodessa, ja se hidastaa maapallon pyörimistä noin kaksi millisekuntia vuosisadassa. Ilmiö on säännöllisesti jatkuva. Kuun syntymähetken jälkeen vuorokausi maapallolla on pidentynyt jo useilla tunneilla.
Maapallon pyörimisnopeutta on mitattu atomikelloilla 1960-luvulta lähtien, ja 2010-luvulle saakka vuorokaudet pitenivät järjestään.
Nyt trendi on yllättäen kääntynyt, eikä muutos liity mitenkään kuun ja maan suhteisiin.
Muutokset maan pinnalla ja sen alla voivat kiihdyttää pyörimistä
Maapallon oma massajakauma vaikuttaa lyhyellä aikavälillä sen pyörimisnopeuteen paljon kuuta enemmän.
– Maapallo on kuin hyrrä. Ajatellaan vaikka taitoluistelijaa, joka tekee piruettia. Kun tämä siirtää kädet lähemmäs kehoa, pyöriminen nopeutuu. Kun käsiä loitonnetaan, pyöriminen hidastuu, Jyri Näränen selittää.
Maapallon pinnalla ja pinnan alla massat liikkuvat lähemmäksi ja loitommaksi maan pyörimisakselista. Massajakauma vaikuttaa pyörimisnopeuteen vaihtelevasti.
Kun ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat ja valuvat vetenä mereen. Näin massaa siirtyy lähemmäksi maan keskipistettä, ja tämä voi kiihdyttää pyörimisnopeutta.
Maapallon sisäosissa sen sulassa vaipassa voi myös tapahtua massojen liikkumista. Niiden vaikutus voi olla jäätiköiden sulamista suurempi, mutta nykytiede ei tunne niiden mekanismeja riittävän tarkasti.
Maapallon navan huojunta on rauhoittunut
Tavallisesti maapallon pyörimisakselin eli maantieteellisen navan paikka huojuu noin kolmesta neljään metriä reilun vuoden syklissä. Vuoden 2016 jälkeen huojunta on lähes pysähtynyt.
– On mahdollista, että napa on jämähtänyt asentoon, jossa pyöriminen on nopeampaa, Näränen kertoo.
Huojunnan vaimeneminen voi johtua maapallon ilmastossa ja merivirroissa tapahtuneista muutoksista.
Näin on tutkijoiden mukaan käynyt ennenkin ainakin 1920-luvulla. Silloin ilmastonmuutos ei vielä ollut kiihtynyt nykyiseen mittakaavaansa, joten kyse voi hyvin olla luonnollisesta vaihtelusta.
Maapallon pyörimisen nopeutuminen voi vaikuttaa tietotekniikan toimimiseen
Maapallon pyörimisnopeuden säännöllisen hidastumisen vuoksi ajanlaskussa käytetään aika ajoin karkaussekuntteja. Edellisen kerran tarkat digitaaliset kellot ja internet hyppäsivät sekunnin eteenpäin joulukuun lopussa 2016.
Jos pyörimisliikkeen kiihtyminen jatkuu, pitää ottaa käyttöön negatiivinen hyppysekuntti. Sellaista ei ole koskaan tehty.
– Ohjelmistokehittäjät ovat 1970-luvulta lähtien mahdollisesti luottaneet siihen, että karkaussekuntteja aina lisätään eikä vähennetä. Miinusmerkkinen muutos ajassa voi olla pieni hikka tietotekniikalle, Näränen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 7.8. klo 23 asti.