Banner Before Header

Mansikka­tilallinen kippasi valtavan määrän jätettä luontoon — kertoi suunnitelleensa muovi­bisnestä

Etelä-Karjalan käräjäoikeus langetti miehelle vuoden ja kahden kuukauden tuomion ehdollisena.

Lisäksi hänet tuomittiin maksamaan vahingonkorvauksia noin 84 000 euroa.

Tuomittu joutui viranomaisten syyniin loppuvuodesta 2018, kun poliisi, tulli ja ympäristötoimen tarkastajat tulivat tekemään miehen tilalle tämän kotietsinnäksi kutsumaa tarkastusta.

– Tulivat katselemaan rinnettä ja kaikkea muutakin, joka paikan katselivat, mies kertoi kuulusteluissa.

Epäilys laittomasta kaatopaikasta oli alun perin herännyt EU-tukiviranomaisten käytyä tilalla.

Yrittäjän mansikkatilan yhteyteen oli vuoden 2010 tienoilta lähtien syntynyt niin sanottu jäterinne, kun mies oli alkanut kerätä erilaista jätettä tiluksillaan olleeseen noin kilometrin pitkään rinteeseen.

Kaikkiaan jätettä oli viranomaisarvioiden mukaan kertynyt yrittäjän tiluksille valtava määrä, noin 2 200 kuutiota. Kun alueella kaivettiin kuoppia määrän arvioimiseksi, jätettä löytyi 1,5 metrin syvyydestä.

Maastoon oli päätynyt esimerkiksi suuria määriä maa-ainekseen sekoittunutta mansikkapelloilla käytettyä muovia, jota kului tilalla vuosittain satoja neliöitä hehtaaria kohden.

Aiemmin mies oli polttanut jätemuovin, mutta oli sitten ryhtynyt varastoimaan sitä luonnossa uskoen saavansa jätemuovin myynnistä myöhemmin rahaa.

Yrittäjä väitti muovin olevan myrkytöntä ja vaaratonta ympäristölle. Ympäristöviranomaiset kuitenkin muistuttivat, että mikromuoviksi ennen pitkää hajoava muovi kuitenkin kertyy eliöstöön ja on siten ympäristöriski.

Muovin ohella jäterinteeseen oli kipattu esimerkiksi kreosoottipölkkyjä, elektroniikkajätettä, pesukoneita, rakennustyömaiden jätemaata, tiiltä ja puumateriaalia sekä öljy-, rasva- ja mineraalitynnyreitä ja -kanistereita. Jätteiden joukossa oli myös huomattava määrä uppopaistorasvaa, josta yrittäjä oli ajatellut ryhtyä valmistamaan linnunruokaa.

Enimmillään mansikkatilalla oli yrittäjän mukaan ollut 220 kausityöntekijää yhtä aikaa.

Pääasiassa Venäjältä ja Ukrainasta tulleet työntekijät olivat vieneet jäterinteeseen Suomesta ostamiensa tavaroiden kuten sähköhellojen pakkaukset ja Venäjältä tuomiaan bensakanistereita.

Romun joukosta löytyi myös kaatopaikkakuntoinen asuntovaunu, jossa työntekijät olivat majoittuneet.

Oma lukunsa olivat työntekijöiden käymälöiden jätteet, joista osa oli kipattu jäterinteeseen ja peitetty turpeella ja sahanpurulla. Toisaalta joidenkin tilan ulkokäymälöiden jätevesiä oli päätynyt myös suoraan viereiseen vesistöön.

Mansikkatilallinen kiisti kaikki syytteet ja katsoi kaatopaikan sijaan ylläpitäneensä jätteiden välivarastoa. Arviota jätteen määrästä hän piti ylimitoitettuna ja kiisti haudanneensa jätteitä maahan.

– Ne ovat kuitenkin saattaneet hautautua, mies sanoi.

Ympäristöviranomaisten mukaan kyse oli kuitenkin käytännössä kaatopaikasta, joka olisi vaatinut ympäristöluvan. Lupaa tosin tuskin olisi herunut, sillä eri jätteitä ei esimerkiksi ollut pidetty erillään toisistaan.

Näytteiden perusteella tilalla oli paikkoja, joissa esimerkiksi mineraaliöljyjen ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittivät ohjearvot.

Viranomaisten laskelmien mukaan mies oli lainvastaisella jätteiden varastoinnilla välttänyt jäteveroja yhteensä 260 000 euroa.

Tuomiossa lieventävänä seikkana huomioitiin se, että mies oli jo lyhentänyt verovelkaansa ja aloittanut viranomaisten kehotuksen jälkeen kunnostustyöt. Oikeuskäsittelyn alettua kesällä 2020 jätteitä oli jäljellä enää pienellä alueella.

Mansikkatilallinen on jo lopettanut liiketoimintansa, mutta sitä jossain määrin jatkaa hänen avopuolisonsa.

Tuomiosta on vielä mahdollista valittaa hovioikeuteen.

Lue lisää: Rikosepäily: Yrittäjä dumppasi tuhansia tonneja muovijätettä maastoon – pysäyttävä näky metsässä

Source Link is.fi