Mansikoista saattaa tulla talvisin vain hyvätuloisten herkku – tutkija arvioi, mitkä ruokatuotteet voivat olla tulevaisuudessa luksusta
Suomessa ja monissa länsimaissa on totuttu siihen, että lähes kaikkia elintarvikkeita saa kaikkina vuodenaikoina. Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Lasse Mitronen uskoo, että tähän voi tulla muutos.
Viime vuoden loppupuolella alkanut ruoan ja elintarvikkeiden hintojen nousu on jatkunut edelleen. Erityisesti kahvin, kalan ja kananmunien hinnat ovat nousseet ainakin S-ryhmän tilastoissa.
S-ryhmän mukaan myös vehnän ja muiden viljojen hinnat ovat nousseet merkittävästi Ukrainan sodan seurauksena.
Mitrosen mukaan vuodenajat määrittelevät ruokakauppojen tarjontaa yhä enemmän jo lähitulevaisuudessa.
– Tavallinen suomalainen on jo vuosikymmenet elänyt isomman valikoiman keskellä kuin kuningas sata vuotta sitten. Kohta satokaudet voivat määritellä sitä, mitä lautasellemme saamme, Mitronen sanoo.
Peruselintarvikkeista luksustuotteiksi
Hintojen nousun syinä ovat Mitrosen mukaan etenkin ilmastonmuutos ja maailman konfliktit.
Kuivuus ja kohoavat lämpötilat ovat lisääntyneet esimerkiksi kahvin, viinien, kaakaon, vanilijan ja avokadon viljelyalueilla. Myös puuvillatuotanto kärsii kuivuudesta.
– Uskon, että kahvin hinta tulee Suomessa kohoamaan entisestään. Siitä voi tulla ensin arjen luksusta ja sitten todellinen luksustuote.
Kohonnut polttoaineen hinta vaikuttaa logistiikkaan. Mitronen näkee tulevaisuuden mahdollisina luksustuotteina myös jotkin Suomessa eksoottiset hedelmät, kuten mangostanin tai kookoksen.
Kotimaisista mansikoista saadaan Mitrosen mukaan nauttia Suomen kesissä jatkossakin, mutta talven tullessa espanjalaisten mansikoiden tuonti voi tyrehtyä. Tammikuussa mansikka voi tulevaisuudessa olla suomalaisillekin luksustuote.
– Japanissa on mahdollista maksaa yksittäispakatuista tuoreista omenoista jopa viisikymmentä euroa omenalta. Aina tulee olemaan heitä, joilla on varaa luksukseen.
Viljellyn kalan hinta voi kohota entisestään, mutta sen saatavuus ei Mitrosen mukaan ole loppumassa. Luonnonvarainen merikala taas voi muuntua luksustuotteeksi.
Tällöin Suomenkin sisävesissä elävät roskakaloina pidetyt särjet ja vastaavat saattavat päätyä useammin ruokapöytään.
Maailman konfliktit näkyvät lautasella
Ukrainan sota vaikuttaa elintarvikkeissa nyt etenkin viljan hinnan nousuun, sillä Ukraina on merkittävä viljan vientimaa. Nykyiset ja tulevat sodat ja maailman konfliktit näkyvät Mitrosen mukaan jatkossakin suomalaisten lautasilla.
Jos viljan hinta nousisi pysyvästi, se näkyisi Mitrosen mukaan pian viljatuotteiden, kuten pastan ja leivän hinnoissa.
– Hintojen nousu vaikuttanee myös siihen, että elintasot rupeavat polarisoitumaan. On enemmän niitä, joilla on varaa, ja niitä joilla ei ole.
Muutosta tapahtuu ilman konfliktejakin. Maitotilojen vähentyminen ja maidon tarjonnan lasku voi johtaa maidon hinnan ja siten maitotuotteiden, kuten juustojen ja jäätelön, hinnan nousuun.
Mikä sitten on halpaa?
Vuosituhannen taitteessa pienituloisten opiskelijoiden klassikkolounas saattoi koostua tonnikalasta ja makaronista. Tonnikalan hinta on kohonnut jo aiemmin, ja nyt muitakin perinteisiä halpoja tuotteita voi mennä vaihtoon.
– Ehkäpä tulevaisuudessa opiskelijat syövät teollisesti pitkillä sarjoilla valmistettuja valmisruokia. Niissä voi ravintoarvot kunnossa, mutta makuhermoja ne eivät välttämättä hivele, Mitronen sanoo.
S-ryhmällä on huomattu hinnannousua myös eläinperäisissä tuotteissa. Heillä lihatuotteiden ja rasvojen hinnat ovat nousseet vuoden takaisesta kymmenellä prosentilla, kananmunat taas jopa kolmellakymmenellä.
Mitronen uskoo, että kasvipohjaiset proteiinit voivat löytää kuluttajien lautasille useammin, jos niiden hinta jää selvästi lihaa matalammaksi. Esimerkiksi soijapohjaiset tuotteet, kuten soijarouhe, ovat yhä halvempia myös Suomessa.
Hän myös muistuttaa, että sianlihasta on maailmanlaajuisesti tällä hetkellä ylitarjontaa, joten sen hinta ei välttämättä nouse, jopa päinvastoin. Hinnannousu eri lihatuotteiden kohdalla siis vaihtelee.
Tulevaisuudessa halpaa lienee se raaka-aine, jota on helppo saada tai viljellä ja joka ei tarvitse paljoa lannoitteita, joiden valmistaminen vie nykyisin kallista energiaa, Mitronen kertoo.
– Jos jokin tulevaisuudessa tulee varmasti nousemaan, niin arvostus ruokaa kohtaan ylipäänsä.
Voit keskustella aiheesta 8. kesäkuuta kello 22 asti.
Lue myös: