Maskitutkinnan sähköpostit: Ministerin erityisavustaja halusi kaataa vastuun Huoltovarmuuskeskukselle
Huoltovarmuuskeskus-jutun esitutkintamateriaali antaa uutta tietoa siitä, kuinka sakea soppa suojavarusteista syntyi koronakriisin ensi kuukausina.
Esitutkinta vahvistaa myös kuvaa siitä, että Suomi oli huomattavasti heikommin varautunut kriisiin kuin jopa ministeritasolta annettiin ymmärtää.
Erityisen paljastavia ovat keväällä 2020 potkut Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtajan paikalta saaneen Tomi Louneman sähköpostit.
Lounema kirjoitti 26. helmikuuta 2020 työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajalle Antti Neimalalle ja työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Kari Klemmille palaverista, jossa oli käsitelty suojavarustetilannetta.
Esitutkintamateriaalin mukaan kyseessä oli nimenomaan työministeri Tuula Haataisen (sd) palaveri, jossa käytiin läpi eri toimijoiden vastuita, HVK:n roolia sekä mahdollisia riskikohtia.
– Palaverin lopuksi erityisavustaja Timo Nevaranta esitti ajatuksen, että jotta suojeltaisiin lähellä kansalaista olevien sairaanhoitopiirien mainetta, niin josko syy materiaalisen varautumisen epäonnistumisesta langetettaisiin HVK:n niskaan (ilmeisesti ajatuksella, että HVK:n ylipäiväiset suojaimet olisivat kansallisen pandemiavarautumisen mukaiset suojaimet ja että HVK mokasi, kun ei ole niitä uusinut, mutta ovathan ne kuitenkin todennäköisesti käyttökelpoisia), Lounema kirjoitti.
– Melko raikas veto, jos oikein ymmärsin. Kun ministeri ei tähän tarttunut, niin en sanonut mitään. Minun olisi vaikea kertoa muuta kuin totuus HVK:n ylipäiväisten suojainten osalta, jos joku sattuisi työntämään mikrofonin suun eteen.
Huoltovarmuuskeskuksen ex-toimitusjohtajan Tomi Louneman mukaan työministeri Tuula Haataisen (sd) ex-erityisavustaja Timo Nevaranta halusi vierittää vastuun vanhentuneista maskeista mahdollisesti syntyvästä mainehaitasta Huoltovarmuuskeskukselle. Haatainen ei tunnista keskustelua.
Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkönä nykyisin toimiva Nevaranta ei halunnut kommentoida asiaa IS:lle.
Haatainen kertoi eduskunnassa IS:lle kuulevansa ”ensimmäistä kertaa tuon”.
– Minulla ei ole ylipäätänsäkään tähän asiaan ministerinä enempää kommentoitavaa, koska se on nyt ollut siellä poliisitutkinnassa ja käyty läpi ja rikossyytettä ei ole nostettu ja se on minusta hyvä asia, että tämä on nyt selvyys siltä osin tähän asiaan. Eli nuo materiaalit mitä siellä on, niin siellä on asianomaisten ihmisten lausuntoja puolin ja toisin, Haatainen sanoi.
Esitutkintamateriaalin mukaan Haataisen erityisavustaja halusi siis vyöryttää vastuun vanhentuneista maskeista mahdollisesti syntyvästä mainehaitasta HVK:lle.
Lounema oli tästä tuohduksissa, sillä hänen mukaansa pakkausmerkinnöiltään vanhentuneet suojaimet oli jätetty varastoon tarkoituksella kansalliseksi hätävaraksi, eikä kyse ollut siitä, että olisi ”mokattu varautumisen/varastoinnin kanssa”.
Lounema painotti 1. maaliskuuta viestissään sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilalle, että tämä seikka tulisi tuoda esiin valtion varmuusvarastojen avaamisen yhteydessä.
– Suojaimet ovat pakkausmerkinnöiltään vanhentuneita, mutta VTT:llä teetettyjen laboratoriotestien mukaan täyttävät suojaavuusvaatimukset, Lounema kirjoitti Varhilalle.
Korkeiden virkamiesten viestinvaihto varautumisen vastuista oli alkanut jo helmikuussa 2020, jolloin suuri yleisö saattoi elää vielä siinä käsityksessä, ettei korona ole merkittävä uhka Suomelle.
13. helmikuuta 2020 Lounema kirjoitti työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafssonille, työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajalle Antti Neimalalle ja Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Ilona Lundströmille, että koska ”STM:n hallinnonalan toimijat eivät ole tehneet hallinnonalansa mukaisen ohjeistuksen mukaisia materiaalisia varautumistoimia, niin nyt ollaan pakkoraossa”.
Lounema kirjoitti samana päivänä Varhilalle, että ”kansallisen materiaalisen varautumisen taso oli osoittautunut heikoksi”. Merkillepantavaa on, ettei sosiaali- ja terveysministeriö pystynyt kaivamaan helmikuun puolivälissä 2020 edes kahta miljoonaa euroa pikaisiin hankintoihin.
HVK:n ex-toimitusjohtaja Tomi Lounema kirjoitti 25. helmikuuta työ- ja elinkeinoministeriön johdolle, että koronavirustilanteen yhteydessä on havaittu, ettäsairaanhoitopiireillä ei ole lähellekään kansallisen pandemiasuunnitelman mukaisia varastoja. Jakelun piirissä oli myös työministeri Haataisen valtiosihteeri Ville Kopra.
Varhila myönsi epäsuorasti Lounemalle ja sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokkaalle 13. helmikuuta 2020, etteivät sairaanhoitopiirit olleet onnistuneet kriisiin varautumisessa.
– Tämä ehkä konkreettisesti osoittaa sen, miksi sote-uudistus on tarpeen, jotta ohjattavien määrä olisi käsitteellinen. Tosin shp-määrä on jo nykyisin lähes sama kuin tulevien maakuntien määrä ja niidenkin ohjaamisessa olemme selvästi epäonnistuneet, Varhila kirjoitti.
Maaliskuun lopulla 2020 suojavarusteista oli jo huutava pula, ja sosiaali- ja terveysministeriökin sai kaivettua hankintoihin kymmeniä miljoonia rahaa.
Lounema kirjoitti viestissään TEM:n johdolle 27. maaliskuuta 2020, ettei ajatus ole ollut, että Huoltovarmuuskeskus olisi ”jonkin muun viranomaistahon operatiivisen toiminnan hankintaorgaani”.
Lounema kertoi haluavansa tuoda sanottavansa esiin ministeriön johdolle siltä varalta, ”jos jotakin menee pieleen”.
Pari päivää myöhemmin Lounema kirjoitti HVK:n perustuotanto-osaston silloiselle johtajalle Jyrki Hakolalle, että Huoltovarmuuskeskus on ”tosi pahan paikan edessä”.
– Suojainten tarve tullee kasvamaan erittäin voimakkaasti ja puskurit maassa olevista suojaimista (varmuusvarasto) on varsin pieni tarpeeseen nähden, eikä varmuusvarastossa ole kaikkia kentän tarvitsemia suojaimia.
Huhtikuun 9. päivänä maskisoppa räjähti silmille, kun Suomen Kuvalehti paljasti Onni Sarmasteen ja Tiina Jylhän välisen kiistan ja erikoisen vyyhden pieleen menneiden maskikauppojen taustalla.
Lounema pyysi eroa 10. huhtikuuta. Pääministeri Sanna Marin (sd) oli aiemmin samana päivänä sanonut IS:lle, ettei Lounema enää nauti hänen luottamustaan.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ei halunnut ottaa kantaa hallituksen koronaneuvotteluissa viime viikolla siihen, hätiköitiinkö HVK-asiassa ottaen huomioon, ettei entisiä johtajia vastaan nostettu syytteitä.
Lounema kertoi asiasta Huoltovarmuuskeskuksen henkilöstölle sähköpostilla noin puolta tuntia ennen asian julkistamista.
– On ollut suuri kunnia olla Huoltovarmuuskeskuksen johtajana. Olette aivan mahtavaa porukkaa ja teette erittäin tärkeää työtä! Asiat selviävät ja elämä jatkuu. Hyvää pääsiäistä! Lounema kirjoitti.
Harjula ja Hakola saivat potkut 5. toukokuuta 2020.
Marraskuun alussa, puolitoista vuotta kohuotsikoiden jälkeen, syyttäjä linjasi, ettei HVK:n ex-pomoja syytetä luottamusaseman väärinkäyttämisestä.
Oliko oikein, että Huoltovarmuuskeskukselle sälytettiin vastuu suojavarusteiden hankkimisesta? Tehtiinkö HVK:n pomoista syntipukkeja? Oliko kansalaisille annettu väärää tietoa Suomen varautumisen tasosta?
Nämä kysymykset ovat yhä ainakin osin auki. Marin, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd), entinen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Tuula Haatainen ovat olleet haluttomia puimaan koronakriisin alkuvaiheita.
Sosiaali- ja terveysministeriössä oli laadittu yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa varautumissuunnitelma vuonna 2013, mutta varautumisen taso oli mitoitettu täysin alakanttiin.
Todistajana kuultu sosiaali- ja terveysministeriön koronajohtaja Pasi Pohjola tyytyi toteamaan, että sairaanhoitopiirien varautumistaso todettiin riittämättömäksi tammi-helmikuun vaihteessa 2020.
Siitä huolimatta esimerkiksi Pekonen sanoi vielä 12. maaliskuuta 2020 eduskunnassa tilanteen jo vyöryessä päälle, että Suomessa on varauduttu tilanteeseen sikainfluenssan jäljiltä ”äärimmäisen hyvin”.
Sosiaali- ja terveysministeriön koronajohtajan Pasi Pohjolan mukaan Huoltovarmuuskeskukselle kuului hankintaorganisaation rooli pandemiatilanteessa.
Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Riku Juhola sanoi kuulusteluissa, että STM teki ensimmäisen tukipyynnön liian myöhään.
– STM:n olisi pitänyt heti reagoida, kun Wuhanissa ja Pohjois-Italiassa tilanne kärjistyi.
Louneman mukaan hankintatoiminta olisi kannattanut keskittää sairaanhoitopiireille.
Lounema ihmetteli, miksi Kiuru ei tunnistanut, että hankinnat kuuluivat STM:n hallinnonalan toimijoille.
Ylijohtaja Neimala kommentoi kuulusteluissa, ettei HVK:lla ollut ”absoluuttista velvollisuutta ryhtyä toimimaan”.
– HVK:n hallitus olisi voinut todeta, että ei ryhdytä ja meidän ministeri olisi voinut todeta, että HVK ei ole sopiva tällaisen tehtävän vastaanottoon. Tämmöistä ottelua ei ollut, koska sekä ministeriö että HVK:n hallitus olivat sitä mieltä, että HVK voi hankinnat toteuttaa.