Matti Häll, 73, nousi eläkeläisten tulokärkeen, ihmettelee salailua – ”Mitä varten porukoiden pitäisi saada piilottaa tietoja?”
Monimiljonääri, pitkän linjan it-yrittäjä Matti Häll, 73, on ’eläkeläissarjassa’ Suomen tulokuningas tänä vuonna. Häll tienasi 15,7 miljoonaa euroa. Veroja Häll maksoi 5,3 miljoonaa euroa.
Katso jutun lopusta top 20 tulokärki 70 vuotta täyttäneiden joukossa.
Häll tienasi vuonna 2004 perustamansa Admicomin osakemyynnillä, yhtenä monista yrityksen omistajista. Ainakin johtoon kuuluvat Simo Ratilainen, Tuomas Numminen ja Antti-Jussi Noronen ja Ilkka Uusi-Maahi tienasivat useita miljoonia osakekaupoista viime vuonna.
Viime vuonna Admicomin johto myi osakkeita 6,9 miljoonan euron edestä
Pörssiyhtiö Admicon kehittää toiminnanohjausjärjestelmiä rakentamiseen ja teollisuuteen.
Häll kannattaa lämpimästi verotietojen julkisuutta.
– Mitä varten porukoiden pitäisi saada piilottaa tietoja? Jos me kerran maksamme yhteiskunnalle veroja. Tämä on demokratian kannalta tärkeää, että näytämme tulot.
Hällin mukaan suuryhtiöiden johdossa ja politiikassa on paljon ihmisiä, joiden jättitulot ovat huonosti omilla ansioilla ja saavutuksilla perusteltavissa.
– On paljon parempi, että on avointa ja läpinäkyvää. Se on reilua ja rehellistä.
Admicom tekee joka vuosi osakkeidensa henkilöstöannin, ja suuri osa työntekijöistä on osakkaina. Vaurauden läikkyminen johtoa laajemmalla on tietysti myönteinen asia, mutta Häll huomauttaa, että takana on tietysti bisnes.
– Ei minun johtamisosaamisellani olisi päästy näin pitkälle ellei porukat olisi sitoutuneita yhteisöön.
– Toinen on, että kun olet ikäsi tehnyt töitä, on hirveän paljon kivempi tehdä niitä kavereiden, toisten omistajien kanssa. Kuin että olet yksin omistajana ja toiset työntekijöitä. Ollaan samassa veneessä.
Häll on vienyt myös edellisen yhtiönsä, ohjelmistotalo Liinoksen pörssiin, kun sen omistajaksi tuli norjalainen Visma vuonna 2002. Häll sai tuolloin kaupan yhteydessä 4,5 miljoonan euron edestä Visman osakkeita. Myös Liinoksessa oli satakunta omistajaa henkilöstöstä.
Alkuvuonna Häll yllätti kotikaupunkinsa Jyväskylän yliopiston, sillä hän lahjoitti sille neljä miljoonaa euroa pääomatuloistaan.
Lahjoitus mahdollisti, että yliopisto saa enimmäismäärän, 10 miljoonaa valtion tukea. Kyseessä on yliopiston mukaan tiettävästi suurin suomalaiselle yliopistolle tehty yksityishenkilön lahjoitus yliopistojen pääomakeräysten yhteydessä.
– Jos sulla on sata miljoonaa euroa rahaa, niin mitä sillä tekee, kun kymmenenkin riittäisi hyvään elämään. Ja vähempikin.
Summa menee yliopiston uuden diplomi-insinöörikoulutuksen rakentamiseen. Häll kertoo, että haluaa kehittää koulutusta vielä vahvemmin paikallisen yritystoiminnan osaamistarpeita palvelevaksi.
– Yritykset eivät pystyisi toimimaan ilman korkeakoulutettua osaavaa työvoimaa. Tämä on myös korvaus siitä.
– (Tiede- ja kulttuuriministeri) Antti Kurvisen ajatus korkeakoulutuksen hajauttamisesta alueellisesti on järkevää.
Hällin mukaan 16 miljoonan euron tienestit eivät enää oikein tunnu hänen elämässään miltään.
– Kun olet ostanut asunnon, auton, kesämökin, tajuaa, että ei sitä rahaa enää tarvitse mihinkään. Kun myy osakkeita, joutuu miettimään, että mihinkä ne sitten sijoittaa.
Hällille raha merkitsee lähinnä mahdollisuutta kierrättää se pk-yrityksiin. Pörssiin hän ei ole sijoittanut. Hän on sijoittanut kymmenkuntaan pienempiä firmoja.
– Se antaa kivaa tekemistä. On kiva pistää raha tuottamaan. Monissa firmoissa puuttuu liiketoimintaosaamista, vaikka toimialaosaamista onkin. Perusasiat vain kuntoon. Ei sillä rahalla mitään käyttöä ole, mutta tällainen tekeminen on kivaa.
Häll ei tiedä tai kerro, paljonko hänen omaisuutensa suuruus on.
– On siitä varmaan hävinnytkin jo ainakin 100 miljoonaa parhaista päivistä. Se on vain laskennallista, osinkotuloilla elää jo isompikin perhe.
Tuttuja nimiä yli 70-vuotiaiden kärjessä
Toisena listalla oleva Heikki Kyöstilä on hänkin vakionimiä Suomen kovatuloisimpien joukossa. Hammasteknologiayritys Planmecan perustaja ja toimitusjohtaja tienasi pääosin pääomatuloja 11,2 miljoonaa euroa.
Planmecan toimitusjohtaja ja perustaja Heikki Köstilä.
Kyöstilä on päässyt myös talouslehti Forbesin miljardöörilistalle. Tuorein sijoitus on kuudes seitsemän suomalaisen joukossa.
Antti Aarnio-Wihuri on monialayritys Wihurin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän on ohjannut rahojaan muun muassa autourheiluun.
IS keräsi verohallinnon tiedoista suurituloisimpia ennen vuotta 1951 syntyneitä, jotka siis täyttivät 70 vuotta viimeistään verovuoden 2020 aikana.
Lue lisää: Ketkä tienasivat Suomessa yli 100 000 euroa? Katso IS:n verokoneesta.