Puolueet ovat eri linjoilla siitä, pitäisikö valtion metsien suojelua lisätä. Asia käy ilmi Ylen selvityksestä, joka lähetettiin sähköpostitse puoluesihteereille.
Kokoomus, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät lisäisivät suojelua valtion metsissä. Sen sijaan keskusta, perussuomalaiset ja Valta kuuluu kansalle -puolue eivät näe tarvetta valtion metsien lisäsuojelulle.
Kokoomus ja vihreät painottivat vastauksissaan, että valtion tulisi suojella omistamansa luonnontilaiset ja vanhat metsät. WWF:n raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan suojelemattomia luonnonmetsiä olisi valtion mailla reilut 100 000 hehtaaria.
– Vanhojen metsien osalta Suomessa voidaan tehdä enemmän, kokoomus kirjoittaa vastauksessaan.
SDP:n mielestä metsien suojelua ja erityisesti talousmetsien luonnonhoitoa tulisi lisätä etenkin Etelä-Suomessa. Vasemmistoliitto on valtion metsien suojelun kannalla muun muassa siksi, että puolueen mukaan suojelualueiden kasvattaminen on helpointa ja nopeinta toteuttaa juuri valtio-omisteisissa metsissä.
Keskustan mukaan valtion maiden lisäsuojelulla ei pysäytetä monimuotoisuuden köyhtymistä.
– On hyvä tunnistaa, että valtion maat ovat selvästi keskimääräistä karumpia ja sijainniltaan pohjoisempia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei valtion maiden lisäsuojelulla saada paikattua monimuotoisuuden kannalta keskeisimpiä puutealueita, keskusta kirjoittaa vastauksessaan.
Myös perussuomalaiset korostavat vastauksessaan valtion metsien pohjoista sijaintia. Puolueen mukaan lähes kaikki monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet on jo valtion metsissä suojeltu.
RKP, Liike Nyt ja kristillisdemokraatit eivät ota suoraan kantaa suojelun puolesta tai sitä vastaan. Mikäli suojelua lisätään, sitä on RKP:n mukaan tehtävä ensisijaisesti valtion metsissä.
Vasemmisto laskisi ja perussuomalaiset nostaisi Metsähallituksen tulosvaatimusta
Suomi on muun EU:n mukana sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia maa- ja merialueistaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi 18 prosenttiyksikön lisäystä nykytilanteeseen.
Lue lisää: Luonnon suojelutavoitteesta uupuu vielä 18 prosenttiyksikköä – mitä se tarkoittaa Suomen metsille?
Suomessa suojelupinta-alaa olisi erityisesti metsissä, joita maan kokonaispinta-alasta on noin kolme neljäsosaa.
Yhtenä vaihtoehtona olisi aloittaa suojelu valtion omista metsistä, joita koskevat päätökset ovat poliitikkojen käsissä. Valtio omistaa Suomen metsistä noin kolmanneksen.
Valtion metsiä hallinnoi Metsähallitus, jolle valtioneuvosto asettaa vuosittaisen tuottotavoitteen. Sanna Marinin (sd.) hallitus laski tulostavoitetta vuoden 2020 keväällä 148 miljoonasta 114 miljoonaan euroon, jotta se olisi paremmin linjassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa.
Yle kysyi puolueilta, pitäisikö Metsähallituksen tuottotavoitetta muuttaa. Perussuomalaiset nostaisivat tulosvaatimusta, kun taas vasemmistoliitto ja vihreät laskisivat sitä. Nykyistä lukua pitivät sopivana kristillisdemokraatit ja RKP. Muut puolueet eivät ottaneet asiaan yksiselitteistä kantaa.
Puolueilta kysyttiin myös, pitäisikö yksityisomisteisia metsiä suojella nykyistä enemmän. Niiden suojelu perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen, ja valtio maksaa suojelusta korvausta maanomistajalle.
Tiukimmin suojelun lisäämistä yksityisissä metsissä kannattavat vihreät ja vasemmistoliitto.
– Kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät pitäisi saada suojelun piiriin, jotta metsäluonnon köyhtyminen saadaan pysäytettyä, vihreät kirjoittaa.
Keskusta kannattaa suojelun lisäämistä silloin, kun se on vapaaehtoista ja kunnioittaa maanomistajien omaisuudensuojaa. Vasemmistoliiton mukaan Suomella ei ole varaa luottaa pelkkään vapaaehtoisuuteen uhanalaisimpien luontotyyppien kohdalla.
RKP:n mukaan yksityismaiden vapaaehtoiselle lisäsuojelulle saattaisi olla tarvetta keskeisten luontotyyppien kohdalla. Kokoomus osoittaisi lisää rahaa Metso- ja Helmi-ohjelmiin, joilla pyritään lisäämään metsien ja muiden luontoalueiden vapaaehtoista suojelua yksityismailla.
Maanantai-illan A-studio kysyy, mitä metsille pitäisi tehdä, jos Suomi haluaa toteuttaa suojelu- ja ilmastotavoitteensa. Studiovieraina ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.), kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.), Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula ja metsäekologian tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistosta. Lähetys on katsottavissa Yle TV1:ssä ja Areenassa kello 21.00.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella niistä huomiseen kello 23.00 asti.