Turun hovioikeus on pitänyt ennallaan Pirkanmaan käräjäoikeuden viime vuoden syyskuussa antaman tuomion väärästä ilmiannosta. Käräjäoikeus tuomitsi nykyisin hieman alle 40-vuotiaan naisen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Nainen oli elokuussa 2016 valehdellut poliisille, että hänen entinen aviopuolisonsa olisi raiskannut hänet. Nainen toisti valheensa esitutkinnassa, käräjäoikeudessa ja vielä hovioikeudessa.
Mies sai lopulta lainvoimaisen tuomion raiskauksesta. Hän sai vuoden ja 11 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen, josta hän kärsi ensikertalaisena puolet eli 11,5 kuukautta.
Myöhemmin nainen tuli katumapäälle ja teki rikosilmoituksen itsestään: väite raiskauksesta ei pitänytkään hänen mukaansa paikkansa.
Nainen tuomittiin käräjillä vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mutta syyttäjä ei ollut ratkaisuun tyytyväinen.
– Rangaistus on liian lievä rikoksen laatuun ja vaikutuksiin nähden. Väärän ilmiannon kohteelle on aiheutunut vakavia seuraamuksia kuten täytäntöönpantu vankeusrangaistus. Ilmianto oli koskenut tekijäänsä leimaavaa rikostyyppiä, syyttäjä ilmoitti valituksessaan.
Syyttäjä vaati naiselle kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdotonta tuomiota.
Lue lisää: Raiskauksesta tuomittu istui vuoden linnassa – sitten ex-vaimo teki rikosilmoituksen itsestään
Hovioikeus piti naisen tekoa hyvin moitittavana, muttei koventanut rangaistusta. Voimakkaimmin lievemmän seuraamuksen puolesta puhui se, että nainen oli omalla tunnustuksellaan edesauttanut rikoksen selvittämistä.
Lisäksi hovi katsoi, että miehen ex-puolisoonsa kohdistama huomattava uhka vaikutti väärään ilmiantoon. Pariskunnan eron jälkeen nainen oli hakenut häntä vainonneelle miehelle lähestymiskieltoa. Nainen oli ollut myös turvakotijaksolla miehen vuoksi.
Mies tuomittiin useista muista rikoksista, joita hän teki puolisoaan kohtaan muutama kuukausi ennen raiskaustutkintaa, toukokuussa 2016. Miehen katsottiin syyllistyneen tuolloin muun muassa kahteen pahoinpitelyyn, kahteen kotirauhan rikkomiseen ja yhteen laittomaan uhkaukseen.
Hovioikeus korosti myös sitä, että nainen oli valmis korvaamaan aiheuttamansa vahingon rahallisesti. Miehellä ei kuitenkaan ollut mitään vaatimuksia ex-puolisoaan kohtaan.
Nainen ei itse valittanut tuomiostaan hoviin. Hän joutuu kuitenkin maksamaan oikeudenkäyntikulunsa, koska syyttäjän tekemä rangaistusseuraamusta koskeva vaatimus ei ole varsinaisesta syytteestä irrallinen vaatimus.
Näin ollen naisen oikeudenkäyntikulut eivät mene valtion piikkiin.
Vaikka oikeus on nyt todennut naisen valehdelleen raiskauksesta, löytyy miehen rikosrekisteristä edelleen merkintä raiskauksesta. Rikosrekisterin puhdistaakseen miehen pitää vaatia tuomion purkua korkeimmasta oikeudesta.