Miki Kuusi, 32, sai idean superbisnekseen ja jätti opinnot kesken: ”Ehkä se oli vanhemmille vähän vaikeaa”
Miki Kuusi, keskiviikkona 7 miljardin yrityskaupasta tiedottaneen Woltin 32-vuotias toimitusjohtaja ja yksi sen perustajista ei oikeastaan suunnitellut tulevansa yrittäjäksi.
– Mun vanhemmat on lääkäreitä, joten yrittäjäksi päätyminen ei ollut se kaikkein selvin polku itselle, hän sanoo Ilta-Sanomien haastattelussa.
– Ehkä se oli vanhemmille vähän vaikeaa, kun poika meni ensin kauppikseen ja sitten käytännössä pudottautui sieltä pois ja lähti tekemään jotain tapahtumia ja pelejä, ja sitten perusti jonkun saamarin ruoankuljetusyhtiön.
– Heille on varmasti oman sukupolvensa edustajina ollut jännä katsoa tätä sivusta, Kuusi arvelee.
– He muistavat hyvin 90-luvun laman ja teknologiakuplan ja niin edelleen. Että vähän sillä lailla, että ”varo poika ettei mene omaisuus, terveys ja työt alta pois. Mutta aina he ovat tukeneet, mitä olenkin päätynyt tekemään.
Lue lisää: Wolt myydään noin 7 miljardilla eurolla
Päällisin puolin Kuusen tähänastinen ”polku” muistuttaa enemmänkin kiitorataa yrittäjänuralle.
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta, jossa ovat opiskelleet monet liike-elämän ja yhteiskunnalliset vaikuttajat.
Sieltä hän jatkoi vuonna 2009 Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun, jossa hän valitsi pääaineekseen rahoituksen.
– No, teknisesti en ehtinyt opiskella rahoitusta, koska kauppiksen ensimmäisenä vuonna opiskellaan poikkitieteellisesti kaikkea, ja sen päätteeksi päätetään, mihin halutaan erikoistua, Kuusi kertoo.
– Rahoitukseen oli vaikein päästä, ja kun en oikein tiennyt mitä haluan tehdä, niin valitsin vaikeimman. Ajattelin, että sillä tavalla en mene ainakaan ihan väärään.
Mutta kun rahoituksen opintojen piti virallisesti alkaa, oli Kuusella muita kiireitä. Hän oli jo mukana käynnistämässä Aalto-yliopiston yrittäjyydestä kiinnostuneiden opiskelijoiden The Aaltoes -järjestöä. Vuonna 2011 hän oli käynnistämässä Slushia, josta muodostui muutamassa vuodessa Kuusen toimitusjohtajakauden aikana Euroopan suurin kasvuyritystapahtuma. Vuonna 2012 hän oli myös perustamassa start-up -säätiötä.
– En oikein ikinä ajatellut päätyväni yrittäjäksi enkä oikein ajattele olevani yrittäjä. Olen aina vain tykännyt asioiden tekemisestä ja rakentamisesta. Oli se yhdistys, järjestö tai säätiö, se on vain rakentamisen muoto, Kuusi sanoo.
– Henkisesti olen edelleen opiskelija. Olen aina ajatellut, että jossain kohtaa palaan tekemään opintoni loppuun, mutta toistaiseksi on vain aina tullut uusia juttuja. Ehkä jonain päivänä tulee aika, jolloin voisi katsoa taas niitä opintoja.
Wolt oli Kuusen mukaan ”itsepintainen idea” joka sai alkunsa jo ensimmäisenä yliopistovuonna tehdyllä matkalla Piilaaksoon.
Lue lisää: Wolt myytiin jättisummalla, vaikka tekee rajua tappiota – näin ostaja perustelee huikeaa hintaa
– Pääsin näkemään internetin uuden vaiheen alun. Olin utelias ja halusin oppia lisää. Se vei Slushiin ja Supercellille, Kuusi muistelee.
Toimiessaan Supercellillä liiketoiminta-analyytikkona hän alkoi pohtia yhä enemmän maailman verkottumista.
– Pelit ja viihde menevät nettiin ensimmäisessä aallossa, mutta mitä tapahtuu toisessa aallossa, kun fyysinen maailma siirtyy myös sinne? Mitä se tulee tarkoittamaan kaupungeille ja palveluille? Kuusi kertoo.
– Ravintolat ovat isoin palvelu, joten pystymmekö rakentamaan palvelun, jossa internetiä hyödynnetään ravintolan kanssa? Tajusin kyllä, että totta kai tämä on iso mahdollisuus ja toimiala, mutta se oli enemmän uteliaisuutta, josta se lähti.
Lue lisää: Näin jättisummalla myytävän Woltin tarina alkoi – tähtiyrittäjä rahoittajaksi jo alkumetreillä
Supercellistä mukaan tarttui myös arvokas tukija. Yhtiön perustajan ja toimitusjohtajan Ilkka Paanasen sijoitusyhtiö Lifeline Ventures oli yksi Woltin rahoittajista jo alkuvaiheessa.
Ravintola-aterioiden kotiinkuljetus oli vain yksi monista suunnitelluista palveluista, mutta se osoittautui suosituimmaksi.
Kotimarkkina Suomi on Kuusen mukaan yksi Woltin maailmanlaajuisesti vaikeimmista markkina-alueista. Syynä ovat pienet ja harvaan asutut kaupungit, matalat tuloerot ja korkeat työvoimakustannukset.
– Jouduimme kehittämään täällä Pohjoismaissa tehokkaan toimintatavan, Kuusi kertoo.
– Sitten kun me menimme muualle, huomasimme että tämähän on hitto vieköön täällä paljon helpompaa.
Yhtiö on ollut viime aikoina tapetilla ruokalähettiensä työsuhteiden takia. Marraskuun alussa työsuojeluviranomainen päätti, että lähetit ovat käytännössä työsuhteessa, kun Woltin näkemyksen mukaan he ovat itsenäisiä yrittäjiä.
Kuusen mukaan Woltin tyyppiselle epäsäännölliselle työlle, jossa työntekijä voi valita työaikansa, ole sopivaa lainsäädäntöä.
– Itse uskon, että tähän kehittyy fiksumpi regulaatio, joka sallii joustavuuden ja vapauden, mutta yhdistää sen turvaverkkojen ja ennustettavan ansiotason kanssa, Kuusi sanoo.
Hänen mukaansa yhtiö pystyy toimimaan myös nykyisten työaikalakien puitteissa, mutta siitä seuraavat etukäteen päätetyt työvuorot ja tehokkuusseuranta.
– Haaste on, että meidän lähetit eivät halua sitä, Kuusi sanoo.
Hän myös korostaa, että läheteiksi haluavia on enemmän kuin yhtiö pystyy palkkaamaan, vaikka ravintola-alan työntekijöistä on pulaa.
Kuusi kuuluu Woltin suurimpiin henkilöomistajiin. Miljardikauppa ei hänen mukaansa juuri muuta elämää.
– Minulla on ollut Woltin osakkeita, jatkossa on Doordashin osakkeita. Me olemme vasta tosi alussa tämän homman kanssa. Tämä on toki hieno merkkipaalu, mutta maanantaina palataan töihin, Kuusi sanoo.