Mikko-Juhani Korpelalle oli alusta asti selvää, että perhevapaat jaetaan tasan – yrityksissä ei uskota perhevapaauudistuksen tuovan isoja muutoksia
Mikko-Juhani Korpelan ja Veera Niemisen esikoisen laskettu aika on lokakuun lopulla.
Kun vauva syntyy, suunnitelmat ovat selvät: vanhempainvapaat jaetaan tasan.
– Se tuntui meille tosi luontevalta, eikä muista vaihtoehdoista edes käyty mitään isoa keskustelua. Halusimme, että molemmat saavat olla lapsen kanssa ja tutustua häneen vauvavuoden aikana, Korpela sanoo.
Nieminen aloittaa omat vapaansa lokakuun alussa, pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Hän on kotona kevääseen, ja kesän korvilla kotiin jää Korpela.
– Sitä voi ajatella tasa-arvotekona, mutta ajattelen myös meidän perheen kannalta hyvänä asiana, että molemmilla on yhtäläinen mahdollisuus olla kotona. Se auttaa jakamaan vastuuta. Toista myös ymmärtää paremmin, kun tietää millaista vauvan kanssa kotona on, Nieminen sanoo.
Pariskunta on malliesimerkki tilanteesta, jollaiseen uusi perhevapaauudistus kannustaa.
Elokuun alussa voimaan tullut uudistus lisää erityisesti ei-synnyttävän vanhemman – useimmiten isän – vapaiden määrää. Tavoitteena on, että vanhempainvapaat jakautuisivat jatkossa nykyistä tasaisemmin.
Tällä hetkellä valtaosan perhevapaista käyttää äiti.
Yrityksissä ei uskota perhevapaaryntäykseen
Yrityksissä ei uskota perhevapaauudistuksen tuovan isoja muutoksia työpaikoilla – ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Yle kysyi kahdeksan yrityksen henkilöstöjohtajilta näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista.
Ne nähtiin vähäisiksi.
– Emme odota nykyiseen tilanteeseen merkittäviä muutoksia välittömästi, mutta toivottavasti pidemmällä aikavälillä perhevapaiden pitäminen vanhempien välillä tasoittuu, sanoo vakuutusyhtiö Ilmarisen henkilöstöjohtaja Sami Ärilä.
– Emme odota tällä uudistuksella olevan toimintaamme merkittäviä muutoksia, sanoo myös TietoEvryn henkilöstöjohtaja Hanna Vuorikoski.
Yritysten viesti on, että tasa-arvoisempaan työelämään tähtäävä uudistus on lähtökohtaisesti hyvä, ja perhevapaiden pitämiseen kannustetaan.
Käytännössä kirittävää on kuitenkin paljon: esimerkiksi Nordeassa naiset käyttivät viime vuonna 90 prosenttia perhevapaista.
Rakennusyhtiö YIT:n henkilöstöjohtaja Katja Ahlstedt arveleekin, että totutut käytännöt muuttuvat hitaasti.
– Uskon, että käynnissä oleva trendi jatkuu ja miehet pitävät hiukan aiempaa enemmän perhevapaita, mutta en usko isoihin tai nopeisiin muutoksiin. Kyse on enemmän koko Suomea koskevasta tapakulttuurista, jonka muutos vaatinee aikansa, hän sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliitto on näkemyksissään yrityksiä jyrkempi.
Asiantuntija Katja Miettisen mukaan ei ole sanottua, että isät tarttuvat pidemmän vapaan mahdollisuuteen, koska omasta kiintiöstä voi edelleen siirtää osan toiselle vanhemmalle.
– Toivoimme, että vapaat olisi jo lainsäädännössä kiintiöity niin, että niitä ei voi siirtää vanhemmalta toiselle. Nyt jää nähtäväksi, käyttävätkö isät heille osoitetut vapaat.
Lue myös:
Tasa-arvoon tähtäävä perhevapaauudistus tulee tänään voimaan – tämä kaikki muuttuu
Sijaisten rekrytoinnista isoin haaste
Monella työpaikalla perhevapaiden määrä vuodessa on niin pieni, ettei yrityksissä ole edes arvioitu uudistuksen kustannusvaikutuksia.
Esimerkiksi Ilmarisesta ja Mehiläiseltä arvioidaan, että jonkin verran kustannuksia voi aiheutua lisääntyneestä sijaisten rekrytointitarpeesta.
Kaikki kustannusvaikutukset yrityksille eivät ole edes selvillä.
Perhevapaauudistuksen kuluihin yrityksille vaikuttaa se, mitä palkallisista vapaista on säädetty työehtosopimuksissa.
Monissa yksityisen sektorin työehtosopimuksissa ei-synnyttävän vanhemman palkallinen vapaa on äidin vapaata lyhyempi, vaikka molemmat vanhemmat saavat jatkossa yhtä paljon vanhempainrahapäiviä.
Palkansaajaliitot ovat kritisoineet tämän jopa vesittävän uudistuksen.
Yhteisistä työehtosopimuksista irtautunut metsäyhtiö UPM on jo päättänyt palkallisen isyysvapaan pidentämisestä: aiemmin kuuden päivän mittainen isyysvapaa pitenee 32 päivän mittaiseksi.
UPM:n työntekijöistä lähes 80 prosenttia on miehiä, potentiaalisia uusia pitkän perhevapaan pitäjiä.
– Vaikea sanoa kuinka moni pitää vapaita. Olemme kuitenkin arvioineet, että kustannusvaikutus on aika vähäinen, sanoo UPM:n työsuhdejuristi Anna Polvenlahti.
Vaikka ison yrityksen arjessa perhevapaauudistus ei ehkä heti näy, yksittäiselle perheelle se voi olla merkittävä asia.
Näin on myös Niemisen ja Korpelan kodissa.
– Ennen perheenlisäysuutista en ollut edes perehtynyt vapaamääriin, joten olin vähän yllättynytkin. Ajattelen, että se on nykypäivää ja itselleni ainakin todella siisti mahdollisuus, Korpela sanoo.
Vauvan syntymään on vielä hetki. Tulevan pohdiskelu saa isän hymyilemään.
– Vanhemmuudessa jännittää se, että kaikki on uutta enkä tiedä siitä vielä konkreettisesti mitään. Eniten odotan silti perhe-elämää.
Ylen kyselyyn vastasivat Ilmarinen, Helsingin kaupunki, TietoEvry, YIT, Nordea, UPM, Mehiläinen ja F-Secure.
Lue myös: