Banner Before Header

Miksi Doordash maksoi Woltista 7 miljardia euroa? Selitys löytyy Woltin keräämästä datasta

Suomalainen ruokalähettiyhtiö Wolt kertoi tiistaina, että se siirtyy ruoan tilaus- ja toimituspalveluihin erikoistuneen yhdysvaltalaisfirma Doordashin omistukseen.

Lue lisää: Tällainen on Woltin ostava amerikkalaisjätti – tarina alkoi leivonnaisista

Doordash osti Woltin yli kahdeksalla miljardilla dollarilla eli noin seitsemällä miljardilla eurolla. Start-up -pohjalta ponnistanut Wolt ei ollut seitsemän vuotta kestäneen taipaleensa aikana tehnyt kertaakaan voittoa, mikä sai monet ihmettelemään kauppahinnan suuruutta.

Mikä oikein teki siitä niin arvokkaan?

Selitykseksi on muun muassa esitetty Woltin kykyä vallata uusia markkinoita edullisesti ja tehokkaasti. Samassa yhteydessä esiin on nostettu myös Woltin tarjoama miellyttävä palvelukokemus ja yrityksen brändi. Lisäksi on selvää, että sijoittajat ovat huomanneet, kuinka ravintolaruoan kotiinkuljetukset ovat korona-aikana lisääntyneet, ja todenneet, että bisnes on kasvussa.

Selitykset pitävät kaikki varmasti paikkansa, mutta mahdollisesti silti keskeisin syy sille, miksi Doordash oli valmis maksamaan seitsemän miljardia euroa saadakseen Woltin, on se data, jota ruokalähettifirma on kerännyt seitsemän vuoden ajan niin Suomesta kuin yli kahdestakymmenestä muusta maasta, joissa se nykyisin toimii.

Tähän seikkaan esimerkiksi kiinnitti huomiota sosiologi ja Tampereen yliopiston tutkija Paul Jonker-Hoffrén.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen on samoilla linjoilla Jonker-Hoffrénin kanssa. Hänkin arvioi, että arvokkainta Woltissa saattoi juuri olla yrityksen asiakkaistaan keräämä data, joka voi sisältää tietoa esimerkiksi ihmisten rahankäytöstä ja ruokatottumuksista sekä ravintoloiden suosiosta ja toiminnasta.

Ylöseltä itseltään on ilmestynyt vastikään alustatalouden nousua ja datajättien valtaa käsittelevä tietokirja.

– Datalla on alustataloudessa keskeinen rooli, kun alustayritykset pyrkivät haalimaan tiettyjä markkinaosuuksia itselleen. Alustasovellusten suojiin kerrytetty kuluttajia ja toisia yrityksiä koskeva data auttaa alustayrityksiä kehittämään yhä yksilöllisempiä ja hienostuneempia palveluita, Ylönen sanoo.

Woltin varsin laajalta alueelta kerryttämä data on siis erityisen arvokasta aiemmin lähinnä Yhdysvalloissa toimineelle Doordashille, joka pyrkii nyt laajentumaan niin Eurooppaan kuin Pohjoismaihin. Lisäksi Wolt on tehnyt myös arvokasta pohjatyötä luomalla toimivan palveluinfrastruktuurin maihin, joista yhdysvaltalaisfirma ryhtyy havittelemaan markkinaosuutta ruokalähettibisneksessä.

– Woltin liikeidea sinänsä ei ole käänteentekevä, sillä samanlaisia alustayrityksiä toimii jo useissa eri maissa. Enemmänkin merkitystä oli juuri sillä, että Woltilla oli yrityksistä eniten halussaan sellaista dataa ja markkinaosuuksia, joita Doordash nyt tarvitsee, kun se ryhtyy toimimaan Yhdysvaltojen ulkopuolella, Ylönen sanoo.

Lue lisää: Kirjeenvaihtajan kommentti: Ruokalähettibisneksen kääntöpuoli on New Yorkissa karu – toiminta perustuu heikoimpien riistolle

Alustataloudessa datan merkitys on muutenkin suuri. Vaikka kuluttajien silmissä suuret alustayritykset näyttäytyvät lähinnä erilaisten palvelujen tarjoajina ja välittäjinä, yritysten itsensä näkökulmasta nämä palvelut ovat lähinnä avaimia dataan, jota ne pyrkivät käyttäjistään keräämään.

Taloustieteilijät kutsuvatkin alustayritysten toimintakenttää kaksipuolisiksi markkinoiksi. Yhtäältä ne tarjoavat käyttäjilleen erilaisia palveluita. Toisaalta ne tarjoavat toisille yrityksille myynti- ja mainostilaa sekä pääsyä käyttäjistä kerättyyn tietoon.

Alustayrityksille usein jälkimmäinen markkina on lopulta tärkeämpi kuin ensimmäinen. Suurin osa esimerkiksi Googlen tuloista tulee nimenomaan mainostilan ja käyttäjiä koskevan tiedon välittämisestä muille yrityksille. Myös kansantaloudellisessa tilinpidossa alustayritysten osuus kansantuotteesta juuri niiden yrityksiltä laskuttamina palveluina.

Pitkälti tästä syystä alustajätit, kuten Facebook ja Google, voivat hyvin olla laskuttamatta varsinaisia käyttäjiään palveluidensa käytöstä – samalla käyttäjät puolestaan luovuttavat itseään ja käyttäytymistään koskevia tietoja yrityksille ilmaiseksi.

Source Link is.fi