Miksi Putin jatkaa kovaa peliään? Tutkija näkee kaksi syytä – eikä laske pois vaihtoehtoa, että pelin henki muuttuu kokonaan

Vuosi vaihtui, mutta Venäjän sapelinkalistelu Ukrainan rajan tuntumassa jatkuu. Alueella on eri arvioiden mukaan jopa 100 000 venäläistä sotilasta.

Välillä Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuu puhelimessa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa, välillä taas esittää vaatimuksia ”turvatakuista”, jotka käytännössä pysäyttäisivät Naton laajenemisen itään ja tarkoittaisivat sikäläisten jäsenmaiden puolustuksen ”palauttamista” 24 vuoden takaiselle tasolle.

Muut saavat pyöritellä sitä, kuinka iso osa puheista on pullistelua ja kuinka paljon todellista uhkailua; aikooko Venäjä aloittaa sodan Ukrainassa vai jotenkin muuten jälleen puuttua naapurinsa tekemisiin – vai onko kyse pelkästä teatterista?

Professori Vladimir Gelman. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

IS kysyi asiaa Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorilta Vladimir Gelmanilta.

– Siihen ei ole selkeää vastausta. Minun näkemykseni mukaan hän (Putin) haluaa Ukrainan takaisin Venäjän vaikutuspiiriin, Gelman sanoo.

– Putin on kerran sanonut, että Neuvostoliiton hajoaminen oli viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi. Nyt hän haluaa palauttaa jotain sen suuntaista suurta.

Gelmanin mukaan Putin ei haikaile täsmälleen entisenlaisen Neuvostoliiton perään.

– Ymmärtääkseni hän haluaa tietyssä määrin Venäjän takaisin Neuvostoliiton suuruuteen, mutta ei halua sellaisenaan vanhaa Neuvostoliittoa takaisin.

Tähän ”tiettyyn määrään” kuuluu pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin ja väkiluvultaan seitsemänneksi suurin valtio Ukraina.

– Ainakin hän haluaa Venäjään sellaisen siivun lähialueita, että myös Ukraina kuuluu mukaan. Tarkalleen en osaa arvioida, mitä kaikkea muuta siinä Putinin mielestä pitäisi olla.

Lue lisää: Mitä todella tapahtuisi, jos Venäjä päättäisi hyökätä Ukrainaan?

Joe Biden keskusteli Vladimir Putinin kanssa puhelimessa viime vuoden toiseksi viimeisenä päivänä. Kuva: Valkoinen talo / AFP / Lehtikuva

Putin keskusteli vuoden toiseksi viimeisenä päivänä Bidenin kanssa puhelimessa. Valkoinen talo ja Kreml jakoivat jälkikäteen tiedotteita keskustelun sisällöstä.

Putinin kerrottiin varoittaneen, että lännen mahdolliset uudet pakotteet Venäjälle olisivat suuri virhe ja saattaisivat vahingoittaa Yhdysvaltain ja Venäjän välejä. Kreml toisti perään tutun vaatimuksen siitä, että Nato ei saisi laajentua enää kauemmaksi itään.

Pehmeitä ei puhuttu luurin toisessakaan päässä. Biden teki selväksi, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset vastaavat, jos Venäjä jälleen hyökkää Ukrainaan.

Miksi Putin jatkaa kovaa peliään? Gelman näkee kaksi syytä.

– Putin ja hänen lähipiirinsä näkee, että konfliktin ylläpitäminen voi nostaa hallinnon kannatuslukuja kotimaassa.

Pelin luonne saattaa vaikuttaa lopputulokseen.

– Jatkuva paineistus ja kriisin ylläpitäminen voi johtaa parempaan lopputulokseen kuin avoin sota, Gelman spekuloi.

Hän viittaa huhtikuuhun 2014, jolloin Venäjän tukemien joukkojen ja ”kapinallisten” aseellinen yhteenotto Ukrainan sotilaiden kanssa johti siihen, että Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä.

– Se nosti Putinin suosiolukemat kotimaassa korkealle, ja ne pysyivät korkealla useamman vuoden sen jälkeen, Gelman sanoo.

– Putin oli myös onnekas, koska valloitus oli veretön. Venäläisiä sotilaita ei kuollut.

Venäjän joukot valtasivat viikossa Krimin tärkeimmät hallintorakennukset ja armeijan tukikohdat.

Gelman arvelee, että Putinin uusi uhkapeli saattaa tähdätä vastaavanlaiseen lopputulokseen.

– Uskon, että Putin ja hänen lähipiirinsä haluavat toistaa tällaisen ”menestyksen”, ja se nähtäisiin jo sellaisenaan onnistumisena kotimaassa.

Lue lisää: Venäjän sota­toimien uhka elää – tässä ovat Putinin luotto­miehet, jotka voivat päättää sodan aloittamisesta

Vladimir Putin lehdistötilaisuudessa Moskovassa juuri ennen joulua. Kuva: Evgenia Novozhenina / Reuters

Toinen syy on Gelmanin mukaan jo useassa yhteydessä esiin tullut lännen hiillostaminen.

– Konflikti on työkalu lännen painostamiseksi. Se tuskin on mitään sellaista, joka lännessä niellään, mutta Putin saattaa uskoa, että jatkamalla painostusta länsi tulee lopulta tavalla tai toisella vastaan.

Entä jos pelin henki muuttuu kokonaan? Gelman ei laske pois sitäkään vaihtoehtoa.

– Emme voi laskea pois sitäkään, että tämä muuttuu täysimittaiseksi sodaksi. Emme voi tietää, mitä suljettujen ovien takana tapahtuu, ja mitä Venäjän ylin johto todella ajattelee mahdollisesta sodasta.

– He saattavat pitää Venäjän armeijaa paljon Ukrainan vastaavaa voimakkaampana, ja tällöin päätös sotaan lähdöstä ei välttämättä enää perustu pelkkään riskien analysointiin.

Pelissä riittää siis jännitteitä – vaikka juuri niitä Biden puhelimessa vaati Putinia lieventämään. Putinille on tehty selväksi myös se, että Yhdysvallat ja Nato eivät Venäjän vaatimuksiin suostu.

– Kyseessä ei kuitenkaan aina ole vakava ja huolellinen suunnittelu, Gelman muistuttaa.

– Lopulta emme tiedä, mitä Putin ja hänen lähipiirinsä suljettujen ovien takana ajattelevat ja mihin ratkaisuun he päätyvät.