Miksi suomalaisia työpaikkoja vihataan tai rakastetaan? Yle tutki ”työelämän Tripadvisorin”, jossa kaivatut huippuosaajat jakavat kokemuksiaan

Noin vuosi sitten Alex Jilkin tunsi olonsa klaustrofobiseksi koronan keskellä. Israelin lentokenttien sulkemisen jälkeen kotimaa oli alkanut tuntua ahtaalta.

Hän päätti selvittää, millaisia työpaikkoja ulkomailla olisi tarjolla.

– Israelissa on menestyvä teknologiasektori, hyvät palkat ja ohjelmistokehittäjille paljon töitä. Hain kuitenkin rennompaa elämää, pienempää stressiä ja parempaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa, Jilkin sanoo.

Hän kartoitti vaihtoehtoja Glassdoor-palvelusta, jossa miljoonat työntekijät jakavat kokemuksia entisistä ja nykyisistä työpaikoistaan.

Glassdoor on sosiaalisen median työkalu urasuunnitteluun. Siis vähän kuin matkaajien suosima Tripadvisor – paitsi että ravintoloiden ja turistikohteiden sijasta siellä arvioidaan työnantajia.

Arviot annetaan nimettömästi, mutta Alexander Jilkin oli oppinut, että niitä kannattaa lukea.

– Edellisen työpaikkani Glassdoor-pisteet olivat erittäin alhaiset. Hain siitä huolimatta sinne töihin, koska pidin yhtiön tuotteesta. Pian paljastui, että kaikki mitä yhtiöstä kerrottiin, oli totta.

Tuon it-yhtiön kulttuuri oli Jilkinin mukaan vanhanaikainen, stressaava ja myrkyllinen – aivan kuten Glassdoorissa varoitettiin. Työsuhde kesti lopulta vain muutaman kuukauden.

Suomalainen Smartly.io herätti Jilkinin kiinnostuksen. Internet-markkinoinnin ohjelmistoja kehittävän yhtiön yleisarvosana oli korkea – peräti 4,8 tähteä viidestä mahdollisesta.

Jilkin valitsi Suomen ja Smartlyn. Kahdeksan viikkoa työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen hän oli Helsingissä.

– Israelissa palkkani olisi todennäköisesti noin puolitoistakertainen. Glassdoor auttoi kuitenkin ymmärtämään, että se ei ole minulle tärkeintä.

Kohu-uutisten takana

Vuonna 2007 perustettu Glassdoor on työpaikka-arvioiden jättiläinen. Kaikkiaan palvelussa on arvioitu lähes kaksi miljoonaa työnantajaa, joista on kerätty yli sata miljoonaa (siirryt toiseen palveluun)arviota.

Glassdoor on ollut lähteenä monessa työelämää käsittelevässä uutisessa, oli kyse sitten Amazonin perustajan rakettiyhtiöstä (siirryt toiseen palveluun), vähemmistöön kuuluvien epätasa-arvosta (siirryt toiseen palveluun)tai TikTokin työntekijöiden (siirryt toiseen palveluun)työtaakasta (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa Glassdoor nousi uutisiin, kun Helsingin Sanomat kirjoitti startup-yhtiö Swappien työntekijöiden ala-arvoisesta kohtelusta (siirryt toiseen palveluun).

Näyteikkuna Suomeen

Ylen selvityksen mukaan Glassdoorin miljoonien nimettömien arvioiden joukossa on yhä enemmän tietoa myös suomalaisista työnantajista. Palvelussa on vahva painotus teknologia-alalle, mutta sinne on kirjattu kokemuksia myös esimerkiksi kaupan alalta, logistiikasta, rakennusyhtiöistä, pankeista ja yliopistoista.

Ylen selvityksen mukaan Glassdoorissa on arvioitu noin 800 suomalaista työnantajaa. Yksittäisiä arvioita on yhteensä 26 000.

Arvioiden määrän vuosittainen kasvu näkyy selvästi myös Ylen analysoimissa tiedoissa.

Glassdoorin mukaan sillä on kuukausittain noin 70 miljoonaa käyttäjää, joista neljä viidestä etsii uutta työtä – tai on ainakin avoin uusille haasteille.

Samaan aikaan Suomea riivaa huutava osaajapula. Teknologiateollisuuden työnantajien mukaan maahan tarvitaan kymmenessä vuodessa 130 000 uutta työntekijää.

Esimerkiksi Nokialta todetaan, että jos tekijöitä ei löydy Suomesta, työt joudutaan teettämään muualla.

Ammattiliitot ovat tosin sitä mieltä, että osaajapula vaivaa ennen kaikkea huonomaineisia työnantajia (siirryt toiseen palveluun).

Glassdoor on paikka, jossa yritysten entisten ja nykyisten työntekijöiden kokemukset muuttuvat työnantajamaineeksi.

Suositteletko työnantajaasi vai neuvotko karttamaan?

Kun Yle tutki Glassdooriin jätettyjä arvioita suomalaisista työnantajista, kaikki näyttää olevan ainakin päällisin puolin kunnossa.

Hyvä mittari on kysymys “suosittelisitko työpaikkaasi kaverille?” Kuten alla oleva kuva kertoo, lähes neljä viidestä vastaa kyllä.

Suomen lähin kilpakumppani on perinteisesti länsinaapuri Ruotsi. Ruotsalaisia työnantajia suositellaan Ylen selvityksen mukaan noin viisi prosenttiyksikköä vähemmän. Ero on kuitenkin ollut kaventumaan päin.

Molempia pohjoismaisia lukuja voi pitää korkeana. Glassdoor kertoi viitisen vuotta sitten, että suurten yhdysvaltalaisyhtiöiden työntekijöistä (siirryt toiseen palveluun) vain hieman alle puolet suosittelee työnantajaansa.

Erot ovat kiinnostavia, vaikka Ylen kokoamat luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia Glassdoorin julkaisemien tietojen kanssa.

“Suosittelisitko työpaikkaasi”, on monelle tuttu kysymys myös työpaikkojen sisäisistä ilmapiirikyselyistä. Se on hyvä mittari, koska se menee asian ytimeen ja pakottaa vastaamaan joko kyllä tai ei.

Mutta mikä painaa eniten vaa’assa, jos suomalaista työpaikkaa suositellaan? Onko kyse palkkatasosta, työn ja vapaa-ajan suhteesta vai toimitusjohtajasta?

Tärkeintä on työpaikan kulttuuri – ja pomot

Alla oleva kuva kertoo, että Glassdoor-palvelussa työpaikkaa suosittelevien antamat arviot ovat kautta linjan korkeampia kuin niiden arviot, jotka eivät työpaikkaa suosittele.

Tämä ei tietenkään ole yllätys.

Kaavio kertoo kuitenkin myös sen, millä alueilla suosittelijoiden ja ei-suosittelijoiden välinen ero on suurin. Sieltä saattaa löytyä vastaus kysymykseen, miksi yhtä yhtiötä suositellaan ja toista ei.

Tyytyväisten ja tyytymättömien välillä suurin ero näyttää liittyvän johtamiseen (1.) ja toisaalta työpaikan kulttuuriin ja arvoihin (2.). Kolmantena painottuvat urakehityksen mahdollisuudet.

Jos Glassdoor-palvelun käyttäjä on antanut noista aiheista huonon arvosanan työpaikalleen – hän ei todennäköisesti myöskään suosittelisi työpaikkaa.

Sen sijaan työn ja vapaa-ajan suhde tai työsta maksettu palkka eivät aivan samalla tavoin erota tyytyväisiä ja tyytymättömiä.

Moni varoittaa ystäviään pysymään työpaikasta loitolla vaikka palkka olisi hyvä.

Pienin ero suosittelijoiden ja varoittelijoiden välillä on tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen liittyvissä kokemuksissa (kohta 6.). Tämän tarkastelun perusteella näyttää siltä, että tasa-arvokysymykset ovat työntekijöiden mukaan hyvällä tasolla – eivätkä ole merkittävä syy suositella tai olla suosittelematta suomalaista työpaikkaa.

Kannattaa toki huomata, että keskiarvoja tarkastellessa painottuvat enemmistön kokemukset ja mielipiteet. Vähemmistöjen kokemukset voivat poiketa näistä.

Henkilöstöjohtajat: Glassdoor-pisteet ovat hakijoiden tiedossa

Suomalaisen teknologia-alan kasvuyhtiöiden mukaan ulkomaiset osaajat ovat erittäin hyvin tietoisia suomalaisten työnantajien saamista Glassdoor-pisteistä.

– Olemme tänä vuonna palkanneet Yhdysvalloissa noin sata henkilöä ja kuulemme haastatteluissa, että melkein kaikki ovat käyneet meitä Glassdoorissa katsomassa, Smartly.ion henkilöstöjohtaja Katariina Korhonen kertoo.

Smartly toimii 17 eri maassa ja sillä on noin 660 työntekijää. Glassdoor-pisteet nousevat Korhosen mukaan yhä useammin esiin myös Yhdysvaltain ulkopuolella.

Samaa mieltä on seitsemässä maassa toimivan Reaktorin henkilöstökehityksen johtaja Aini Leppäkorpi.

– Yli puolet saamistamme Glassdoor-arvioista on kirjoitettu Yhdysvalloissa, mutta palvelulla on vahva asema myös Keski-Euroopassa – ja merkitys nousee koko ajan myös Suomessa.

Nimettömät arviot ovat mahdollisuus houkutella uusia työntekijöitä. Toisaalta ne ovat myös uhka. Jos työntekijöiden arviot eivät ole mairittelevia, työhakemus jää lähettämättä.

– Olemme houkutelleet ulkomailta Suomeen kuutisenkymmentä työntekijää. Emme varmasti kykenisi siihen, jos Glassdoor-arviomme olisi kovin matala, Smartlyn Korhonen sanoo.

Pilvipalveluja kehittävä suomalainen Aiven on saanut sijoittajilta satojen miljoonien kasvupanokset ja rekrytoi parhaillaan osaajia ympäri maailman. Yhtiön uusi henkilöstöjohtaja Anna Richardson kertoo hämmestelleensä, miksi Aiven ei näy Glassdoorissa.

– Kun minuun otettiin viime kesänä Aivenista yhteyttä, lähdin heti etsimään tietoa, millaista siellä olisi tehdä töitä. Glassdoorista löytyi Aivenista vain neljä arviota, Richardson sanoo.

Richardsonin edellinen työnantaja oli kannustanut työntekijöitä jakamaan kokemuksiaan – ja niinpä arvioita oli kertynyt pitkälti toista sataa. Aiven tulee tänä vuonna panostamaan toden teolla työnantajamielkuvan kehittämiseen.

– Meidän täytyy kertoa potentiaalisille työntekijöille, miksi heidän kannattaa jättää nykyiset työpaikkansa ja lähteä töihin suomalaiseen teknologiayhtiöön, josta he eivät todennäköisesti ole koskaan kuulleetkaan. Siinä Glassdoorin merkitys on keskeinen.

Autenttisten työntekijäkokemusten jakamisen kasvu on havaittu myös Suomessa. Alma Media avasi Glassdoorin kanssa kilpailevan suomenkielisen Tunto-palvelun pari vuotta sitten.

Kokemukset omin sanoin kerrottuna

Millaisia kokemuksia kätkeytyy pisteiden ja keskiarvojen taakse? Siitä saa kuvan lukemalla yllä olevan kaltaisia Glassdoor-käyttäjien vapaasti muotoilemia kommentteja.

Yle pureutui näihin avoimiin vastauksiin käyttämällä tekoälypohjaista luonnollisen kielen analyysia.

Tekoälyn tehtävänä oli käydä läpi tuhannet vastaukset ja jakaa ne aiheiden mukaan. Nuo aihepiirit on esitelty alla olevassa kaaviossa.

Kun tyytyväiset työntekijät kuvailevat työpaikan hyviä puolia, arvioissa painottuu hyvä tiimi ja hyvä palkka. Myös suomalaisuus nousee useassa vastauksessa esiin, mikä oli oletettavaakin – olihan kyse suomalaisista yhtiöistä.

Ne jotka eivät suosittele työpaikkaa moittivat ennen kaikkea huonoa palkkaa, heikkoa urakehitystä sekä ylintä johtoa. Suomalaisuus painottuu tässäkin kategoriassa.

Suomi edellä, mutta Ruotsi saavuttaa

Korona-aika on muuttanut tapamme tehdä työtä. Mutta onko se muuttanut sitä, mitä ajattelemme työpaikoistamme?

Tyytyväisiä työntekijöitä näyttää ainakin olevan tänään aiempaa vähemmän, kuten alla oleva kuva kertoo.

Hyviä arvosanoja on annettu suomalaisille työpaikoille enemmän kuin ruotsalaisille. Toisaalta niiden osuus on ollut Suomessa vuodesta 2018 alkaen laskussa. Monessa kategoriassa Ruotsi ottaa Suomea kiinni.

Yksiselitteistä syytä kehitykselle ei ole helppoa löytää. Selitys ei liity yksinomaan koronaepidemiaan, sillä käännekohta nähtiin jo ennen keväällä 2020 alkanutta pandemiaa.

Suomalaisten työnantajien arvostelujen määrä on kasvanut viime vuodet voimakkaasti. Entistä laajemmat käyttäjäryhmät saattavat olla arvosteluissaan kriittisempiä kuin alkuvaiheen käyttäjät. Glassdoor-käyttäjien määrä on kuitenkin kasvanut vauhdilla myös Ruotsissa.

On myös mahdollista, että Ruotsissa työnantajat ovat havahtuneet Glassdoor-arvioiden merkitykseen ja ryhtyneet rohkaisemaan työntekijöitään kirjoittamaan positiivisia arvioita.

Siitä pääsemmekin viimeiseen oleelliseen kysymykseen…

Voiko nimettömiin arvioihin luottaa?

Suomalaiset henkilöstöjohtajat ovat hyvin tietoisia siitä, että Glassdoor-palvelussa yritysten arvosanoja on mahdollista manipuloida kumpaan tahansa suuntaan.

– Nimettömyys on hyvä asia. Se nostaa jyvät akanoista ja antaa todellisuuden näkyä. Se pakottaa myös työnantajat nostamaan tasoaan, Reaktorin Aini Leppäkorpi sanoo.

– On kuitenkin hyvä huomioida, että käytännössä kuka tahansa voi käydä antamassa negatiivista tai positiivista palautetta.

Leppäkorpi on kuullut tarinoita siitä, että työntekijöille on luvattu jotain ylimääräistä kivaa, jos he käyvät kirjoittamassa yhtiöistä positiivisia arvioita.

Riski on ilmeinen. Yhdysvaltalainen Wall Street Journal kertoi taannoin, että yritykset pyrkivät manipuloimaan Glassdoor-arvioita (siirryt toiseen palveluun) erottuakseen kilpailijoista.

Glassdoor kertoo (siirryt toiseen palveluun) suhtautuvansa tällaiseen toimintaan vakavasti. Palvelu kertoo etsivänsä algoritmien ja suodattimien avulla merkkejä yritysten vilpillisestä toiminnasta – ja toisaalta rajaa työntekijöiden mahdollisuuksia julkaista useita artikkeleita lyhyen ajan sisällä.

Toisaalta Glassdoor selvästi haluaa, että työnantajat sitoutuvat palveluun ja käyttävät avoimuuden hengessä oman toimintansa kehittämiseen. Siihen työnantajille on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia työkaluja.

Avoimuuden kulttuuria haluaa edistää myös Smartly.io.

– Kannustamme työntekijöitä kirjoittamaan esimerkiksi työhaastattelukokemuksestaan. Emmekä me ohjaa, mitä heidän tulisi kirjoittaa, henkilöstöjohtaja Katariina Korhonen sanoo.

Aivenin Anna Richardsonin mukaan työnantajien kannattaa kannustaa työntekijöitä jakamaan kokemuksiaan – vaikka kehujen sekaan mahtuu aina myös huonoja puolia.

– Eihän mikään työpaikka ole täydellinen! Ja juuri tämän tiedon keräämisen kannalta palvelu on tärkeä.

Glassdoorin avulla oman uravalintansa tehnyt Alex Jilkin uskoo, että aidot kokemukset erottuvat mainospuheesta.

– Kannattaa tietenkin muistaa, että ihmisillä voi olla hyvin subjektiivisia kokemuksia. Työpaikkaa saatetaan haukkua, koska henkilöllä on huono kokemus esimerkiksi yksittäisestä esimiehestä, Jilkin sanoo.

– Oman kokemukseni mukaan Glassdoorista voi kuitenkin aistia, mihin suuntaan yhtiö on menossa.

Sosiaalisen median aikakaudella työntekijäkokemus ei jää vain pienen piirin tietoon. Vanhan sanonnan mukaan hyvä kello kuuluu kauas, mutta huono vielä kauemmas.

Näin selvitys tehtiin

• Yle selvitti, millaisia arvioita suomalaiset työnantajat ovat saaneet Glassdoor-sivustolla, jossa työntekijät voivat nimettömästi arvioida työnantajiaan.
• Juttua varten analysoitiin 72570 Glassdoorissa julkaistua arviota, jotka koskivat 802 suomalaista ja 1640 ruotsalaista työnantajaa.
• Analyysiin valittiin Glassdoor-alustalta työnantajat, joiden pääkonttorin sijainniksi on merkitty Suomi. Vertailuryhmäksi valittiin työnantajat, joiden pääkonttorin sijainniksi on merkitty Ruotsi.
• Analyysissa hyödynnettiin aineiston suuren koon vuoksi koneellisia menetelmiä.
• Arvioiden kirjoittajien kotimaata ei ole analyysissa rajattu, eikä se useimmissa arvioista käy ilmi.
• Artikkelin kirjoitusvaiheessa juttuun nostetut arviot on käännetty englanninkieleltä suomenkielisiksi.