Ministeri Lintilä syyttää Helsinkiä kaukolämmön jättikorotuksista: ”Kannattaa katsoa sinne kaupungintalon sisälle”
Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen ilmoitti elokuun lopussa 30 prosentin korotuksista kaukolämmön hintaan.
Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr) perusteli korotuksia kaikkien kustannusten nousemisella.
Soininvaaran mukaan kivihiilen hinta on vuodessa kaksinkertaistunut, päästöoikeuksien hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet, maakaasun hinta on kymmenkertaistunut, sähkön hinta on noussut lähes kaksinkertaiseksi ja hallitus on korottanut energiaveroja tuntuvasti.
IS kysyi elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk), miten hallitus voi vaikuttaa energian hintoihin, jotta kansalaiset eivät kohtaisi jättimäisiä hinnankorotuksia.
– Ennemmin pitää kysyä, mitä Helsingin kaupunki voisi tehdä? Muut kaupungit ovat pyrkineet määrätietoisesti eroon fossiilisesta polttoaineesta. Kivihiili on kielletty polttoaine vuodesta 2029 lähtien, mutta Helsingin kaupunki käyttää kivihiiltä. Jos he olisivat tehneet ratkaisuja, joita he nyt suunnittelivat, heillä ei olisi ollut tätä tarvetta, Lintilä kommentoi.
Lintilän mukaan Helsinki ei voi työntää tekemättä tehtyjä päätöksiä hallituksen syyksi.
– Kannattaa katsoa sinne kaupungintalon sisälle, Lintilä sanoi ja kuvaili Helsingin ratkaisuja ”oudoiksi”.
Lintilä mainosti hallituksen muun muassa puuttuneen sähkön siirtohintoihin ja laskeneen sähköveron EU:n minimitasolle.
– Se oli meidän teollisuuden kannalta äärettömän tärkeätä. Viime kaudella tapeltiin yhdestä isosta konesalihankinnasta, jonka hinta oli noin puolitoista miljardia. Se meni Ruotsiin. He kertoivat syyksi sen, että Ruotsissa on edullisempi teollisuuden sähkövero.
Hallitus on myös kiristänyt polttoaineen verotusta. Keskusta on torjunut tiukasti uudet korotukset polttoaineen verotukseen.
IS kysyi Lintilältä, hyväksyykö hän pumppuhintojen korottamisen kiertoreittiä jakeluvelvoitteen kasvattamisen kautta: hallitus aikoo kasvattaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
– Tällä hetkellä on mahdoton sanoa, mitä jakeluvelvoite tuo hintoihin lisää tyyliin viiden vuoden päästä. Se voi olla jotakin senttimääräisiä, ja se on ihan fine, mutta se ei missään nimessä mene kymmeniin sentteihin. Se tulee olemaan ihan merkittäväkin mahdollisuus vähentää päästöjä.
Bensan litrahinta on noussut jo kahden euron tuntumaan.
– Hyvin paljon niistä hinnoista tulee maailmanmarkkinoiden ja öljyn kautta. Se tulee oikeastaan suoraan siitä, mitä Saudi-Arabia ja Venäjä tekevät öljyntuotantomäärille, Lintilä sanoi.
Keskeinen energiakysymys Euroopassa on Lintilän mukaan tällä hetkellä kaasuvarastojen ehtyminen.
Lintilä ennakoi Eurooppaan poliittisia levottomuuksia kaasupulan vuoksi.
– Kaasu on Keski- ja Etelä-Euroopassa kotitalouksille ja teollisuudelle keskeinen asia. Jos kaasun hinta nelinkertaistuu verrattain lyhyessä ajassa, se on ihan selvä, että jengi lähtee barrikadeille. Taatusti tulee olemaan maita, joissa ruvetaan heiluttelemaan hallitusta.
Suomen tulee panostaa Lintilän mukaan EU-vaikuttamisessa siihen, että ydinvoima määritellään kestäväksi rahoituskohteeksi. Myös metsät on huomioitava, Lintilä painotti.
– Jossain vaiheessa Suomen pitää puolustaa myös omia etujaan ja indikoida se komissiolle.
Ensi vuoden näkymät ovat Lintilän mukaan sumuisat.
Lintilä puhui ”pahan spiraalista”, joka voi syntyä muun muassa komponenttipulasta, logistiikkaketjun tökkimisestä, kustannusten huimasta nousemisesta sekä tulevista palkkaratkaisuista.
– Kaikki elementit ovat olemassa, että vuodesta 2022 tulee talouden kannalta erittäin vaikea, Lintilä sanoi ja viittasi stagnaation eli taloudellisen pysähtyneisyyden mahdollisuuteen.