Ministeri Sarkkinen tietää itse läheisen isäsuhteen merkityksen ja ajaa muutosta työpaikoille ja perheisiin: ”Ajattelen tämän uudistuksen olevan lahja tuleville isille”

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselle (vas) isänpäivä tarkoittaa tervetullutta hengähdystaukoa kiireisimmän syksyn keskellä. Oululaisen Sarkkisen, 33, perheeseen kuuluvat mies ja kaksivuotias poika.

– Luulen että lapsi on päiväkodissa askarrellut jotain isälle ja ehkä jotain herkkuja syödään. Vietetään mukava ja kiireetön päivä yhdessä, kun minulla ei pitäisi olla mitään työvelvollisuuksia. Soitamme myös kaikille papoille, joita perheessä on useita eri puolella Suomea, Sarkkinen kuvailee Ilta-Sanomille isänpäivän alla tehdyssä haastattelussa.

Tänä vuonna myös hallituksella on Sarkkisen mukaan annettavaa suomalaisille iseille. Hän viittaa loppusuoralla olevaan perhevapaauudistukseen, joka Sarkkisen mukaan parantaa merkittävästi isien tasa-arvoa ja asemaa.

– Kyllä minä ajattelen tämän uudistuksen olevan lahja tuleville isille. Siinä tunnustetaan heidän tasavertainen asemansa vanhempina myös perhevapaalainsäädännössä ja tämä otetaan lähtökohdaksi. Uskon että pitkällä tähtäimellä uudistus vahvistaa isien ja perheiden hyvinvointia ja ehkä myös isyyttä yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti, Sarkkinen näkee.

”

Kyllä minä ajattelen tämän uudistuksen olevan lahja tuleville isille.

Tällä hetkellä raskaana olevalle äidille myönnetään 105 päivän äitiysraha ja isälle 54 päivän isyysraha. Lisäksi vanhemmat ovat saaneet 158 päivän vanhempainrahan, jonka he ovat voineet jakaa keskenään haluamallaan tavalla.

Perhevapaauudistuksen jälkeen kumpikin vanhemmista saa 160 päivärahapäivän kiintiön, josta korkeintaan 63 päivää voi luovuttaa paitsi toiselle vanhemmalle, myös muulle huoltajalle tai jopa toisen vanhemman puolisolle. Yhden vanhemman perheissä ainoa vanhempi saa molemmat kiintiöt itselleen.

– Perhevapaamalli piti tuoda tälle vuosituhannelle ja vastaamaan nykyisten perheiden tarpeita ja odotuksia. Tähän liittyy erityisesti joustojen lisääminen, eli perhevapaita voi käyttää jatkossa paljon nykyistä vapaammin lapsen kahteen ikävuoteen asti, Sarkkinen selittää.

Joustoihin lukeutuu esimerkiksi mahdollisuus käyttää vapaita pienemmissä paloissa, jopa puolikkaina päivinä. Lapsi voi olla välillä varhaiskasvatuksessa ja välillä kotona ja vanhemmat voivat vuorotella hoitovapaalla jaksoissa. Sarkkisen mukaan esimerkiksi monessa yrittäjäperheessä tällainen on hyvin tervetullutta.

Toinen tärkeä hanke on eronneiden vanhempien lasten vuoroasumisen huomioiminen laissa ja palveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt aiheesta tutkimuksen, jonka pohjalta viranomaiset ovat etsineet ratkaisuja vuoroasumisen haasteisiin ja ongelmiin.

– Nykyinen lainsäädäntö ei kunnolla tunnista vuoroasumista vaikka se on kovin yleinen ilmiö. Jopa 30 prosenttia eroperheistä soveltaa jonkinlaista vuoroasumismallia. Itsellänikin omassa ystäväpiirissä on paljon vuoroasuvia perheitä.

Lähiaikoina lausuntokierrokselle lähdössä olevassa raportin taustaselvityksissä esimerkiksi havaittiin, että vuoroasuminen on yleisempää parempiosaisten vanhempien lapsilla. Ongelmakohtia ovat esimerkiksi tiedonkulku neuvoloista, päiväkodeista ja kouluista molempiin koteihin.

Sarkkisen mukaan hoitovastuun jakautuminen tasaisesti on keskeinen asia erityisesti isien aseman kannalta. Sarkkinen tietää myös omasta kokemuksesta, kuinka erotilanteen jälkeen läheisenä säilynyt isäsuhde heijastuu pitkälle aikuiselämään.

– Omat vanhempani erosivat kun olin kaksivuotias. Itselläni on ollut onni siinä, että minulla on säilynyt tiivis suhde isääni, jonka kanssa vietin myös lapsena paljon aikaa. Ei se ehkä ollut vuoroasumista tai ei silloin koko termiä ollut vielä olemassa.

Perhevapaauudistuksen jälkeen laissa tunnistetaan myös erityyppiset perhemallit perinteisen ydinperheen lisäksi. Lasten huoltajina toimivilla vanhemmilla on oikeus päivärahaan riippumatta sukupuolesta tai siitä, onko hän biologinen vai adoptiovanhempi tai etävanhempi.

– Meillä on yksinhuoltajaperheitä, uusperheitä, vuoroasuvia perheitä, apilaperheitä, monenlaisia perhemuotoja. Lapsella on oikeus viettää aikaa vanhempiensa kanssa ja olla samanlaisessa asemassa erilaisissa perheissä syntyvien lasten kanssa.

Perhevapaauudistus on kokoluokassaan siitä harvinainen hanke, että edes oppositio ei ole nähnyt tarpeelliseksi arvostella sitä kovin äänekkäästi. Perhevapaisiin liittyvän lainsäädännön uudistaminen nähdään tarpeelliseksi yli puoluerajojen.

– Kokoomus on arvostellut uudistusta lähinnä siitä, että se ei vahvista työllisyyttä. Mutta tämähän ei olekaan työllisyysuudistus vaan perhevapaauudistus, jolla yritetään tukea lapsiperheitä ja heidän toimentuloaan, elämän järjestämistä ja tasa-arvoista vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia, Sarkkinen iskee takaisin.

Sarkkisen käsityksen mukaan kokoomus haluaisi leikata perhevapaapäivien määrää, joka sitten kannustaisi ihmisiä töihin.

– On totta että tässä mallissa ei ole niin paljon keppiä, jota kokoomus olisi varmaan kaivannut enemmän. Mutta tässä halutaan nyt kunnioittaa perheiden erilaisia tilanteita ja toiveita ja mahdollisuuksia tehdä valintoja omista lähtökohdista käsin.

”

On totta että tässä mallissa ei ole niin paljon keppiä, jota kokoomus olisi varmaan kaivannut enemmän.

Kaikesta hehkutuksesta huolimatta kyseessä on kompromissi. Vasemmistoliitto on ajanut vuosikaudet omaa 6+6+6-malliaan, jossa vanhempainvapaat pidennettäisiin 18 kuukauteen kolmessa korvamerkityssä jaksossa.

Hallituskumppani keskustan vaatimuksesta myös ansiosidonnaisen vanhempainrahan päälle maksettava kotihoidontuki aiotaan jättää uudistuksen jälkeen ennalleen. Kotihoidontuen säilyttäminen on kirjattu jopa hallitusohjelmaan. Näin siitä huolimatta, että hallituksen itsensä nimeämä tutkijaryhmä totesi alkuvuonna tuen haittaavan naisten työllistymistä.

Sarkkinen ei näe kotihoidontukea suurena ongelmana, sillä suurin osa perheistä käyttää tuesta vain muutaman kuukauden. Kotihoidontukea voidaan maksaa enintään siihen saakka, kun nuorin lapsi täyttää kolme vuotta.

– Itse ajattelen että jos pääsemme joskus tulevaisuudessa kunnianhimoisempaan malliin niin tämä voisi mahdollistaa muutoksia myös kotihoidontukijärjestelmään. Tässä hallituksessa näitä muutoksia ei tulla tekemään, Sarkkinen toteaa.

Perhevapaauudistus on tarkoitus saada hyväksytyksi eduskunnassa jo ennen joulua. Voimaan uudistus voisi astua jo ensi syksynä.

Sarkkinen korostaa, että uudistuksesta keskustelemista ei pidä lopettaa siihen kun uuden lait astuvat voimaan. Tämä johtuu siitä, että tavoitteiden onnistuminen on lopulta kiinni perheiden sisällä ja myös työpaikoilla tapahtuvan ajattelun muutoksessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sen hyväksymistä, että myös miehet voivat jäädä pitkille vanhempainvapaille. Olennaisessa asemassa ovat esimerkiksi neuvolat, jotka voivat viestiä vanhemmille uudesta mallista ja sen mahdollisuuksista.

– Myös työpaikoilla kulttuurin pitäisi muuttua niin, että olisi yhtä normaalia, luonnollista ja hyväksyttävää, että myös tuoreet isät käyttävät pitkiä vanhempainvapaajaksoja. Se vaatii varmasti paljon asenteen, mutta myös käytänteiden muutosta.

Esimerkkinä ministeri mainitsee käytännön, jossa lapsen saavalle naiselle palkataan yleensä automaattisesti sijainen, koska äitiysvapaan oletetaan olevan pitkä.

– Miehelle taas ei palkata sijaista, jolloin hänellä voi olla painetta pitää se jakso melko lyhyenä.

Periaatteessa on mahdollista, että äidit pitävät jatkossakin valtaosan vanhempainvapaista. Eikö perhevapaamallista olisi kannattanut tehdä suoraan vastuun tasaiseen jakoon velvoittavaa?

– On totta että jatkossakaan ketään isää ei pakoteta jäämään kotiin lapsensa kanssa. Mutta onhan se aika iso ero, että jatkossa lähtökohtana on, että molemmilla vanhemmilla on yhtä pitkä vapaa jakso. Jatkossa perheen pitää aktiivisesti tehdä poikkeus siitä ja päättää esimerkiksi luovuttaa äidille enemmän päiviä.

Tämä pakottaa vanhempia miettimään ja suunnittelemaan asiaa ennen lapsen syntymää.

– Uskon että jo tämä ohjaa muutokseen käytöksessä vaikka perheen niin halutessa äiti voi jatkossakin pitää nykyisen pituisen perhevapaajakson.

Sarkkinen on luottavainen siihen, että suomalaiset eivät näe isien aseman parantamista nollasummapelinä, jossa otettaisiin jotakin pois äideiltä.

– Rakkaus ja hyvä vanhemmuus ei ole kakku, josta leikataan palanen ja toinen ei sitten saa sitä, vaan kakku, jota yhdessä leivotaan ja josta tulee yhä isompi. Missään nimessä kyse ei ole mistään vastakkainasettelusta.