Peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) vastaus kysymykseen nuorten mielenterveysongelmista nostatti eduskunnassa muutamia kulmakarvoja.
Kansanedustaja Sari Multala (kok) kysyi Lindéniltä kyselytunnilla, mitä hallitus aikoo tehdä kahden koronavuoden aikana lisääntyneille nuorten mielenterveysongelmille.
Sari Multala
– Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoita hoitava YTHS on ruuhkautunut, sillä mielenterveyspalvelujen kysyntä on kaksinkertaistunut, ja vastaanottoaikaa voi joutua odottamaan jopa kolme kuukautta. Tilanne on kestämätön, Multala totesi.
– Mitä aiotte tehdä nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyn parantamiseksi, Multala kysyi hallitukselta.
Kysymykseen vastannut peruspalveluministeri Lindén kertoi eilen käyneensä kahden ja puolen tunnin pyöreän pöydän keskustelut alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa.
– Tuli myös sillä tavalla rauhoittavaa viestiä — ainakin minulle, joka en ole kuitenkaan tämän erityiskysymyksen asiantuntija — että johtavat asiantuntijat totesivat, että itse asiassa kaikkein vakavimpien, psykoositasoisten tai itsemurhien, määrät eivät ole meillä lisääntyneet.
Peruspalveluministeri Aki Lindén kertoi käyneensä eilen keskustelun alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa ja saaneensa viestiä, että nuorilla ei ole niin pahimpia mielenterveysongelmia.
– Kysymys on masennuksen, ahdistuksen, yleisen huolen lisääntymisestä — joka osittain liittyy siihen, että leima eli stigma mielenterveyshäiriöihin on vähentynyt ja nyt haetaan hoitoon enemmän.
– Mutta taustalla ovat todelliset ongelmat, ja hallituksella on yhdeksän eri kohtaa, millä me olemme näihin puuttuneet. Kaikkein tärkein niistä on ”mielenterveyspalvelut etulinjaan”, mutta myös YTHS:ää olemme rahoittaneet lisää, Lindén vastasi Multalalle.
Peruspalveluministeri Lindénin vastaukseen puuttui hetkeä myöhemmin kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok).
Sirén moitti ministeriä nuorten mielenterveysongelmien vähättelystä.
– Hieman hämmentyneenä kuuntelin ministeri Lindénin ensimmäistä vastausta. Ja ministeri tuntui asiantuntijakeskusteluihin viitaten toteavan, että kysymys on ikään kuin masennuksesta ja ahdistuksesta, mikä ei olisi niin vakava asia.
– Esimerkiksi Turussa on ollut tilanteita, joissa opiskelija on tammikuussa pyytänyt apua, ja aika on annettu syksylle. Tämä on aivan kestämätön tilanne.
Ministeri Lindénin vastaus ei tyydyttänyt kansanedustaja Saara-Sofia Siréniä.
– Minkä takia ette ota vakavasti nuorten mielenterveyden häiriöitä? Minkä takia ette lupauksistanne huolimatta toteuta niitä keinoja — esimerkiksi terapiatakuuta — joihin olette aikaisemmin sitoutuneet ja jotka olette luvanneet hoitaa, Sirén kysyi.
Vastausta Sirénin kysymykseen ja nuhteisiin ei antanut Lindén, vaan varapääministeri, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) halusi vastata.
– Halusin vastata tähän edustajan kysymykseen — ensinnäkin aika vakavan syytöksen sisältävään puheenvuoroon siitä, että hallitus ei ottaisi lasten ja nuorten arjen tilannetta koronavuosien jälkeen vakavasti. Päinvastoin, Saarikko totesi.
– Täällä lisätalousarvioesittelyssä kaksi päivää sitten kerroin, että hallitus kohdistaa normaalin talousarvionsa puitteissa oikeastaan kaiken sen liikkumavaran nyt lapsiin ja nuoriin, mutta myös niihin asioihin, joilla ennaltaehkäistään mielenterveyden huolia ja muita syrjäytymiseen liittyviä riskejä.
– Ja korostan, miksi tämä on meille niin tärkeää: Suomessa syntyy historiallisen vähän lapsia. Tällä maalla ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta toivottomuuden polulle, vaan kaikkien aikuisten vastuulla on pitää näistä ihmisistä huolta. Hallitus kantaa lapsista ja nuorista suuren vastuun, Saarikko vakuutti.
Vastauksen Sirénille antoi Lindénin puolesta valtiovarainministeri Annika Saarikko.