Maailman koronatilannetta seuraavan Worldometers-nettisaitin keräämien tietojen mukaan Ruotsissa oli tiistaina toiseksi vähiten koronatartuntoja asukaslukuun suhteutettuna koko Euroopassa.
Tartuntojen määrä 7 vuorokauden aikana 100 000:tta asukasta kohti oli tiistaina Ruotsissa 485. Pienin ilmaantuvuusluku oli Espanjan 354.
Suomi oli samassa taulukossa 8. sijalla ilmaantuvuusluvulla 991.
Euroopassa puhutaan yleisesti koronaepidemian neljännestä aallosta, joka niittää etenkin rokottamattomia ja ruuhkauttaa sairaaloita.
Esimerkiksi Tanska ottaa koronapassin uudelleen käyttöön huonontuneen koronatartuntatilanteen vuoksi. Uusien tartuntojen määrät ovat yli kolminkertaistuneet Tanskassa viime kuun puolivälistä.
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnellin mukaan Tanskan tilanne olisi nähtävä osana sitä, mitä Euroopassa tällä hetkellä tapahtuu.
– Monien EU-maiden tilanteen kehitys on varoituskello, jota meidän on pidettävä silmällä, huomautti Tegnell Dagens Nyheterille tiistaina
Tegnellin mukaan myös Ruotsissa on varauduttava, että tartunnat lisääntyvät Tanskan tavoin.
– Useassa EU-maassa on kuitenkin samanlainen rokotusaste kuin meillä. Siksi on todennäköistä, että tartuntatilanne kasvaa myös Ruotsissa. Odotamme sen olevan syksyn ja talven aikana lähes väistämätöntä.
Suomen ja väestöltään kaksi kertaa suuremman Ruotsin koronatilanteiden nykyero on näkynyt tehohoitoa vaativien koronapotilaiden lukemissa: Ruotsissa oli tiistaina tehohoidossa 37 covid-potilasta, kun Suomessa potilaita oli 34.
Lue lisää: Hus nostaa valmiustasoa – tätä se tarkoittaa
Alkusyksystä tartuntatilanne heikentyi etenkin Baltian maissa ja itäisessä Euroopassa, mutta sen jälkeen käyrät ovat nousseet myös lännessä.
Tegnell on keskustellut eroavaisuuksista eurooppalaisten kollegoiden kanssa, mutta selkeää yhtä selitystä ei ole löytynyt.
– Kuuleman mukaan rokottamattomien ihmisten vaikutus on ollut suuri, vaikka rokotuskattavuus on korkea sekä Tanskassa että Norjassa.
Ruotsissa täyden rokotussarjan on saanut nyt 81,2 prosenttia yli 16-vuotiaista. Yhden rokotteen saaneita on 85,1 prosenttia.
– Ainoa vastaus on, että Ruotsissa tapausten määrä nousi jo aiempien aaltojen aikana muita myöhemmin. Jää nähtäväksi, tapahtuuko tällä kertaa samoin, Tegnell sanoo.
Hän ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että tartuntatilanne Ruotsissa enää nousisi ennätyslukemiin, kuten Saksassa on käynyt.
– On vaikea uskoa, että joutuisimme siihen. On olemassa paljon epävarmuustekijöitä, mutta jos koronarokotteen teho toimii yhtä hyvin ja rokotettujen määrä kasvaa, niin ei ole mitään syytä pelätä, että Ruotsissa noustaisiin korkeisiin lukemiin, totesi Tegnell DN:ssä viime viikolla.
Ruotsissa tosin testataan vähemmän ihmisiä kuin vaikkapa Saksassa.
– Mielestäni täytyisikin katsoa laajemmin tilannetta kuin keskittyä tuijottamaan tapausten määrää 100 000:tta asukasta kohden 14 päivän aikana. Se on oleellista, jos keskustellaan tietyntyyppisistä vastatoimista.
Ruotsissa luovuttiin syyskuussa kaikista koronarajoituksista, eikä koronapassi ole ollut missään vaiheessa käytössä. Uusia määräyksiä tai suosituksia ei ole suunnitteilla.
Koronapandemian alkuvaiheessa Ruotsin tilanne oli hälyttävän heikko. Virus levisi laajalti hoitolaitoksissa ja aiheutti suhteessa huomattavasti enemmän koronakuolemia kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa on covidiin menehtynyt yli 15 000 ihmistä. Suomessa lukema oli tiistaina 1 209.
Aiemmin lokakuussa Ruotsin terveysviranomainen Folkhälsomyndigheten esitteli kolme skenaariota, miten tilanteen arveltiin kehittyvän talvella. Toistaiseksi on pysytty lievimmistä vaihtoehdoista toisessa.
– Tämä ei ole odottamatonta tai yllätys, vaan kehitys, joka sään ja yhteiskunnan jonkin verran muuttuneen avoimuuden vuoksi on ollut väistämätöntä.
Vaikka vahvistettujen tapausten määrä lisääntyisi, pysyy kasvu Folkhälsomyndighetenin esittämien skenaarioiden mukaisena.
– Ottaen huomioon kuinka hyvin olemme tähän mennessä onnistuneet rokotuksissa, niin toivoa on.
– On hyvä silti muistaa, että olemme edelleen keskellä pandemiaa. Etäisyyden säilyttäminen ja kontaktien vähentäminen on oleellista, varsinkin jos ei ole rokotettu. Tärkein asia, jonka jokainen voi tehdä juuri nyt on ottaa rokote. Jos voimme rokottaa vielä 5–10 prosenttia lisää väestöstä, on meillä täysin erilainen tilanne, huomauttaa Tegnell.