Banner Before Header

Mitä tiedämme koronarokotussuojan kestosta tällä hetkellä? Asiantuntija vastaa

Suomessa noin 4,2 miljoonaa ihmistä on ottanut koronarokotuksen tähän mennessä. Heistä noin 28 000 on saanut koronatartunnan joko ensimmäisen tai toisen rokotteen antamisen jälkeen. Määrä on terveysviranomaisten mukaan odotettu, sillä mikään rokote ei suojaa tartunnoilta sataprosenttisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vain pienestä osasta näytteitä selvitetään viruksen tyyppi, mutta tällä hetkellä kaikki läpäisytartunnoista sekvensoidut kannat ovat olleet Delta-varianttia ja sen alatyyppejä.

Miksi rokotettujen tartunnansaajien määrä on kasvussa?

– Siinä on useitakin tekijöitä. Yksi on se, että rokotteen teho tartuntoja ja lieviä tauteja vastaan lähes puolittuu kuuden kuukauden kuluessa. Niillä, jotka rokotteesta huolimatta saavat infektion ja lieviä oireita, tartunta johtuu tästä suojaavien vasta-aineiden vähenemisestä ajassa.

–Niillä, jotka saavat vaikean taudin kahden annoksen jälkeen ja joutuvat ehkä sairaalaan, on usein jokin perustauti. Heidän kykynsä muodostaa suojaa rokotteen avulla ei ole niin hyvä kuin perusterveellä nuoremmalla ihmisellä. Näissä tapauksissa koronainfektion aiheuttama perustaudin paheneminen on usein se syynä sairaalaan joutumiselle.

– Kolmas syy on, että mitä enemmän ihmisiä rokotetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä läpäisytartunnan saajat ovat rokotettuja. Kyse on niin sanotusta tilastollisesta perustasoharhasta (base rate bias).

Onko rokotettujen läpäisytartuntoja paljon vai vähän?

– Suhteessa rokotettujen kokonaismäärään vähän. Mutta näitä ei pitäisi tarkastella absoluuttisina lukumäärinä vaan siten, että verrataan rokotettujen läpäisyinfektioiden riskiä rokottamattomien koronavirusinfektioriskiin.

Millainen on läpäisytartunnan saaneiden sairastusmisriski?

– Läpäisytartunnat ovat erilaisia kuin tartunnat ja sairastumiset ilman rokotesuojaa. Kollegoiden mukaan ihmiset, jotka joutuvat kahden rokoteannoksen jälkeen sairaalahoitoon, ovat yleensä vanhempia ihmisiä, joilla on joitakin perussairauksia.

– He eivät samalla tavalla sairasta vakavaa koronatautia kuten rokottamattomat, vaan infektio pahentaa heidän perussairauksiaan.

Pitääkö rokotettujen olla läpäisytartunnoista huolissaan?

– Valtaosa läpäisytartunnoista on lieviä, eivätkä ne vaadi sairaalahoitoa. Rokottamattomien riski joutua koronan vuoksi sairaalahoitoon on 19-kertainen rokotettuihin verrattuna ja heidän riskinsä joutua tehohoitoon on 33- kertainen. Se mielestäni kertoo, että meidän pitäisi olla pikemminkin huolissaan niistä, jotka eivät ole ottaneet rokotteitaan syystä tai toisesta.

– Meillä on rokote jonka teho on yli 90 prosenttia vakavaa tautia vastaan ja se tarkoittaa sitä, että yksi rokotettu ihminen kymmenestä tulee saamaan jonkinlaisen koronataudin ja useimmiten hyvin lievän ja se on hyvin odotettua.

Miten muut rokotteet käyttäytyvät? Poikkeaako koronavirusrokote jollain tavalla muista rokotteista?

– Esimerkiksi influenssarokotekaan ei estä tautia sataprosenttisesti. Influenssarokotteen jälkeen voi tulla sairastumisia, etenkin vanhemmille ihmisille. Heillä influenssarokotteen teho kaudesta riippuen on 20–60 prosenttia. Mutta rokotuksen jälkeen läpäisyinfektiot ovat yleensä lievempiä kuin ilman rokotetta.

– Tuhkarokossa taas voimakas virusaltistus voi tartuttaa ihmisen kahden tai jopa kolmenkin annoksen jälkeen. Tuhkarokossa toisin kuin koronassa rokotteen saanut ei kuitenkaan yleensä välitä virusta eteenpäin.

Mitä tiedämme kahden annoksen rokotussuojan kestosta tällä hetkellä?

– Se riippuu siitä, millä välillä kaksi annosta on annettu. Kanadalaiset ovat tehneet hyvän tutkimuksen aiheesta. Tutkimuksessa on verrattu eri aikavälillä annettujen annosten tehoa ja vertailut on tehty 3–4 viikon, 6–7 viikon, 8–9 viikon ja niin edelleen aina 16 viikkoon saakka.

– Tulosten mukaan yli 12 viikon annosvälillä rokote on suojannut 90 prosenttisesti vakavaa tautia vastaan jopa kahdeksan kuukautta. Kuinka pitkään tämän yli suojataso tulee säilymään niin hyvänä, sitä emme vielä tiedä.

Ajan kuluessa rokotettujen suoja heikkenee, vesittääkö rokottamattomien suuri määrä, noin 20 prosenttia Suomen väestöstä myös rokotettujen hankkiman suojan?

– Ei se sitä vesitä. Meillä on kolme syytä ottaa koronarokote: rokote suojaa sinua koronan vakavalta taudilta ja ottamasi rokote suojaa lähipiirissäsi olevia riskiryhmäläisiä. Tiedämme, että rokotettu välittää virusta eteenpäin vähemmän aikaa kuin täysin rokottamaton. Kolmas syy on, että rokotettuna autetaan turvaamaan sitä, että koronaa sairastavat eivät vie sairaalahoitopaikkoja muilta vakavia tauteja sairastavilta.

Suomessa ei ole tehty vielä päätöstä kolmannen rokotteen antamisesta alle 60–vuotiaille. Tällä hetkellä kolmansia rokoteannoksia annetaan lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja yli 60-vuotiaille. Mikä vaikutus kolmansilla rokotteilla on uusien tartuntojen määrään?

–Jos ihmiset ovat ajatelleet, että me pääsisimme eroon tästä viruksesta rokottamalla, niin se ei valitettavasti pidä paikkaansa. Sinne jää aina viruksen mentävä aukko. Myös nuorilla ihmisillä kahdenkin annoksen jälkeen. Mitä se tulee olemaan kolmen annoksen jälkeen nyt 60 vuotta täyttäneillä ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvilla, sitä me emme vielä tiedä.

–Israelista saadut tutkimustulokset näyttävät hyviltä. Kolmansien rokotusten jälkeen todettiin, että tutkittavilla vasta-ainevasteet moninkertaistuivat ja rokotteen vaikutus sairaalahoitoista ja tehohoitoista tautia ja kuolemaa vastaan tehostui. Myös infektioiden määrä aleni oleellisesti. Mutta kuinka pitkään teho tulee pysymään hyvällä tasolla, sitä me emme vielä tiedä.

Missä vaiheessa kaksi kertaa rokotteen saaneen ihmisen on jälleen suojauduttava toden teolla uudelta tartunnalta? Onko jokin aikajänne viimeisestä rokotuksesta?

– Kansallisen koronarokotusstrategian mukaan rokotuksilla pyritään estämään vakavaa tautia ja kuolemia. Niitä vastaan kaksi annosta suojelee hyvinkin pitkään perustervettä ihmistä.

– Jos ihminen on iäkäs tai hänellä on vakavia perustauteja, niin silloin suositellaan kolmatta annosta. Vajaa kolme prosenttia 12 vuotta äyttäneistä eli noin 220 000 on käynyt sen jo hakemassa. Alle 60-vuotiaiden kohdalla me tulemme tarkastelemaan suomalaista ja ulkomaalaista dataa. Kansallinen rokkotusasiantuntijaryhmä KRAR keskustelee siitä ja antaa oman lausuntonsa joulukuun ensimmäisenä päivänä.

Jos kysytään toisin päin: missä vaiheessa kaksi kertaa rokotetun tulee ryhtyä suojaamaan muita toden teolla?

– Israelissa kolmansia rokotteita on annettu neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen toisen rokoteannoksen jälkeen. Suomessa tällä hetkellä alle 60-vuotiaille ei vielä suositella kolmatta rokotetta. Katsomme parhaillaan, mikä tulee olemaan se todennäköisin ajanhetki, jolloin se tarvitaan ja minkälaisella aikataululla rokotemäärät riittävät. Onko se sitten seitsemän kuukautta, kahdeksan kuukautta vai vähemmän kuin kuusi kuukautta, sitä en osaa vielä sanoa.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR pohtii seuraavaksi tulisiko alle 60 vuotiaille suositella kolmatta rokoteannosta. Sen jälkeen ryhmä punnitsee 5–11-vuotiaiden tarvetta rokotuksiin. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Miten rokottamattomat voivat suojata itseään ja muita?

– Heille tärkein viesti on, että suojaa itsesi vakavalta koronataudilta rokottautumalla. Se, että muut ihmiset ympärillä on rokotettu, ei riitä, sillä kaksi kertaa rokotettu voi läheisessä ja pitkäkestoisessa kontaktissa huonolla tuurilla tartuttaa rokottamattoman.

–Kun rokotettu tapaa hauraan ihmisen, joka on rokotettu kaksi tai kolme kertaa, on maskin käyttö suotavaa. Maskilla suojataan niitä, joiden rokotevaste jää keskimääräistä heikommaksi.

Kun kolmansista rokoteannoksista päästään ratkaisuun ja on saatu suositus 1.12. Mitä seuraavaksi?

– Seuraava asia on 5–11-vuotiaiden rokotusten tarkastelu: kuinka pian he tarvitsevat rokotteen, tarvitsevatko kaikki vai riskiryhmään kuuluvat, mikä rokotteen hyöty ja haitta on heille. Pienillä lapsilla vakava koronatauti on harvinainen, toisin kuin vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla. Lasetkin tartuttavat, mutta heidän roolina tartuntaketjuissa on erillainen kuin nuorilla ja aikuisilla. On mietittävä tarkkaan, mikä on rokottamisen suora hyöty lapsille itselleen.

– Lisäksi täytyy miettiä kolmansien annosten merkitystä terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille. Jos heidän oma suojansa vakavaa tautia vastaan pysyy hyvänä vielä useamman kuukauden riittääkö se? Vai tarvitaanko kolmansia annoksia sen vuoksi, etteivät he saisi edes lievää tautia? Onko se terveydenhuollon kantokyvyn kannalta tärkeä asia? Kuinka paljon annetaan painoarvoa tartunnan ehkäisemiselle ja sitä kautta potilasturvallisuudelle.

– Kun saamme lisää tietoa, kauanko kolmannen annoksen suoja kestää, mietimme seuraavaksi tarvitaanko neljänsiä annoksia tai mahdollisesti viidensiä annoksia ja koska niitä tarvitaan ja kuka niitä tarvitsee. Paljon on vielä avoimia kysymyksiä.

Source Link yle.fi