Miten nuoret saadaan ottamaan koronarokote? Mats Uotila, 17, ja Lauri Lindén, 19, kertovat keinonsa
Koronatartuntojen määrä on kasvanut viime aikoina voimakkaasti. Samalla sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä kasvaa ja tehohoidon riskiraja lähestyy.
12 vuotta täyttäneistä kaksi rokoteannosta on saanut hieman yli 80 prosenttia, yhden annoksen runsaat 86 prosenttia. Rokottamattomuus on yleisempää alle 40-vuotiailla kuin varttuneemmilla suomalaisilla.
Miten nuoremmat suomalaiset saadaan ottamaan koronarokote?
Mats Uotila: Lisää pop-up-rokotepisteitä. Moni kaveri on käynyt ottamassa tuota kautta. Helppoa kävellä sisään ilman ajanvarausta. Tehdään siis mahdollisimman helpoksi.
Lauri Lindén: Kyllä. Nuorille tärkeää on, että rokotteen ottaminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Haluan myös itse lisätä informaatiota nuorten kanavissa. Nuorten on tärkeää muistaa, että rokottamattomuus uhkaa jälleen heidänkin käyttämiä palveluita.
Uotila: Juuri näin. Olennaista on kertoa, miksi rokotteen ottaminen on tärkeää. Ottamalla rokotteen suojelet itseäsi ja läheisiäsi. Konkreettisena esimerkkinä: nuorille tärkeitä tapahtumia on mahdollista järjestää, kun rokotekattavuus on hyvällä tasolla.
Lindén: Minä teen töitä, että myös nuoret saavat faktat käsiinsä. Sara Chafakien ja Jere Karalahtien denialismi on vaarallista, koska heillä on kymmeniä tuhansia seuraajia esimerkiksi Instagramissa. Näistä iso osa on juuri nuoria. Jokaisen vaikuttajan pitäisi taistella tieteen tosiasioilla näitä vastaan.
Uotila: Samaa mieltä. Julkisuuden henkilöillä on vastuuta, enkä itsekään katso tuollaista toimintaa hyvällä. Tietoa pitäisi saada luotettavilta tahoilta.
Lindén: Nuoret tarvitsevat tosiaan luotettavaa ja faktapohjaista tietoa. Kunnollinen aikuinen antaa tukea nuoren päätökselle, mutta antaa tehdä sen itse. Tietoa pitää saada nuorten kanaviin. Harva seuraa THL:n tiedotteita, tarvitaan informaatiota instagrameihin ja snapchatteihin.
Uotila: Tiedon pitää olla siellä, missä nuoret ovat. Jokainen tekee toki päätöksen rokottautumisestaan itse, mutta päätöksen tueksi on hyvä antaa luotettavaa tietoa.
Lindén: Koronapassin vaikutus näkyy myös konkreettisesti. Nuoret tykkäävät käydä baareissa. Sinne ei ilman rokottamista ole enää asiaa, joten painostava vaikutus on selvä. Terveyssyistä on mielestäni oikein tehdä rokottamattomien elämä hankalammaksi.
Uotila: Mikäli sairaanhoidon kapasiteetti on vaarassa ylittyä, niin kyllä, rajoitustoimet ovat perusteltuja. Noin muuten en lähtisi rankaisemaan henkilökohtaisten valintojen perusteella.
Lindén: Tällä hetkellä sairaanhoidon kapasiteetti on vaarassa. Esimerkiksi HUS:n alueella tehohoitoon pääsy uhkaa vaarantua. Tehohoidossa koronan takia olevista 90 prosenttia on rokottamattomia. Tilanne on vaarallinen ja epäreilu.
Uotila: Tämä on fakta ja siihen on syytä suhtautua asiaan kuuluvalla vakavuudella. Kannustan kaikkia ottamaan rokotteen, niin pääsemme tästä kurimuksesta.
Lindén: Olen havainnut nuorilta myös rokotevastaisuutta, mutta kyse on useimmin siitä, ettei saa aikaiseksi mennä rokotukseen. Peräänkuulutan nuorilta aikuisilta myös omaa vastuuta. Ette ole lapsia enää. Asiat pitää tehdä helpoksi, mutta monen pitää ottaa itseään niskasta kiinni.
Uotila: Ihan totta. Rokotevastaisuus on aika marginaalista, enemmän kyse on tästä. Palaammekin taas siihen, että rokotteen ottaminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Itsekin kävin pop-up-pisteellä.
Lindén: Jep, se oli hyvä huomio Matsilta heti alussa. Kaikkiin isoihin kauppakeskuksiin pisteet. Mutta olen kyllä huolissani, että kun kevään 2020 ”paniikki” laantui, ihmiset ovat unohtaneet koronan. Nuorilla se näkyy erityisesti.
Uotila: Asenteissa on kieltämättä parantamisen varaa. Kuten todettua, koronaan tulisi suhtautua asiaan kuuluvalla vakavuudella. Ei ole syytä paniikkiin, mutta hälläväliä-asennekaan ei ole hyvä.
Lindén: Olemme nyt pandemian pahimmassa tilanteessa. Tartuntoja tulee yli 1 000 päivässä. Vieläkään ei voi lepsua. Paikat halutaan pitää auki, koska uuteen sulkutilaan meillä ei olisi varaa. Mutta se ei ole mahdollista jos terveydenhuolto ei kestä. Ja sairaalassa koronan takia olevista 70 prosenttia on rokottamattomia. Suhdeluku on karu.
Uotila: Olennaisinta on juurikin terveydenhuollon kestävyys, siitä on pidettävä huolta. Suosittelen kaikkia tekemään oman osansa, ja ottamaan rokotteen. Se on helppoa ja vaivatonta, mutta siitä on suuri apu. Itsellesi ja läheisillesi.
Lindén: Nuori. Tiedän, että korona-aika on ollut pitkä. Etäkoulut, rajoitukset ja ihmiskontaktien puute. Eikä loppua näy. Ymmärrän, että aina ei jaksa. Mutta paras keino mitä voit tehdä, ettei uusia rajoituksia tule, on käydä rokotuksessa. Vetoan teihin. Käykää rokotuksessa.
Mats Uotila on Sastamalasta kotoisin oleva 17-vuotias kokoomuslainen. Lauri Lindén on Helsingistä kotoisin oleva 19-vuotias vasemmistolainen. Uotila ja Lindén väittelevät tällä palstalla ajankohtaisista aiheista.