Miten paljon asuntolainojen korot voivat vielä nousta? Euroopan keskuspankki nostaa tänään taas korkoja ja linjaa korkopolitiikkaa

Euroopan keskuspankki aikoo nostaa korkoja iltapäivällä. Asuntolainoista pitää maksaa jo lähes 3,5 prosentin korkoa, ja lukema voi yltää neljän prosentin tuntumaan.

Rahapolitiikka eli esimerkiksi korkojen säätäminen oikealle tasolleen on nyt oikeaa nuorallatanssimista.

Tuoreimpien lukujen mukaan euroalueen inflaatio hidastui tammikuussa odotuksiakin enemmän. Voisiko Euroopan keskuspankki siis luopua suunnittelemistaan koronnostoista tänä vuonna?

Ei voi, mikäli on uskominen keskuspankkiirien viime aikojen kommentteja. Uusien inflaatiolukujen vuoksi pankin johdossa käytäneen silti aiempaa kuumempia väittelyjä oikeasta korkotasosta.

Sekä EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde (siirryt toiseen palveluun) itse että Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (siirryt toiseen palveluun) ovat painottaneet viime päivinä, että rahapolitiikan kiristämistä on ”syytä jatkaa johdonmukaisesti”.

Syynä on se, että energian ja ruuan hinnasta putsattu, niin kutsuttu pohjainflaatio ei ole kääntynyt laskuun. Se näyttää jämähtäneen runsaaseen viiteen prosenttiin. EKP:n tavoite eli noin kahden prosentin pohjainflaatio on vielä kaukana.

Viimeksi keskuspankki nosti rahan hintaa joulukuussa.

Lue lisää: Euroopan keskuspankin pääjohtaja Lagardelta tiukka viesti, korot nousevat myös vuonna 2023.

Toistaiseksi taantuma on vältetty, mutta talous voi horjahtaa nuoralta, jos korkoja nostetaan liian vauhdikkaasti.

Markkinat odottavat torstain kokouksesta ennen kaikkea sitä, mitä keskuspankki lausuu tulevasta korkopolitiikasta. Hidastuuko nousutahti? Markkinoiden odotuksilla on suoraan vaikutusta markkinakorkoihin, joita asiakkaat maksavat pankeille lainoistaan.

– Huomio kiinnittyy EKP:n pääjohtajan Lagarden viestintään, ja siihen, mitä hän viestii näistä tulevista koronnostoista, Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto sanoo.

”Huipputaso pysyy vuoden loppuun asti”

EKP on nostanut korkoja tasaisesti viime kesästä. Kuusiston mukaan EKP jatkaa torstain jälkeen koronnostoja vielä maaliskuussa ja toukokuussa niin, että ohjauskorko on tuolloin 3,25 prosentissa.

– Korot saavuttaisivat huippunsa kesään mennessä. Kannattaa varautua siihen, että ne pysyvät huipputasolla ainakin vuoden loppuun asti, ja ehkä ensimmäiset koronlaskut voitaisiin nähdä ensi vuoden alkupuolella, Kuusisto arvioi.

Suomalaisten asuntolainoilleen yleisimmin valitsema viitekorko on 12 kuukauden euribor. Se on noussut nyt yli 3,4 prosenttiin eli korkeimmaksi lähes 15 vuoteen.

Jos pääjohtaja Lagarde jatkaa joulukuun ”haukkamaisella” linjallaan ja painottaa tarvetta tiukentaa vielä rahapolitiikaa tulevina kuukausina, se saattaa nostaa myös euriboria.

– EKP ei sitoudu ennakkoon mihinkään tiettyihin tulevaisuuden toimiin tai korkotasoon, mutta he kuitenkin antoivat joulukuussa voimakkaan viestin, että koroissa on vielä nousunvaraa, Kuusisto sanoo.

Sama viesti saattaa toistua tänään.

Mihin asuntovelkaisten kannattaa varautua tulevaisuudessa?

– Asuntovelallisen on hyvä huomioida se, että tilanne on poikkeuksellisen epävarma, inflaation ennustaminen on vaikeaa, ja jos nämä laaja-alaisemmat hintapaineet taloudessa eivät lähde helpottamaan tämän vuoden aikana, niin riski on edelleen siihen suuntaan, että EKP joutuu jatkamaan koronnostoja pidempään, Kuusisto muotoilee.

Danske Bank arvioi, että siinä tapauksessa korot voisivat nousta euroalueella neljän prosentin tuntumaan.

Mitä toivot rahapolitiikalta? Voit kommentoida tässä alla perjantai-iltaan klo 23:een.

”Keskuspankkien näytöt eivät ole ihan loistavat”, Jälkipörssissä arvioitiin tiistaina.