MS-tauti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana, ja taudin esiintyvyydessä ja ilmaantuvuudessa on merkittäviä alueellisia eroja, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Taudin esiintyvyys on erityisen korkea Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. MS-taudin yleistymisestä huolimatta potilaiden sairaalahoitojaksot ovat Suomessa vähentyneet.
MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyä heikentävä neurologinen sairaus. Taudin esiintyvyys kasvaa maailmanlaajuisesti, ja esiintyvyyden on todettu suurenevan siirryttäessä päiväntasaajalta pohjoiseen. Suomi kuuluu MS-taudin korkean riskin alueisiin.
Korkein esiintyvyys Etelä-Pohjanmaalla
Turun yliopistossa väittelevän LL Anna-Leena Pirttisalon tutkimus osoitti, että MS-taudin esiintyvyys on noussut Suomessakin tasaisesti kuluneiden 50 vuoden aikana.
Potilaiden eliniän piteneminen selittää osin esiintyvyyden nousua, mutta myös taudin ilmaantuvuus on noussut 1990-luvulta lähtien. Ilmaantuvuuden nousu taas voi selittyä ainakin osittain taudin aiempaa varhaisemmalla ja herkemmällä diagnostiikalla.
– MS-taudin esiintyvyys oli erityisen korkea Suomen länsi- ja lounaisosissa, ja korkein esiintyvyys todettiin Etelä-Pohjanmaalla.
– Itä-Suomessa esiintyvyys ja ilmaantuvuus olivat kolmanneksen alhaisemmat. Alueelliset erot liittyvät todennäköisesti väestörakenteen ja ympäristötekijöiden poikkeavuuksiin sekä geneettisiin eroihin itä- ja länsisuomalaisten välillä, Pirttisalo kertoo tiedotteessa.
Laura Pirttisalo väittelee MS-taudista.
”Alueelliset erot liittyvät todennäköisesti väestörakenteen ja ympäristötekijöiden poikkeavuuksiin sekä geneettisiin eroihin itä- ja länsisuomalaisten välillä.
MS-taudin esiintyvyyden on todettu jakautuneen Suomessa epätasaisesti jo ensimmäisissä tutkimuksissa 1960-luvulla. Tämän jälkeen tutkimukset ovat keskittyneet pääosin Länsi-Suomeen, eikä Itä-Suomessa ole tehty lainkaan epidemiologisia selvityksiä nykyaikaisten diagnostisten menetelmien aikana.
Pirttisalon tutkimuksessa osoitettiin lisäksi, että MS-tautiin liittyvät sairaalahoitojaksot ja niihin liittyvät kustannukset vähenivät Suomessa merkittävästi vuosina 2004–2014. Uusien ja osin aiempaa tehokkaampien lääkehoitojen käyttö lisääntyi selvästi samalla aikavälillä.
– MS-taudin lääkehoidot ovatkin saattaneet vähentää pahenemisvaiheiden määrää ja vakavuutta sekä hidastaa taudin etenemistä vähentäen edelleen sairaalahoidon tarvetta.
Lue lisää: Uusi havainto MS-taudin puhkeamisesta – yleinen infektio on mahdollisesti riskitekijä
– Potilaiden infektioihin liittyvät hoitojaksot olivat muita hoitojaksoja pidempiä, ja sairaalakuolleisuus oli niihin liittyen huomattavasti korkeampi, mikä osoittaa infektioiden ehkäisyn tärkeyden MS-potilailla.
”MS-taudin lääkehoidot ovatkin saattaneet vähentää pahenemisvaiheiden määrää ja vakavuutta.
Jatkotutkimuksena Pirttisalon väitöstutkimuksessa selvitettiin sairaalahoitoa vaativille infektioille altistavia tekijöitä Varsinais-Suomessa. Infektion vuoksi sairaalaan joutuneet potilaat olivat vanhempia, pidempään MS-tautia sairastaneita ja useammin miehiä verrattuna muihin MS-potilaisiin.
– Lisäksi heillä oli useammin etenevä MS-tauti sekä enemmän invaliditeettia ja liitännäissairauksia, Pirttisalo kertoo.
MS-taudin lääkehoito on kehittynyt nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Uudet immuunijärjestelmään vaikuttavat MS-taudin lääkkeet saattavat lisätä tutkimuksen mukaan kuitenkin potilaiden riskiä infektioille.
LL Anna-Leena Pirttisalo esittää väitöskirjansa Epidemiology of multiple sclerosis in Finland with the emphasis on hospitalization and infection-related admissions julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.11.