Banner Before Header

Muistatko vielä nämä 15 Helsinki–Tallinna-reitillä kulkenutta laivaa? 11 on edelleen käytössä

Helsingin ja Tallinnan välinen laivareitti on normaaleissa olosuhteissa yksi vilkkaimmista koko maailmassa. Vuosikymmenten saatossa Suomenlahden ylittävällä reitillä on nähty lukuisia eri aluksia, joista ainakin osasta useimmilla suomalaisilla on myös omakohtaista kokemusta.

IS listasi 15 Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä takavuosina nähtyä alusta ja selvitti niiden kohtalot sekä pääasialliset kulkureitit vuosien varrelta.

Yllättävää on, että 15 aluksesta vain neljä on romutettu, ja muut jatkavat kulkuaan maailman merillä.

Artikkelin väliotsikoissa ja faktalaatikoissa alukset on nimetty sen mukaisesti, millä nimellä ne ovat pääasiallisesti operoineet Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä.

M/S Georg Ots

Georg Ots lähdössä Tallinnan satamasta 27. syyskuuta 2000.

Virolaisen laulajan Georg Otsin mukaan nimetty matkustaja-autolautta M/S Georg Ots liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä vuosina 1980–2000. Alun perin Neuvostoliiton lipun alla kulkenut alus vahvisti Viron ja Suomen välisiä yhteyksiä ennen Viron uutta itsenäistymistä.

Alus valmistui vuonna 1980 pidettyihin Moskovan olympialaisiin, joiden purjehduslajit kilpailtiin Tallinnassa. Georg Ots muistetaan myös Juice Leskisen kappaleesta Eesti (On My Mind).

Laiva toimi Neuvostoliiton edustajien majoituspaikkana vuonna 1986, kun Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri Mihail Gorbatshov tapasivat Reykjavikissa Islannissa.

Vuonna 2002 alus myytiin Venäjän hallitukselle. Vuoteen 2010 asti se liikennöi Pietarin ja Kaliningradin väliä. Syksyllä 2010 Georg Ots ajettiin Pietarista Koillisväylän halki Venäjän Tyynenmeren rannikolle Vladivostokiin ydinkäyttöisten jäänmurtajien saattelemana.

Vuonna 2012 alus vuokrattiin kiinalaisille, jotka siirsivät Georg Otsin Zhoushanin telakalle, jossa se lopulta romutettiin. Romuttamisen kerrotaan tapahtuneen laittomasti.

M/S Georg Ots

Rakennettu: 1980, Stocnia Szczecinska im. Adolfa Warskiego, Stettin, Puola

Pituus: 134 metriä

Leveys: 21,0 metriä

Syväys: 5,7 metriä

Nopeus: 18 solmua

Matkustajamäärä: 1 200

Autokapasiteetti: 120 henkilöautoa

Status: Romutettu vuonna 2013

M/S Vana Tallinn

Vana Tallinn Helsingin Länsisatamassa toukokuun alussa 1996.

Valmistuttuaan vuonna 1974 alus aloitti liikennöinnin M/S Dana Regina -nimellä Englannin Harwichin ja Tanskan Esbjergin välillä, ja sitä pidettiin yhtenä tuon aikakauden hienoimmista matkustaja-autolautoista.

Tallinnan liikenteessä alus nähtiin ensimmäistä kertaa vuonna 1990, jolloin se liikennöi Tallinna–Tukholma väliä M/S Nord Estonia -nimisenä aina vuoteen 1993 saakka, jolloin se sai tehdä tilaa samalle reitille sijoitetulle matkustaja-autolautta M/S Estonialle.

Alus operoi lyhyen aikaa M/S Thor Heyerdahl -nimellä Kattegatin ja Skagerrakin vesillä, kunnes Tallinkin edeltäjä osti laivan vuonna 1994 ja muutti sen M/S Vana Tallinn -nimiseksi.

Alus liikennöi Tallinkin operoimilla reiteillä, pääasiassa Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä, aina vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen alus vuokrattiin Allferries-varustamolle Albaniaan. Allferries muutti Bari–Durrës-reitille sijoitetun laivan M/S Adriatica Queen -nimiseksi. Laiva romutettiin Turkin Aliagassa vuonna 2014.

M/S Vana Tallinn

Rakennettu: 1974, Aalborg Skibsværft A/S, Ålborg, Tanska

Nimet: M/S Dana Regina, M/S Nord Estonia, M/S Thor Heyerdahl, M/S Vana Tallinn, M/S Adriatica Queen

Pituus: 153,7 metriä

Leveys: 22,3 metriä

Syväys: 6,0 metriä

Nopeus: 18 solmua

Matkustajamäärä: 1 500

Autokapasiteetti: 370 henkilöautoa

Status: Romutettu vuonna 2014

M/S Fantaasia

Fantaasia Tallinkin väreissä arkistokuvassa.

Valmistuttuaan vuonna 1979 alus aloitti liikennöinnin M/S Turella -nimisenä Viking Linen väreissä Turku–Tukholma sekä Naantali–Kapellskär-reiteillä.

Vuonna 1988 alus myytiin Ruotsiin, jossa se liikennöi vuosina 1988–1998 nimillä M/S Stena Nordica ja M/S Lion King pääasiassa Norjan Mossin, Tanskan Frederikshavnin ja Ruotsin Göteborgin välillä.

Alus palasi Suomen-liikenteeseen nimellä M/S Fantaasia vuonna 1998 kun Tallink asetti sen Tallinna–Helsinki-reitille. Sittemmin alus kulki myös Tallinnan ja Tukholman sekä Tallinnan, Pietarin ja Helsingin välisessä reittiliikenteessä.

Tallink vuokrasi alusta Välimerelle vuonna 2007, ja myöhemmin sen oli määrä siirtyä liikennöimään Tanskan, Ruotsin ja Norjan välillä kulkevalle reitille.

Ruotsalaisviranomaisten tekemässä tarkastuksessa aluksesta löytyi 18 turvallisuuspuutetta, joista yksikin olisi riittänyt liikenneluvan epäämiseen ja alus pysäytettiin Göteborgin satamaan.

Erikoisen tapauksesta teki se, että virolaiset viranomaiset olivat omassa, joitakin kuukausia aikaisemmin suorittamassaan, tarkastuksessa todenneet aluksen olevan turvallinen.

Kystlink Norge -varustamo osti laivan vuonna 2008 ja risti sen M/S Kongshavniksi, mutta joutui jättämään sen Sandefjordin satamaan. Vuonna 2010 alus päätyi Blue Line -varustamolle, joka asetti sen M/S Regina della Pace -nimellä Kroatian Splitin ja Italian Anconan väliseen liikenteeseen.

Ventouris Ferries -varustamo osti aluksen vuonna 2017, mistä lähtien alus on ajanut reittiä Bari–Durrës kyljessään nimi M/S Rigel III.

M/S Fantaasia

Rakennettu: 1979, Wärtsilä Oyj, Turku Suomi

Nimet: M/S Turella, M/S Stena Nordica, M/S Lion King, M/S Fantaasia, M/S Kongshavn, M/S Regina della Pace, M/S Rigel III

Pituus: 136,1 metriä

Leveys: 24,2 metriä

Syväys: 5,4 metriä

Nopeus: 21,5 solmua

Matkustajamäärä: 1 700

Autokapasiteetti: 425 henkilöautoa

Status: Liikenteessä

M/S Meloodia

Meloodia aloitti liikennöinnin Helsingin ja Tallinnan välillä vuonna 2006.

Valmistuttuaan vuonna 1979 alus aloitti liikennöinnin M/S Diana II av Slite ja M/S Diana II -nimillä Viking Linen väreissä Turku–Tukholma sekä Naantali–Kapellskär-reiteillä.

Vuonna 1992 TR-Line-varustamo vuokrasi aluksen Trelleborg–Rostock-reitille, jonka varrella sen keulavisiiri repeytyi osittain irti tammikuisessa myrskyssä vuonna 1993. Alus päätyi vuonna 1994 Estline-varustamolle, joka syyskuussa 1994 nimesi aluksen M/S Vironiaksi.

Autolautta Estonian upottua nimen katsottiin olevan sopimaton, ja Tallinna–Tukholma-reitille asetettu alus ristittiin M/S Mare Balticumiksi. Vuonna 1996 alus siirrettiin Helsinki–Tallinna-reitille ja nimettiin M/S Meloodiaksi.

Alus vuokrattiin vuonna 2007 Välimerelle, josta se myytiin saman vuoden marraskuussa Singaporeen. Singaporessa alus sai nimen ArV 1, ja se muutettiin vastaamaan öljyteollisuuden huolto- ja majoitustarpeita muun muassa rakentamalla keulaosaan helikopterikenttä.

Vuodesta 2013 laiva tunnettiin nimellä M/S Bluefort ja se palveli lähinnä majoituskäytössä tuulipuistoissa. Lokakuussa 2021 alus ajettiin rantaviivalle Intian Alangissa. MarineTraffic-sivuston mukaan alus on romutettu.

M/S Meloodia

Rakennettu: 1979, Meyer Werft, Papenburg, Saksa

Nimet: M/S Diana II av Slite, M/S Diana II, M/S Vironia, M/S Mare Balticum, M/S Meloodia, M/S ArV 1, M/S Bluefort

Pituus: 141,7 metriä

Leveys: 27,8 metriä

Syväys: 5,8 metriä

Nopeus: 21 solmua

Matkustajamäärä: 1 700

Autokapasiteetti: 480 henkilöautoa

Status: Romutettu vuonna 2021

M/S Kristina Regina

Kristina Regina matkalla kohti Tallinnaa.

Nimellä S/S Bore liikennöinnin aloittanut alus kuului alun perin turkulaiselle Bore-varustamolle ja oli valmistuessaan vuonna 1960 yksi viimeisistä Skandinaviassa rakennetuista matkustajahöyrylaivoista.

Vuosina 1960–1976 S/S Bore risteili pääasiassa Turku–Tukholma-reitillä, osan aikaa Silja Linen väreissä.

Alus vaihtoi omistajaa vuonna 1977, jolloin Jakob Lines vaihtoi laivan nimeksi S/S Borea ja siirsi sen välille Pietarsaari–Skellefteå, ja ajoittain alusta vuokrattiin myös asuntolaivaksi muun muassa Skotlantiin sekä Algeriaan.

Vuonna 1984 alus myytiin Aura Linelle, joka yritti palauttaa säännöllisen höyrylaivaliikenteen Turun ja Tukholman välille, kuitenkaan siinä onnistumatta.

Vuonna 1987 kotkalainen Rannikkolinjat Oy eli nykyinen Kristina Cruises osti laivan, asensi siihen dieselkoneet ja nimesi sen M/S Kristina Reginaksi. Kristina Cruises -varustamon väreissä alus risteili Helsingistä ja Kotkasta Tallinnaan, Leningradiin, Riikaan ja Visbyyn.

Alus ehti liikennöidä myös Välimerellä ja Punaisellamerellä, ennen kuin se myytiin S/S Borealle, joka muutti laivan nimen M/S Boreksi ja sijoitti sen museo-, hotelli- ja ravintolalaivaksi Aurajokeen, Forum Marinum -museon kupeeseen Turkuun.

M/S Kristina Regina

Rakennettu: 1960, Oskarshamns varv, Oskarshamn, Ruotsi

Nimet: S/S Bore, S/S Borea, M/S Kristina Regina, M/S Bore

Pituus: 99,8 metriä

Leveys: 15,3 metriä

Syväys: 5,3 metriä

Nopeus: 16 solmua

Matkustajamäärä: 245

Autokapasiteetti:

Status: Käytössä

M/S Kristina Brahe

Kristina Brahe elokuussa 2006.

Alus valmistui vuonna 1943 Yhdysvaltain laivaston saattajaksi, mutta siirrettiin jo pian Ison-Britannian kuninkaallisen laivaston riveihin ja nimettiin HMS Kilchrenaniksi. Alus toimi toisen maailmansodan aikana sukellusveneiden etsintä- ja torjuntatehtävissä Välimerellä sekä Atlantilla.

Sodan päätyttyä alus myytiin vuonna 1948 Norjaan, jossa se muutettiin sota-aluksesta matkustaja-autolautaksi ja sai nimen M/S Sunnhordland. Norjassa alus liikennöi pääasiassa Sunnhordlandin ja Bergenin välisellä reitillä.

Vuonna 1974 alus myytiin Suomeen, jossa se muutettiin risteilyalukseksi ja kastettiin kotipaikkansa Ristiinan mukaan Kristina Braheksi. Ensimmäisinä vuosinaan Suomessa alus liikennöi pääasiassa Saimaalla, mutta myöhemmin sen toiminta-alue laajeni myös Suomenlahdelle, ja uusiksi risteilykohteiksi vakiintuivat muun muassa Tallinna, Leningrad, Viipuri ja Kronstadt.

Kansainvälisten turvallisuusmääräysten kiristyttyä vuonna 2010 Kristina Cruises -varustamo luopui aluksesta ja myi sen Saimaan Matkaverkko Oy:lle, jonka omistuksessa M/S Kristina Brahe liikennöi Lappeenrannan ja Viipurin välillä sekä ajoittain ulkomaille vuokrattuna muun muassa Tanskan Faaborgissa ja Fredrikshamnissa.

Vuonna 2016 alus myytiin Norjaan, jossa se kastettiin jälleen M/S Sunnhordlandiksi. Alus tekee nykyisin risteilyjä Stordin vuonolla ja sen kotisatama sijaitsee Leirvikissä.

M/S Kristina Brahe

Rakennettu: 1943, Pullman-Standard Car Company, Chicago, Yhdysvallat

Nimet: USS PCE-830, HMS Kilchrenan, M/S Sunnhordland, M/S Kristina Brahe, M/S Sunnhordland

Pituus: 56,2 metriä

Leveys: 10,0 metriä

Syväys: 4,2 metriä

Nopeus: 14 solmua

Matkustajamäärä: 200

Autokapasiteetti:

Status: Käytössä

GTS Finnjet

Kaasuturbiinimoottoreilla varustettu Finnjet saapumassa Helsinkiin heinäkuussa 2002.

Valmistuessaan vuonna 1977 GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreilla varustettu matkustaja-autolautta. Samalla se oli maailman suurin ja nopein autolautta ja sitä kutsuttiin leikkisästi Itämeren nopeimmaksi hotelliksi.

Alus valmistettiin varta vasten liikennöimään 1 145 kilometrin pituisella Helsinki–Travemünde-reitillä, jonka piti taittua 22 tunnissa.

Kaasuturbiinien lisäksi GTS Finnjetiin asennettiin vuonna 1981 lopulta myös dieselkoneisto polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi jäissä ajettaessa. Finnlinesin laivastossa liikennöinnin aloittanut Finnjet siirtyi Silja Linelle vuonna 1987.

Viron-liikenteessä laiva debytoi vuonna 1997 Helsinki–Muuga-reitillä. Myöhemmin Finnjet ajoi muun muassa Helsinki–Tallinna sekä Helsinki–Tallinna–Rostock ja Pietari–Tallinna–Rostock -reittejä.

Syksyllä 2005 alus vuokrattiin Yhdysvaltoihin hirmumyrsky Katrinan tuhoalueelle väliaikaiseksi hätämajoitustilaksi Louisianan osavaltion yliopiston lääketieteen laitokselle.

Hurrikaanituhojen keskeltä alus päätyi Bahaman Freeportiin ja lopulta vuonna 2007 uudelle omistajalle, joka aikoi muuttaa aluksen kasinolaivaksi ja nimesi sen GTS Da Vinciksi. Suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut ja uusi omistaja myi laivan romutettavaksi.

Aluksen kohtaloksi päätyi romuttaminen Intian Alangin laivapurkamolla vuodesta 2008 alkaen. Viimeisellä matkallaan laiva kantoi nimeä GTS Kingdom.

GTS Finnjet

Rakennettu: 1977 Wärtsilä Oy, Helsinki, Suomi

Nimet: GTS Finnjet, GTS Da Vinci, GTS Kingdom

Pituus: 215,0 metriä

Leveys: 24,4 metriä

Syväys: 6,7 metriä

Nopeus: 30,5 solmua

Matkustajamäärä: 1 800

Autokapasiteetti: 380

Status: Romutettu vuonna 2008

M/S Princess Maria

Princess Maria, alkuperäiseltä nimeltään Finlandia helmikuussa 2010.

Valmistuessaan Turun telakalta vuonna 1981 M/S Finlandia oli matkustajamäärältään yksi maailman suurimmista autolautoista. Alus ehti liikennöidä Silja Linen Helsinki–Tukholma-reitillä vain vajaat yhdeksän kuukautta, ennen kuin sen keula päätettiin rakentaa täysin uusiksi parempien merenkäyntiominaisuuksien saavuttamiseksi.

Vuonna 1990 Silja Line luopui aluksesta hankittuaan yhä käytössä olevan M/S Silja Serenaden, joka peri M/S Finlandialta maailman suurimman autolautan tittelin.

M/S Finlandia myytiin DFDS-varustamolle, joka risti aluksen M/S Queen of Scandinaviaksi ja asetti sen Oslo–Kööpenhamina–Helsingborg-reitille. Vuosien 2001 ja 2009 välillä alus liikennöi Ijmuiden–Newcastle- sekä Newcastle–Stavanger–Haugesund–Bergen-linjoilla.

DFDS-varustamon lakkautettua Newcastlen ja Bergenin välisen linjan syyskuussa 2008 alus päätyi Oskarshamniin majoituslaivaksi Simpevarpin ydinvoimalan korjaustöiden ajaksi. Huhtikuussa 2009 laivan konehuoneessa syttyi uhkaava tulipalo, jonka vuoksi alukselta evakuoitiin 240 hmistä.

Vuonna 2010 aluksen osti venäläinen St. Peter Line -varustamo. Alus nimettiin M/S Princess Mariaksi ja asetettiin ensin Pietarin ja Helsingin väliseen liikenteeseen ja sittemmin Pietari–Helsinki–Tallinna-reitille. Sotshin olympialaisissa vuonna 2014 alus toimi majoituslaivana.

Vuonna 2016 myytiin napolilaiselle Moby Lines -varustamolle, minkä jälkeen alus on liikennöinyt Välimerellä muun muassa Nizza–Bastia-reitillä nimellä M/S Moby Dada.

M/S Finlandia

Rakennettu: 1981, Wärtsilä Oy, Turku, Suomi

Nimet: M/S Finlandia, M/S Queen of Scandinavia, M/S Princess Maria, M/S Moby Dada

Pituus: 166,1

Leveys: 28,5

Syväys: 6,7

Nopeus: 22

Matkustajamäärä: 2 000

Autokapasiteetti: 450

Status: Liikenteessä

M/S Silja Opera

Riiasta Helsingiin palannut Silja Opera Eteläsatamassa elokuussa 2002.

Vuonna 1980 rakennetun, alkuvuosinaan nimillä M/S Viking Saga sekä M/S Sally Albatross tunnetun aluksen historia on vähemmän ruusuinen, sillä se on joutunut vuosien varrella useisiin vakaviin onnettomuuksiin.

Vuonna 1990 laivan vesirajan yläpuoliset osat paloivat korjauskelvottomiksi, kun alus oli korjattavana Finnbodan telakalla Nackassa. Rungon vedenalainen osa ja koneet käytettiin uuden M/S Sally Albatrossin rakentamiseen.

Vuonna 1994 laiva ajoi matkanopeudella karille Porkkalan edustalla, sai ison repeämän pohjaan ja vajosi osittain matalikolle. Alus saatiin täpärästi pelastettua ja kunnostettua.

Vuoden 1995 lopulta vuosituhannen vaihteeseen saakka alus teki risteilyjä Miamista nimellä M/S Leeward. Vuosina 2000 ja 2001 alus risteili Japanin ja Korean välillä nimellä M/S Superstar Taurus.

Vuosiksi 2002–2007 alus teki paluun Itämeren-liikenteeseen, jolloin se sai nimekseen M/S Silja Opera. Silja Operan risteilyt suuntautuivat pääasiassa Helsingistä Tallinnaan, Pietariin ja Riikaan sekä Gotlannin saarella sijaitsevaan Visbyyn.

Vuoden 2003 lopussa Silja Opera törmäsi kolmeen rahtialukseen Pietarista merelle johtavalla kapealla väylällä. Kaksi kuukautta myöhemmin alus törmäsi samassa paikassa jäänmurtajaan.

Vuoden 2006 jälkeen alus on kuulunut Sea Containers sekä Louis Cruise Lines -yhtiöille ja kyntänyt maailman meriä M/S Opera, M/S Cristal sekä M/S Louis Cristal -nimisenä. Alkuvuodesta 2015 laivan nimeksi muutettiin M/S Celestyal Crystal.

Viimeisimpään vakavaan onnettomuuteen laiva joutui kesäkuussa 2015, jolloin se törmäsi keula edellä STI Pimlico -öljytankkeriin Dardanellien salmessa. Molemmat alukset vaurioituivat, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Nykyisin alus tekee risteilyjä itäisellä Välimerellä.

M/S Silja Opera

Rakennettu: 1980, Wärtsilä Oy, Turku, Suomi

Nimet: M/S Viking Saga, M/S Sally Albatross, M/S Leeward M/S SuperStar Taurus, M/S Silja Opera, M/S Cristal, M/S Louis Cristal, M/S Celestyal Crystal

Pituus: 145,2 metriä

Leveys: 25,5 metriä

Syväys: 5,9 metriä

Nopeus: 21 solmua

Matkustajamäärä: 1 400

Autokapasiteetti: 540 henkilöautoa

Status: Liikenteessä

HSC SuperSeaCat Four

Suurnopeusalus SuperSeaCat Four pystyi saavuttamaan jopa 40 solmun (74 km/t) matkanopeuden.

Vuonna 1999 Fincantierin telakalla Riva Trigosossa Italiassa rakennettu laiva liikennöi vuosina 2000–2008 Helsinki–Tallinna-reitillä SuperSeaCatin operoimana ja Silja Linen markkinoimana huippunopeana pika-aluksena.

Laivan nopean kulun haittapuolena oli se, ettei sillä voinut kulkea jäissä, ja myrskyisellä säällä vuorot jouduttiin perumaan kovan merenkäynnin uhan vuoksi.

Tallinkin ostettua Silja Linen vuonna 2006 SuperSeaCat jäi kaupan ulkopuolelle. Vuoden 2008 lopussa liikennöintiä hoitanut SuperSeaCat Oy ajautui selvitystilaan ja aluksen liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä keskeytettiin.

Keväällä 2009 alus siirtyi Aegean Speed Lines -varustamolle, nimettiin Speedrunner IV:ksi ja siirrettiin reitille Pireus–Serifos–Sifnos–Folegandros–Milos.

Vuonna 2016 alus myytiin kreikkalaiselle Golden Star Ferries -yhtiölle, joka antoi laivalle nimeksi Superrunner. Tallinnan-liikenteessä nähtiin myös SuperSeaCat Fourin sisaralukset SuperSeaCat Three (2003–2006) ja SuperSeaCat One (2005).

HSC SuperSeaCat Four

Rakennettu: 1999, Fincantieri, Riva Trigoso, Italia

Nimet: SuperSeaCat Four, Speedrunner IV, Superrunner

Pituus: 100,0 metriä

Leveys: 17,1 metriä

Syväys: 2,7 metriä

Nopeus: 40 solmua

Matkustajamäärä: 722

Autokapasiteetti: 175 henkilöautoa

Status: Liikenteessä

M/S Nordlandia

Nordlandia Tallinnanlahdella tammikuussa 2003.

Valmistuttuaan vuonna 1981 alus aloitti liikennöinnin M/S Olau Hollandia -nimisenä Kaakkois-Englannin Sheernessin ja Alankomaiden Vlissingenin välillä. Vuonna 1989 laiva myytiin Nordström & Thulin AB:lle, joka nimesi Nynäshamn/Oskarshamn–Visby-reitille asetun aluksen M/S Nord Gotlandiaksi.

Vaikka alus oli remontoitu omistajanvaihdoksen jälkeen, uuden linjan matkustajat luonnehtivat laivaa ”likaiseksi ja kuluneeksi”. Ennen pitkää M/S Nord Gotlandia saikin lisänimen Bosse Larsson, ruotsissa suositun ”Nygammalt”-tv-viihdeohjelman juontajan mukaan.

Loppuvuodesta 1997 laivan osti Eckerö Line, joka nimesi sen M/S Nordlandiaksi. Suomen lipun alla liikennöinyt alus risteili päivittäin vuoron Helsingistä Tallinnaan ja takaisin.

Eckerön ostettua M/S Finlandian Helsinki–Tallinna-reitille, M/S Nordlandia ajoi rahtia Helsingin Vuosaaresta Tallinnaan ennen myyntiään Isabella Cruise Companylle Belizeen. Laivan uudeksi nimeksi tuli M/S Isabella I ja sen kotisatamaksi Belize City.

Vuodesta 2016 lähtien alus on liikennöinyt Transmediterranean väreissä lähinnä Espanjan (Almeria) ja Marokkon (Nador) sekä Espanjan ja Algerian (Oran) välisessä liikenteessä uudella nimellään M/S Almariya.

M/S Almariya

Rakennettu: 1981, AG Weser Seebeckswerft, Bremerhaven, Tanska

Nimet: M/S Olau Hollandia, M/S Nord Gotlandia, M/S Nordlandia, M/S Isabella I, M/S Almariya

Pituus: 153,4 metriä

Leveys: 24,7 metriä

Syväys: 5,8 metriä

Nopeus: 20 solmua

Matkustajamäärä: 2 048

Autokapasiteetti: 530 henkilöautoa

Status: Liikenteessä

M/S Rosella

Rosella Helsingissä maaliskuisena pakkaspäivänä vuonna 2006.

Turun vanhalta telakalta vuonna 1980 valmistuneen M/S Rosellan ensimmäinen reitti oli Naantali–Maarianhamina–Kapellskär.

Sittemmin alus on kulkenut Suomen ja Ruotsin väliä reiteillä Turku–Maarianhamina–Tukholma, Naantali–Maarianhamina–Kapellskär ja Turku–Maarianhamina/Långnäs–Kapellskär. Lisäksi se on tehnyt 20 tunnin risteilyjä Tukholman ja Maarianhaminan välillä.

Vuonna 2003 alus siirrettiin Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen reitille Helsinki–Tallinna, jolla se pysyi aina vuoteen 2008 saakka, jolloin M/S Viking XPRS valmistui.

Vuodesta 2008 lähtien M/S Rosellan pääasiallinen reitti on ollut Maarianhamina–Kapellskär, mutta alus on tavattu nähdä säännöllisin väliajoin myös Helsinki–Tallinna-reitillä M/S Viking XPRS:n telakointien aikana.

Alus on yksi harvoista, jonka nimi on säilynyt muuttumattomana koko tähänastisen käyttöhistoriansa ajan.

M/S Rosella

Rakennettu: 1980, Wärtsilä, Turku, Suomi

Nimet: M/S Rosella

Pituus: 136,1 metriä

Leveys: 24,2 metriä

Syväys: 5,6 metriä

Nopeus: 20 solmua

Matkustajamäärä: 1 530

Autokapasiteetti: 340 henkilöautoa

Status: Liikenteessä

M/S Cinderella

Viking Cinderella Helsingissä vuonna 1989 valmistuttuaan Helsingin telakalta.

Valmistuessaan vuonna 1989 Turun Pernon telakalta M/S Cinderella oli noin vuoden ajan maailman suurin autolautta. Ensimmäisinä vuosinaan alus liikennöi arkisin Helsingin ja Tukholman väliä.

Viikonloppuisin alus puolestaan teki risteilyjä Helsingistä Tallinnan edustalle. Lisäksi M/S Cinderellaa käytettiin kausittaisessa risteilyliikenteessä Latvian Riikaan.

Vuonna 2003 aluksen omistus siirtyi Ruotsiin. Samalla laivan nimi muutettiin M/S Viking Cinderellaksi, koska Cinderella-nimi oli jo Ruotsin alusrekisterissä. Risteilyliikenteeseen Tukholman ja Maarianhaminan välille asetettu laiva maalattiin Viking Linen perinteistä poiketen valtaväritykseltään valkoiseksi.

Muun muassa kausittaisten Baltian maihin, Gotlantiin ja Pietariin tehtyjen risteilyjen lisäksi alus on aina aika ajoin nähty myös Helsingin ja Tallinnan välisessä reittiliikenteessä.

Moni muistaa M/S Cinderellan myös aluksella takavuosina kuvatuista tv-ohjelmista, kuten Jukka-Pekka Palon juontamasta Noppapotista sekä Taru Valkeapään ja Tino Singhin juontamasta Passi ja hammasharja -viihdeshowsta. Alkuvuonna 2022 alus on kulkenut alkuvuosiensa tavoin välillä Helsinki–Maarianhamina–Tukholma.

M/S Cinderella

Rakennettu: 1989, Wärtsilä Meriteollisuus, Turku, Suomi

Nimet: M/S Cinderella, M/S Viking Cinderella

Pituus: 191 metriä

Leveys: 29,6 metriä

Syväys: 6,7 metriä

Nopeus: 22 solmua

Matkustajamäärä: 2 560

Autokapasiteetti: 480 henkilöautoa

Status: Liikenteessä

H/S Jaanika

Jaanika kiitämässä Suomenlahdella heinäkuussa 2002.

H/S Jaanika on vuonna 1995 More Industrialin telakalla Ukrainan Feodosijassa rakennettu kantosiipialus. Valmistuttuaan alus aloitti liikennöinnin Inreko Shipin omistuksessa Tallinnan ja Helsingin välillä Viron lipun alla.

Aluksen huippunopea kulku perustuu kantosiipiin, jotka nostavat rungon osittain irti vedestä, jolloin vedenvastus pienenee. Jaanikan kantosiivet on valmistettu titaanista ja runko lentokonealumiinista.

Laivan nopean kulun haittapuolena Suomenlahdella oli se, ettei sillä voinut kulkea jäissä, ja myrskyisellä säällä vuorot jouduttiin perumaan kovan merenkäynnin tai sen uhan vuoksi. Tallinnan ja Helsingin välillä kulki myös toinen kantosiipialus, H/S Jaanikan sisaralus H/S Laura.

Vuonna 2005 aluksen omistajaksi vaihtui sittemmin konkurssin tehnyt Linda Line. Linda Line luopui aluksesta vuonna 2008, jolloin laiva myytiin Mustallemerelle Sotshiin. Uusi omistaja nimesi kantosiipialuksen Hermesiksi ja asetti sen välille Sotshi–Trabzon.

H/S Jaanika

Rakennettu: 1995, More Industrial, Feodosija, Ukraina

Nimet: H/S Jaanika, H/S Hermes

Pituus: 42,6 metriä

Leveys: 8,3 metriä

Syväys: 1,5 metriä

Nopeus: 38 solmua

Matkustajamäärä: 192

Autokapasiteetti:

Status: Liikenteessä

M/S Merilin

Merilin saapumassa Helsingin Eteläsatamaan toukokuussa 2007.

Peräti 40 solmun nopeuteen yltänyt katamaraani valmistui vuonna 1999 Austal Ships -telakalta Australiasta. Valmistumisensa jälkeen laiva liikennöi nimellä Cat No 1 Saksan ja Alankomaiden rannikolla reitillä Cuxhaven–Helgoland–Norderney–Langeoog–Borkum–Eemshaven–Amrum–Hörnum.

Virolaisvarustamo Linda Line osti aluksen vuonna 2006 aluksen Tallinnan ja Helsingin väliseen liikenteeseen ja se nimettiin M/S Meriliniksi. Katamaraani pystyi ylittämään Suomenlahden 1,5 tunnissa, mikä teki siitä ja Linda Linen toisesta katamaraanista, M/S Karolinista, nopeimmat Tallinnan ja Helsingin väliä liikennöineet laivat.

Linda Linen konkurssin jälkeen laiva myytiin Etelä-Koreaan, jossa se tunnetaan nimellä M/S Eldorado. Aluksen kotisatama sijaitsee maan itärannikolla sijaitsevassa Pohangissa.

M/S Merilin

Rakennettu: 1999, Austal Shipyard, Henderson, Australia

Nimet: M/S Cat No 1, M/S Merilin, M/S Eldorado

Pituus: 52,6 metriä

Leveys: 13,3 metriä

Syväys: 1,5 metriä

Nopeus: 40 solmua

Matkustajamäärä: 432

Autokapasiteetti:

Status: Liikenteessä

Lähteitä: AS Tallink Grupp, Fakta om Fartyg, Kristina Cruises, Valkeat Laivat, Viking Line, Wikipedia

Juttua täsmennetty 17.50: M/S Georg Ots -lautta toimi Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatshovin huippukokouksen aikana Neuvostoliiton edustajien majoituspaikkana, ei virallisena kokouspaikkana.

Source Link is.fi