Banner Before Header

Murehtiminen ja ahdistuminen epävarmasta tilanteesta on tuttua myös psykoterapeutti Emilia Kujalalle – näin oloa voi helpottaa

Kun psykoterapeutti Emilia Kujala kuuli ensi kertaa vauvansa sykkeen neuvolan ultraäänessä, hänet valtasi helpotus. Illalla Kujala alkoi miettiä, että hän ei voinut enää tietää varmasti, lyökö vauvan sydän yhä.

Kujala mietti kuumeisesti keinoja tuntea itsensä varmemmaksi. Hän laski päiviä seuraavaan ultraäänitutkimukseen ja pohti, varaisiko ajan uuteen tutkimukseen jo seuraavalle viikolle.

Lopulta Kujala ymmärsi, ettei mikään lopulta poistaisi epävarmuutta.

Varmistuksen hakeminen on loputon kierre, joka ei johda mihinkään. Lopulta kaikki elämässä on epävarmaa. En jaksa taistella sitä vastaan. Antaudun vapaapudotukseen.

Näin hiljattain äidiksi tullut Kujala kirjoittaa kirjassaan Suorittajan mieli — Vapaudu ylikontrollista (Otava).

Epävarmuus on väistämätöntä. Korona jos mikä on sitä alleviivannut.

Tuleeko taas uusia rajoituksia? Voinko mennä tapaamaan läheisiäni? Onnistuuko pitkään suunniteltu matka?

Epävarmuus voi ahdistaa.

Hallinnan tarve kertoo vaikeudesta sietää epävarmuutta

Pyrkimys murehtia ja vatvoa erilaisia mahdollisia skenaarioita voi tällöin tuntua hyödylliseltä. Turvalliselta. Kuin elämä olisi hallinnassa.

– Pakottava hallinnan tarve kertoo kuitenkin vaikeudesta sietää epävarmuutta, Kujala sanoo.

Murehtiessaan, varmistellessaan ja arkea kontrolloidessaan ihminen voi kuvitella ratkovansa asioita, mutta ahdistus voi vain lisääntyä. Se taas lisää murehtimista.

Pahimmillaan ihminen on koko ajan ylivirittyneessä tilassa. Se voi johtaa uupumukseen.

Lue lisää: Tunnista uupumuksen varoitusmerkit, jotka voivat olla epämääräisiä – ”Muutos tulee hiipimällä”

Täydellisen varmuuden saaminen on mahdotonta, joten mieltä kannattaa kääntää epävarmuuden hyväksynnän tielle.

Ylikontrollointi ei auta

Erityisesti ylikontrollointiin taipuvaisilla ihmisillä epävarmuuden sietäminen voi olla vaikeaa.

Ylikontrolloinnilla Kujala tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen vaatii itseltään ja muilta paljon, murehtii asioita etukäteen ja perustaa itsearvonsa suorittamisen varaan.

Ylikontrolliin taipuvainen uskoo mielessään, että epävarmuus on hallittavissa huolellisuudella, tarkistelulla ja varmistelulla. Hän saattaa luoda tiukkoja rutiineja, kalenteroida kaiken mahdollisen ja pyrkiä tekemään asiat mahdollisimman pitkälle itse.

Murehtiminen, ylianalysointi tai varmistelu eivät kuitenkaan auta todelliseen ongelmaan eli vaikeuteen hyväksyä epävarmuutta.

Ylikontrolliin taipuvainen saattaa pelätä, että tapahtuu jotain pahaa, jos hän on huolimaton tai spontaani. ”Silloin voi miettiä mikä olisi kaikista pahinta mitä voisi käydä, ja testata pelkoaan kokeilemalla”, Emilia Kujala sanoo.

Taipumus ylikontrollointiin ei ole vika, joka pitäisi korjata, vaan ihmisen ominaisuus.

Ylikontrollitaipumuksella on neurobiologinen perusta. Ylikontrollointiin taipuvainen kiinnittää erityisen helposti huomiota uhkiin ja asioihin, jotka ovat jollain tavalla pielessä ja herättävät epävarmuutta. Niiltä voi olla vaikea saada rauhaa.

Kujalalle ymmärrys tästä on ollut helpottavaa. Hän kertoo olleensa jo pienenä taipuvainen kontrollointiin.

– Nykyisin se voi ilmetä esimerkiksi niin, että pyrin tietoa hakemalla ratkomaan asioita, joita en edes pysty ratkomaan.

Kuten vaikka miksi vastasyntynyt vauva nukkuu ja syö juuri tietyllä tavalla.

Lue lisää: Anna-Marian, 35, uupumus alkoi arkisilla oireilla ja vei puolen vuoden sairaslomalle – nyt hän neuvoo, miten suorittamisen kanssa voi oppia elämään

Hyväksyntä voi helpottaa

Moni asia ratkeaa väistämättä vain ajan kanssa. Individualismia korostavassa nykyajassa tätä voi olla vaikea niellä. Sitähän pitäisi osata olla oman onnensa seppä!

No ei pitäisi.

Epävarmuutta vastaan on kuitenkin yksi ase: asian hyväksyminen.

– Epävarmuus on normaalia. Varmuus on vain välillä hetken käymässä ja juoksee sitten taas karkuun.

Epävarmuus on normaalia. Varmuus on vain välillä hetken käymässä ja juoksee sitten taas karkuun.

Sitä on uuvuttavaa metsästää.

– Täydellisen varmuuden saaminen on mahdotonta, joten mieltä kannattaa kääntää epävarmuuden hyväksynnän tielle. Epävarmuus ei ole paha juttu, joka pitää poistaa, Kujala sanoo.

Sen kanssa voi oppia tulemaan toimeen.

Yksi keino voi olla tuen hakeminen muista ihmisistä. Epävarmuuden taustalla saattaa olla turvattomuuden tunne, joka kumpuaa siitä, että ihminen tuntee olevansa yksin ja ulkopuolinen. Omien tuntemusten jakaminen toisen ihmisen kanssa voi auttaa hellittämään edes hetkeksi.

Toiseksi mieltä voi itse kääntää kohti hyväksyntää. Kokeile vaikka tätä harjoitusta:

Mielen kääntäminen hyväksynnän tielle – harjoitus

Seuraavan kerran kohdatessasi epävarmuutta kuvittele seisovasi risteyksessä, jossa valittavana on kaksi tietä. Toinen tie, se tuttu ja turvallinen, johtaa varmuuden illuusioon, jonka voi saavuttaa esimerkiksi murehtimalla, tarkistamalla tai varmistelemalla. Toinen tie taas johtaa epävarmuuden hyväksymiseen.

Muistuta itseäsi, että voit itse valita, kumpaa tietä kuljet.

Murehtimisen, tarkistamisen ja varmistelemisen tie on loputon, koska ne eivät pysyvästi poista epävarmuutta. Lisäksi niihin käytetty aika on pois elämästä tässä ja nyt. Epävarmuuden hyväksymisen tie taas on mutkainen ja kivikkoinen, ja se johtaa tuntemattomaan määränpäähän.

Kun käännät mielesi vastustuksesta huolimatta epävarmuuden hyväksymisen tielle, vapautuu energiaa elää elämää, jota haluat elää. Et jää jumiin asioihin, joihin et voi vaikuttaa. Ja kun uusi epävarmuuden hetki taas koittaa, voit palauttaa itsesi risteykseen.

Päätä viisaasti, minkä tien tällä kertaa valitset.

Hyväksyntä on eri asia kuin olosuhteille alistuminen tai passiivinen luovuttaminen.

Epävarmuuden hyväksyminen on aktiivinen valinta, joka parhaimmillaan luo kokemuksen siitä, että itsellä on mahdollisuus vaikuttaa omiin tuntemuksiinsa.

Ethän lähde kuumeessakaan kiskomaan tunnin metsälenkkiä vaan tyydyt toteamaan, että tulit kipeäksi etkä voi sille juuri nyt mitään. Parasta siis levätä. Jos taas kiellät asian ja yrität tehdä samoja asioita kuin terveenä, voit olla pian olla entistä huonommassa kunnossa.

Lue lisää: Väsyttääkö vai laiskottaako vain? – näillä 5 keinoilla voit selvittää, kaipaako kehosi ja mielesi oikeasti lepoa

Lue lisää: Oletko ylisuorittaja? Psykoterapeutti kertoo 5 merkkiä, joista liian itsekontrollin tunnistaa

Lue lisää: Anni Lötjönen sai burn outin ja vaihtoi työpaikkaa – teki radikaalin muutoksen CV:hen ja antaa nyt neuvon muille uupuneille

Source Link is.fi