Pielavetinen Pentti Jeronen on päässyt marjanpoiminnalla näppärästi kansanedustajan kuukausipalkoille. Kansanedustajan palkka on noin 6 600–7 400 euroa.
Kun myy itse poimimiaan luonnonvaraisia marjoja, myyntitulo on verotonta.
Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin kesällä Jerosesta, joka lopetti työnteon 90 kilometrin työmatkan takia ja alkoi poimia työkseen marjoja.
– Kyllä sellaiset tienestit tuli, mitä odotin ja vähän enemmänkin. Ei kannata olla pitkällä matkalla töissä, siinä kyllä häviää.
Lue lisää: Ansiot jopa 250 € per päivä – Pentti irtisanoutui töistä ja ryhtyi poimimaan mustikoita
Mies on painanut metsässä pitkää päivää. Kasassa on Jerosen tavoite eli sata sankoa marjaa, ja ekstraakin on kertynyt päälle. Hän myy marjat suoraan asiakkaille, koska siitä saa paremman hinnan.
– Kaikki menee yksityisille. En myy välittäjille ollenkaan, nehän myyvät marjat sitten torilla kalliimmalla kuin minä yksityisille. Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun saavat marjat yhden miehen käsittelyn kautta.
Jerosella on vakioasiakkaita ja uusia hän löytää lehti-ilmoituksilla.
Marjavuosi on Jerosen mukaan ollut hyvä. Hän kertoo, että umpimetsässä mustikat ovat menneet liian kosteuden vuoksi pilalle, mutta aavojen laidoilla poimittavaa on ollut runsaasti.
– Vasta harvennettujen kankaitten ja aukeiden laidassa on kerättävää. Yhden aukon laidassa olin neljä tuntia ja keräsin 4,5 sankoa mustikkaa.
””Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun saavat marjat yhden miehen käsittelyn kautta.”
Mustikan jälkeen Jeronen alkaa poimia puolukkaa, mutta sienillä hän ei ala tienaamaan.
– Kantarelleja on jonkin verran ollut, niitä olen itselle poiminut.
Jerosen mukaan puolukkaa ei tule tänä vuonna niin paljon kuin vuosi sitten, mutta poimittavaksi asti kyllä.
– Hillakausi on jo ohi, mutta niitä keräsin 30 kiloa, vaikka pahasiahan nämä suot on meidän seudulla.
Jeronen sanoo olevansa tarkka siitä, että ei poimi marjaa 20 metriä lähempää tietä, koska saasteet ja hiekat eivät paranna marjan makua tai terveellisyyttä.
– Olen nähnyt useampia kertoja, että marjaa poimitaan raviojista. Sitten se myydään torilla.
Jeronen on tarkka siitä, ettei metsään jää hänen jäljiltään sinne kuulumattomia asioita.
– Olen törmännyt moniin sotkuihin. Sinne jätetään leiriytymisroskat, rikkonaiset ämpärit ja marjalaatikot metsään.
– Jätteet eivät kuulu metsään vaan mukaan, Jeronen puuskahtaa.