Banner Before Header

Nähdäänkö Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa vihdoin miespari ja otettiinko Aki Mannisesta opiksi? Ensi vuonna viihdemaailmaa ravistellaan taas eikä kohuilta vältytä

Vuonna 2022 tulemme näkemään uusia artisteja, kansainvälisen tason kotimaisia elokuvia sekä euroviisumenestystä. Mikä tärkeintä, ensi vuonna viihdemaailma tulee olemaan entistä monimuotoisempi ja tasa-arvoisempi.

Haloo Helsingin on määrä esiintyä Helsingin Olympiastadionilla vuonna 2022. Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehti

Uusia tähtiä kotimaiselle musiikki­taivaalle

Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet erikoista aikaa kotimaiselle musiikille. Koronapandemian takia esimerkiksi livemusiikista on päästy nauttimaan huomattavasti edellisvuosia vähemmän ja suuria festivaaleja on jouduttu perumaan ympäri maan.

Vaikka korona on kurittanut tapahtuma-alaa kovalla kädellä, ei pandemia näkynyt kotimaisen musiikin tuotannossa yksinomaan negatiivisesti. Useat artistit ovat kertoneet pystyneensä koronan ansiosta pysähtymään ja panostamaan esimerkiksi uuden musiikin tekemiseen. Lisäksi vuosi 2021 nosti esiin muun muassa Rita Behmin sekä Viivin kaltaisia täysin uusia kotimaisen musiikkitaivaan tähtiä. Heistä ensimmäinen juhli jo viime toukokuussa palkintosadetta Emma-gaalassa, jälkimmäinen nappasi peräti viisi ehdokkuutta tulevan vuoden gaalasta.

Blind Channelin euroviisumenestys lupaa hyvää vuoden 2022 Uuden musiikin kilpailua ajatellen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Vuonna 2021 Suomessa päästiin ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen juhlistamaan myös kunnollista euroviisumenestystä, kun oululaisyhtye Blind Channel selviytyi kilpailun finaalissa hienosti kuudenneksi. Blind Channelin menestys ja hallitsevan euroviisuvoittaja Måneskinin nouseminen kansainväliseksi ja viraaliksi ilmiöksi lupaa hyvää myös tulevalle vuodelle. Uskon, että tänä keväänä myös Suomen musiikkitaivaan kirkkaimmat tähdet rohkaistuvat ottamaan osaa Uuden musiikin kilpailuun, vaikka he ovat aikaisemmin euroviisuedustajan paikkaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vältelleet. Potentiaalisia edustajia Suomelle Milanossa toukokuussa järjestettäviin viisuihin voisivat olla esimerkiksi jo kansainvälistä mainetta niittäneet Robin, Isac Elliot ja Alma. Sanokaa minun sanoneen, menestys olisi taattu.

Toivoa sopisi, että vuonna 2022 pääsisimme pitkästä aikaa nauttimaan myös livekeikoista ja kesäfestareista entiseen malliin. Jonossa Helsingin vastaremontoidulle Olympistadionille ovat ainakin Haloo Helsinki, Antti Tuisku ja Sunrise Avenue. Lisäksi moni kotimainen artisti tulee ensi vuonna koronatilanteen salliessa tekemään uransa ensimmäisen stadionkonsertin, joten tulevasta vuodesta voidaan monella tapaa odottaa kotimaisen musiikin juhlaa.

Kansainvälinen supertähti Ed Sheeran saapuu konsertoimaan Helsinkiin jälleen kesällä 2022. Kuva: Antti Hämäläinen / IS

Kotimaisen musiikin ohella Suomessa tullaan ensi vuonna kuulemaan myös lukuisia kansainvälisiä tähtiartisteja. Pelkästään Helsingissä tulevan vuoden aikana konsertoivat niin Justin Bieber, Ed Sheeran kuin Dua Lipakin. Lisäksi lukuisille kotimaisille festivaaleille on kiinnitetty maailmankuuluja artisteja aina John Legendista Megan Thee Stallioniin. Harmillista toki on, että monet supertähdet ovat samaan aikaan peruneet kiertueitaan myös tulevalta vuodelta, mutta musiikki ei onneksi maailmasta lopu edes omikronin takia.

Aku Hirviniemen ja Janne Katajan luotsaama Olen julkkis, päästäkää minut pois käynnistää realityvuoden 2022.

Televisio kaipaa moni­kulttuurisuutta, ja sitä on myös luvassa

Television tulevan vuoden tapahtumia on suhteellisen helppo ennustaa. Nelonen ja MTV3, Suomen suurimmat kaupalliset televisiokanavat, ovat kumpikin julkistaneet tulevan vuoden ohjelmistonsa jo hyvissä ajoin. Katsojat pääsevät nauttimaan ensi vuonna lukuisista ikisuosikeista, mutta ruuduissa tullaan näkemään myös useita uusia potentiaalisia suosikkisarjoja, kuten tehtiin myös vuonna 2021.

Yksi vuoden suursatsauksista pärähtää käyntiin heti tammikuussa, kun lukuisilla realitytaivaan kiintotähdillä varusteltu Olen julkkis, päästäkää minut pois starttaa Maikkarilla. Formaatissa realityohjelmien pariin palaa muun muassa Sara Sieppi, joka ei ole osallistunut tosi-tv-ohjelmiin vuosiin. Hänen edesottamuksiaan viidakossa lukuisat suomalaiset tulevat tarkkailemaan silmä kovana. Myös Bachelor Suomi nähdään usean vuoden tauon jälkeen ja samalla Salatut elämät -sarjasta tuttu Mikko Parikka pääsee ensimmäistä kertaa elämässään hyppäämään juontajan saappaisiin.

Janni Hussin juontama Koiralle koti on yksi ensi vuoden uutuusformaateista. Kuva: Nelonen

Uusien formaattien joukkoon mahtuu myös Janni Hussin luotsaama Koiralle koti -ohjelma ja mikäli juontajaa on uskominen, ei kyyneleiltä vältytä. Toki ruuduissa tullaan näkemään myös vanhoja tuttuja kansan suosikkeja, kuten Maajussille morsian sekä Temptation Island Suomi, johon tuotantoyhtiö etsii kovaa vauhtia julkisuudesta tuttuja pariskuntia testaamaan suhdettaan. Temptation Islandin julkkisversio tuleekin toteutuessaan olemaan yksi ensi vuoden puhuttavampia televisiotapauksia. Myönnätte sitä tai ette, jokainen meistä haluaisi nähdä Sami Kurosen grillaavan Sofia Belorfia ja Stefan Thermania iltanuotiolla.

Temptation Islandille haetaan parhaillaan julkisuudesta tuttuja pariskuntia testaamaan suhdettaan. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Vuoden 2021 aikana katsojille esiteltiin Temptation Islandin, Paratiisihotellin ja Big Brotherin lisäksi myös täysin uusia tosi-tv-ohjelmia, kuten Singletown Suomi sekä Ex and the City. Vuosi toisensa jälkeen televisiossa nähtävät realitysarjat tuntuvat ottavan uusia kierroksia ja mielenkiintoista onkin nähdä, kuinka pitkälle tässä genressä tullaan tulevan vuoden aikana menemään. Näemmekö kenties formaatin, jossa ensin lähdetään alasti ensitreffeille ja sen jälkeen lähdetään testaamaan parisuhdetta ex-kumppaneiden miehittämälle paratiisisaarelle?

Television ohjelmakarttoihin voi tulevan vuoden mittaan ilmestyä myös täysin uusia formaatteja, joiden olemassa olosta ei vielä tässä vaiheessa vuotta ole vielä tietoakaan. Näin kävi myös vuonna 2021, kun Roope Salminen sai loppuvuodesta vietyä itse kehittämänsä Lauma-formaatin aina televisiolevitykseen asti. Vaikka Lauma sai ristiriitaisen vastaanoton, nappasi ohjelma ehdokkuuden Venla-gaalasta ja onnistui täten todistamaan, että uusille innovaatioille on aina tilaa myös televisiossa.

Penkkiurheilun ystävät saavat vuonna 2022 elää elämänsä parasta aikaa. Vuosi tulee käynnistymään Pekingin talviolympialaisilla ja puolet suomalaisista on jo virittänyt kahvinkeittimet valmiiksi juhliakseen Iivo Niskasen olympiakultaa. Toukokuussa talviurheilun ystäviä hemmotellaan jääkiekon MM-kotikisoilla ja kesällä kruunataan yleisurheilun Euroopan parhaat sekä jalkapallon uudet maailmanmestarit. Jännitettävää riittää, vaikka Huuhkajia ei MM-kilpailuissa nähdäkään. Kulunut vuosi nimittäin osoitti, että ainakin yleisurheilussa voidaan odottaa mitaleita ensimmäistä kertaa vuosiin.

Talviolympialaiset järjestetään Pekingissä. Iivo Niskasen uskotaan tuovan Suomelle kultaisen mitalin. Kuva: AFP / Lehtikuva

Tulevana vuonna televisiossa tullaan toivottavasti näkemään myös yhä laajempaa representaatiota, mitä tulee viihdeohjelmiin, ruutukasvoihin ja erilaisten formaattien osallistujiin. Maistiaisia siitä saatiin jo tänä vuonna, kun eri vähemmistöjen edustajia esiintyi lukuisissa television suosikkiohjelmissa, kuten jo mainitussa Laumassa, ja myös Tanssii tähtien kanssa -parketilla nähtiin historian ensimmäinen samansukupuolinen tähtipari. Vuonna 2022 Suomi tulee olemaan väestöltään entistäkin moninaisempi ja monikulttuurisempi maa, joten on jo aikakin, että tämä näkyy myös kansalle tuotettavassa viihteessä. Ensi vuonna tulemme toivottavasti näkemään myös seksuaalivähemmistöjen edustajia esimerkiksi erilaisissa rakkausrealityissä. Vuosi 2022 olisi otollinen esimerkiksi ensimmäiselle samaa sukupuolta olevalle Ensitreffit alttarilla -pariskunnalle.

Hytti nro 6 on niittänyt maailmalla suomalaiseksi elokuvaksi lähes ennen näkemätöntä menestystä.

Suomalaisen elokuvan kansain­välinen esiinmarssi

Vuosi 2021 oli erinomainen myös suomalaiselle elokuvalle. Näin siitäkin huolimatta, että suuren osan vuotta elokuvateatterit ovat olleet kiinni ja moni suomalainen elokuva on kansainvälisten tuotantojen tapaan kärsinyt koronapandemian aiheuttamista rajoituksista, kun ensi-iltoja on siirretty ja tuotantoja laitettu jäihin niin Suomessa kuin maailmalla.

Kuluneen vuoden ehdottomana kohokohtana on pidettävä Juho Kuosmasen ohjaaman Hytti nro 6 -elokuvan menestystä maailmalla. Hytti nro 6 palkittiin jo kesällä Cannesissa pääpalkinnolla ja joulukuussa sen kerrottiin päässeen virallisesti Golden Globe -ehdokkaaksi sekä 15 parhaan vieraskielisen elokuvan joukkoon myös Oscar-gaalassa. Tällainen kansainvälisen tunnustuksen tulva on harvinaista herkkua suomalaiselle elokuvalle.

Kuosmasen elokuvan niittämä kansainvälinen menestys johtanee siihen, että myös ensi vuonna Suomessa aletaan valmistella entistä kunnianhimoisempia ja globaaleille markkinoille tähtääviä projekteja. Kansainvälisen tason näyttelijöiden puutteesta se ei ainakaan jää kiinni, sillä suomalaisnäyttelijät ovat tehneet hitaasti mutta varmasti läpimurtoaan kansainväliselle tasolle. Tietä ovat raivanneet muun muassa Krista Kosonen, Laura Birn sekä Jaakko Ohtonen, jotka kukin ovat saaneet kiinnityksen maailmanlaajuisten suoratoistojättien tuotantoihin.

Sara Melleri hyppää laulaja Kikan saappaisiin yhdessä ensi vuoden odotetuimmista kotimaisista elokuvista. Kuva: Toni Repo

Koronapandemia on pitänyt elokuvateattereiden ovia visusti kiinni jo pian kahden vuoden ajan. Toki teatterit ovat saaneet esimerkiksi tänä syksynä avata ovensa lähes normaalisti koronapassin turvin. Koronarajoitukset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että moni kotimainen elokuva odottaa yhä kuumeisesti ensi-iltaansa. Vaikka tilanne on harmillinen, näyttää siltä, että tämän seurauksena tulevana vuonna teattereissa nähdään ensimmäistä kertaa vuosiin kotimaisten elokuvien esiinmarssi. Jo ennen vuoden vaihtumista tiedossa on lukuisia ensi-iltapäiviä ja valkokankaalla tullaan näkemään niin Kikkaa, Mielensäpahoittajaa kuin Napapiirin sankareitakin.

Sosiaalisessa mediassa nousee esiin uusia trendejä, mutta myös vanhat pitävät pintansa. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Shoppailua suorissa lähetyksissä ja yhteiskunnallista vaikuttamista Instagramissa

Sosiaalinen media on yksi arvaamattomimmista osa-alueista, mitä tulee viihdemaailman tapahtumien ennustamiseen. Vuosi toisensa jälkeen sosiaalinen media on onnistunut nostamaan pinnalle uusia ilmiöitä. Vuonna 2021 sellainen oli videosovellus Tiktok, vuotta aikaisemmin erilaisten podcastien suosio kasvoi räjähdysmäisesti. Kumpikin näistä pitää edelleen pintansa, mutta tulevana vuonna voidaan odottaa myös täysin uusia sosiaalisen median ilmiöitä nousevan esiin.

Sosiaaliseen mediaan erikoistuneen managerointitoimisto Famentin perustaja Emmi Lehtomaa uskoo, että erilaisia videosisältöjä tullaan ensi vuonna näkemään entistä enemmän eri sosiaalisen median alustoilla, ei pelkästään Tiktokissa. Näitä ovat muun muassa erilaiset lyhyet videot sekä suorat lähetykset kuvapalvelu Instagramissa.

Videosovellus TikTok oli yksi vuoden 2021 käytetyimmistä sovelluksista, ellei jopa käytetyin. Kuva: Mike Blake / Reuters

– Mä nostaisin esiin muun muassa tällaisen ”live- tai social-shopping” termin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että katsot esimerkiksi vaikuttajan suoraa lähetystä kauppakeskuksesta ja teet samalla ostoksia verkosta omalta kotisohvalta. Uskon, että tätä tulee ensi vuonna näkymään todella paljon. Nettishoppailu tulee vielä lähemmäs meitä, Lehtomaa selittää.

Sosiaalisen median trendit eivät kuitenkaan ulotu ainoastaan eri palveluihin, sovelluksiin ja alustoihin. Myös sosiaalista mediaa käyttävien kulutustottumukset vaihtelevat vuosittain, mitä tulee esimerkiksi kuvapalvelu Instagramiin. Siinä missä vielä muutamia vuosia sitten ihmiset kuluttivat tarkasti kuratoitua ja viimeiseen asti ammattimaiseksi hiottua sisältöä, tänä vuonna sosiaalisen median vaikuttajilta peräänkuulutettiin aitoutta ja rosoisuutta. Lehtomaa uskoo, että tämä trendi jatkunee vielä pitkälle ensi vuoteen.

– Mä vierastan tätä käsitettä ”aito sisältö”, mutta ei sillä ole parempaakaan sanaa. Sellainen valmiilla filttereillä muokattu ja siloteltu Instagram, jossa on vaan kauniita asetelmia ja upeita kuvia on vähän 2017 vuoden juttu. Ehdottomasti halutaan nähdä vaikuttajien oikeita ajatuksia ja mielipiteitä, Lehtomaa avaa.

– Ihmisille on kehittynyt hyvä sosiaalisen median lukutaito. Nykyään ollaan todella tarkkoja siitä, vaikuttaako vaikuttajan sisältö somessa päälleliimatulta tai siltä, että tämä vetäisi jotakin roolia. Tämä pätee myös kaupallisuuteen. Jos esimerkiksi markkinoitava tuote ei lainkaan istu vaikuttajan persoonaan ja yhteistöitä tehdään vain rahan takia, se ei enää mene yleisölle läpi, hän jatkaa.

Vuosittain sosiaalisessa mediassa nousee esiin myös erilaisia teemoja, jotka korostuvat esimerkiksi yritysten ja sosiaalisen median vaikuttajien välisissä kaupallisissa yhteistöissä. Tänä päivänä sosiaalisessa mediassa kaupataan paljon muutakin kuin hyödykkeitä tai palveluja. Tilaa ovat ottaneet yhteiskunnalliset kysymykset ja kannanotot, ilmastonmuutos ja ekologisuus sekä esimerkiksi mielenterveysongelmiin liittyvien tabujen rikkominen.

– Iso trendi on, että brändit haluavat olla aktivisteja. Brändit eivät enää markkinoi vaan tuotetta, vaan myös brändit ottavat kantaa ja profiloituvat yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi. Täten yhä enemmän vaikuttajavalinnoissa korostuvat tietyt aatteet ja arvot, Lehtomaa kertoo.

Aki Manninen oli yksi vuoden 2021 kohauttavimmista televisiokasvoista.

Aki Manninen, Päivi Räsänen ja n-sana – mitä opimme vuodesta 2021?

Viihdevuosi 2021 muistetaan myös lukuisista kohuista. Yksi puhuttaneimmista sellaisista nähtiin heti maaliskuussa, kun Aki Mannisen televisiossa laukomat sovinistiset kommentit aiheuttivat valtavan mylläkän. Mannisen puheet ”leidien kiiltokuvakerhoista” ja ”huomionkipeistä naisista” herättivät keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta aihetta puitiin myös keskusteluohjelmissa, podcasteissa ja lehtien palstoilla. Kohu kesti poikkeuksellisen pitkään, eikä Mannista ole sittemmin nähty julkisuudessa ainakaan samassa mittakaavassa.

Tämä oli kuitenkin vasta alkusoittoa. Myöhemmin keväällä esiin nousivat tosi-tv-osallistujien epäinhimilliset sopimusehdot sekä mielenterveysongelmat, joita osallistuminen realityohjelmiin on osalle ihmisistä aiheuttanut. Ylen tutkivan journalismin ohjelma MOT julkaisi aiheesta kattavan selvityksen, mikä aiheutti liikehdintää niin tuotantoyhtiöiden kuin televisiokanavien johtoportaissa. Liipasimella oli muun muassa Temptation Island, jonka tuotantoportaasta tapausta kommentoitiin laajemmin vasta useampi kuukausi kohun laantumisen jälkeen.

Kohut jatkuivat myös syksyn tullen. Syyskuussa keskustelu kääntyi ihmisoikeuksiin, kun näyttelijä Christoffer Strandberg kritisoi julkisesti työnantajansa MTV:n ratkaisua pyytää ihmisoikeuksia toistuvasti rikkonutta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta epäiltyä Päivi Räsästä mukaan Masked Singer Suomi -ohjelmaan.

Strandbergin ulostulo sai ihmiset pohtimaan, kenellä on tänä päivänä oikeus esiintyä televisiossa ja oliko parhaaseen katseluaikaan esitettävä, koko perheen viihdeohjelma oikea paikka Räsäsen kaltaiselle henkilölle. Samaa teemaa sivuttiin myöhemmin syksyllä, kun julkisuuteen pamahtivat useiden Temptation Island Suomen -kuvauksiin osallistuneiden rikossyytteet.

Christoffer Strandberg ei seissyt työnantajansa takana heidän pyytäessään Päivi Räsästä mukaan Masked Singer Suomi -ohjelmaan. Kuva: Lassi Rinne / IS

Loppuvuodesta mekkalaa aiheutti myös Esko Valtaojan televisiossa käyttämä n-sana. Valtaoja osallistui Marja Sannikan keskusteluohjelmaan yhdessä Renaz Ebrahimin kanssa marraskuussa. Tarkoitus oli keskustella woke- ja cancelkulttuureista, mutta keskustelu sai ikävän käänteen Valtaojan käytettyä lähetyksessä rasistista kieltä. Keskustelu aiheen tiimoilta kävi kuumana etenkin sosiaalisessa mediassa ollen pahasti polarisoitunutta, kuten se oli myös esimerkiksi Mannisen ja Räsäsen kohdalla.

Vaikka kohut ovat aina ikäviä, ovat ne myös tarpeellisia. Esimerkiksi Aki Mannisen tapaus käynnisti keskustelun sisäistetystä naisvihasta ja yhteiskuntamme patriarkaalisista valtarakenteista. Räsäsen kohdalla herättiin keskustelemaan ihmisoikeuksista, sananvapaudesta sekä tuotantoyhtiöiden ja kanavien vastuusta. Jälkimmäistä peräänkuulutettiin laajalti myös silloin, kun tosi-tv-ohjelmien kulisseista alkoi kantautua huolestuttavia tietoja. Surullisenkuuluisa Sannikka-jakso ja etenkin sitä seurannut keskustelu puolestaan alleviivasi sitä, että rasismi on yhä tänä päivänä ongelma myös Suomessa.

Kuluneen vuoden aikana huomasimme, että myös katsojat ottavat herkemmin kantaa huomaamiinsa epäkohtiin, eivätkä ne mene helposti ohi keneltäkään. Tämä tarkoittaa sitä, että erilaisia kohuja tulee riittämään myös ensi vuonna. Kun puhutaan kohuista, emme voi sivuuttaa myöskään median roolia. On kuitenkin hyvä muistaa, että edes toimittaja ei voi luoda kohua tyhjästä.

Mikäli edellisvuoden kohuista on todella otettu opiksi, lupaa se hyvää tulevaa ajatellen. Enää ensi vuonna kukaan tuskin tule sanomaan televisiossa, että naisten paikka ei ole leirielämässä tai että n-sanan käyttäminen yhä tänä päivänä olisi missään asiayhteydessä hyväksyttävää. Myös tuotantoyhtiöt ovat mitä todennäköisimmin ymmärtäneet, että erilaisiin realityohjelmiin osallistuvien taustat tulee tarkastaa entistä huolellisemmin eikä heitä voida jättää heitteille, vaikka kamerat olisivat jo sammuneet.

Vuonna 2022 tulemme siis näkemään uusia artisteja, kansainvälisen tason kotimaisia elokuvia sekä euroviisumenestystä. Pääsemme nauttimaan livemusiikista, maailmanluokan tähtiartisteista sekä viihdyttävistä realityohjelmista, joiden tuotantoportaissa on otettu opiksi edellisvuosien ongelmista. Mikä tärkeintä, viihdemaailma tulee olemaan entistä monimuotoisempi ja tasa-arvoisempi.

Source Link is.fi