Näillä alueilla on eniten yli­painoisia – THL:n tuore kartta­palvelu piirtää sysi­mustaa kuvaa suomalaisten lihavuudesta: ”Olen erittäin huolissani”

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on lanseerannut verkkosivuilleen uunituoreen karttapalvelun liittyen lihavuuteen Suomessa.

Graafit piirtävät koruttoman kuvan suomalaisten lihavuudesta sekä muista sairauksista, joissa lihavuus voi olla riskitekijä.

Tällainen sairaus on muun muassa tyypin 2 diabetes, joka on ollut kansansairaus jo pitkään.

25–74-vuotiaiden lihavien miesten osuus on suurin Satakunnassa (29,1 prosenttia), Etelä-Karjalassa (27,9 prosenttia) sekä Keski-Pohjanmaalla (27,1 prosenttia).

Naisten ylipainossa kärjessä ovat Etelä-Karjala (lihavien osuus 28,1 prosenttia), Kanta-Häme (28 prosenttia) sekä Pohjois-Savo (27,9 prosenttia).

Sukupuolen lisäksi myös alueelliset erot korostuvat.

Siinä missä Satakunnassa miehistä peräti 29,1 prosenttia on ylipainoisia, niin Kymenlaaksossa vastaava luku miesten osalta on 18,8 prosenttia.

– Alueellisten erojen selittäjinä merkittävimmät ovat ikärakenne ja sosioekonominen asema, kertoo Ilta-Sanomille THL:n tutkimusprofessori ja johtaja Tiina Laatikainen.

Outolintu kartalla on Kanta-Häme, jossa on enemmän ylipainoisia naisia kuin miehiä.

THL:n karttapalvelusta kertoi ensimmäisenä Yle.

Koko karttapalvelu on nähtävissä täällä.

Tiina Laatikainen toimii THL:n hyvinvointivaikuttajat-osaston johtajana. Kuva: THL

Laatikainen kertoo, että karttapalvelussa on laskettu eri aineistojen perusteella ennustetta, mikäli lihavuuskehitys jatkuu viime vuosikymmenien tapaan.

– Siinä on siis huomioitu lihavuuskehityksen ennuste sekä väestönrakenteen muutos eli ikääntyminen, Laatikainen taustoittaa.

Lisäksi karttapalvelussa on käytetty aiempaa analytiikkaa sen suhteen, kuinka paljon lihavuus lisää tiettyjen sairauksien riskejä terveessä väestössä.

Nykyinen kehitys ei herätä uskoa tulevaisuuteen.

– Olen erittäin huolissani, Laatikainen toteaa hiljaa.

Mistään täysin uunituoreista luvuista ei ole kuitenkaan kyse.

THL:n tutkimusprofessori toteaa, että tarkoituksena on konkretisoida tilannetta ja herätellä ajattelemaan, kuinka haasteellinen se tällä hetkellä on.

Karttapalvelussa voi tarkastella tyypin 2 diabeteksen lisäksi sepelvaltimotaudin, nivelrikkojen, kihdin, sappikivitautien sekä astman esiintymistä Suomen väestössä eri ikäluokissa maakunnittain.

– Tyypin 2 diabetekseen lihavuus vaikuttaa kaikkein selkeimmin.

Laatikainen taustoittaa, että kehityksen jatkuessa vastaavanlaisena yli 18 vuotta täyttäneestä väestöstä jopa 10 prosenttia sairastaa tyypin 2 diabetesta, jota kutsutaan usein myös aikuisiän diabetekseksi.

Laatikainen muistuttaa kuitenkin, että edellä mainitut sairaudet eivät yksinomaan riipu lihavuudesta, mutta se on silti yksi iso riskitekijä.

– Palvelussa on laskettu, mitä kyseisten sairauksien sairastuvuuksille tapahtuu, jos lihavuuskehitys jatkuu tällaisena.

– Ja siihen vaikuttaa myös väestön ikääntyminen, joka on todella iso asia.

Nykyisten ennusteiden valossa lihavuus tulee jatkamaan kasvuaan maakunnissa.

– Eihän tämä mikään uusi asia ole, että lihavuus on lisääntynyt, sillä se on tehnyt sitä pikkuhiljaa jo vuosikymmeniä.

– Pikkuhiljaa se alkaa kuitenkin näyttäytyä erittäin merkittävänä kansanterveydellisenä haasteena, joka tulee näkymään kansallisena tautitaakkana.

Kehityksen pysäyttäminen ja kääntäminen on iso haaste. Suomi ei kuitenkaan ole yksin lihavuushaasteen kanssa.

– Kyllä maailmalla ollaan ihan samassa tilanteessa.

– Meillä ei kuitenkaan ole mitään hokkuspokkus-temppuja, joilla saisimme kurssin kääntymään ihan tuosta vaan.

Laatikaisen prinsiipit ovat ruoka- ja liikuntatottumuksissa ja ennen kaikkea niiden muuttamisessa.

Iso tekijä on hänen mukaansa se, millaiseksi yhteiskunta on muodostunut viime vuosina.

– Meidän arkemme vaatii tällä hetkellä yhä vähemmän esimerkiksi fyysistä aktiivisuutta, ja toisaalta meillä ei ole pulaa ruuasta. Käytännössä saamme siis liikaa energiaa siihen nähden, mitä kulutamme.

Yhteiskunnallinen murros on hänen mukaansa tapahtunut melko nopeasti.

”

Meillä ei kuitenkaan ole mitään hokkuspokkus-temppuja, jolla saisimme kurssin kääntymään ihan tuosta vaan.

Tärkeää on kiinnittää huomiota jo lapsuuden ”ruokaympäristöön”, kuten Laatikainen asian ilmaisee.

– Terveelliseen ravitsemukseen tähtääminen on se pääasiallinen juttu.

Haasteita ruokaympäristölle on hänen mukaansa monia: pakkauskokojen kasvu, runsasenergisten elintarvikkeiden markkinointi, tarjonnan kasvu.

Yhden esimerkin Laatikainen ottaa suoraan ruokapöydältä.

– Esimerkiksi ruokailulautasten koko on kasvanut todella paljon. Nekin ovat siis kasvaneet siitä, mitä ne olivat esimerkiksi muutamia vuosikymmeniä sitten.

– Ympäristö ruokkii sitä, että syömme ylen määrin energiaa ja toisaalta emme kuitenkaan kuluta sitä energiaa tarpeeksi.

Pakkauskokojen ja jopa lautasten kokojen kasvaminen tuo haasteita ruokaympäristöön. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Sosiaalisessa mediassa on viime vuosina kasvanut kehopositiivisuuden (body positivity) suosio, jossa omakuvalle ollaan armollisempia ja hyväksyvämpiä yhä ulkonäkökeskeisemmässä maailmassa.

Laatikaisen mielestä on luonnollisesti hyvä asia, että ihmisiä arvostetaan sellaisina kuin he ovat.

– Mutta jos ylipainoisuudesta tai lihavuudesta tulee henkilölle terveysriski, niin kyllä meidän pitää siinä tilanteessa varsinkin pystyä puhumaan ja tarjoamaan apua.

– Asioiden esille nostaminen ilman että on mitään ratkaisua on sekin huono juttu.

Laatikaisen mukaan olennaista on se, että emme korostaisi laihtumispyrkimyksiä vaan pyrkisimme ennaltaehkäisemään THL:n tuoreen karttapalvelun esiin nostamaa kehitystä.

Korona-aika on asettanut myös omat haasteensa, niin lasten kuin aikuisten liikkumiselle.

– Meillähän ei lasten lihavuus ole juurikaan aiemmin lisääntynyt, mutta nyt korona-aikana poikien ylipainoisuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä. Se on todella huolestuttavaa.

Huolestuttava kehityssuunta on polarisaatio. On lapsia, jotka harrastavat todella paljon liikuntaa, kun toinen ääripää ei liiku juuri lainkaan. Myös Tiina Laatikainen tunnistaa tilanteen.

– Jos miettii omaa lapsuuttaan, niin ulkona oltiin koko ajan oli sitten kesä tai talvi. Nyt kun varsinkin talvisin tuolla kävelee, niin eihän tuolla pihoilla näe lapsia.

Laatikaisella on myös selvä näkemys koronarajoituksiin.

– Lasten terveyteen ja hyvinvointiin pitäisi kiinnittää huomiota erittäin tarkasti, kun rajoituksia mietitään.

– Harrastustoiminta ei ole tärkeää ainoastaan liikunnan vaan myös mielenterveyden näkökulmasta.

Lopuksi Laatikainen listaa niitä asioita, jotka lasten liikunta- ja ruokailutottumuksiin vaikuttavat.

– Neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmä, koulussa kotitalouden ja terveystiedon opetus.

– Huomioitavia asioita ovat hintapolitiikka, veropolitiikka, pakkauskoot ja pakkausmerkinnät, markkinointi ja se, miten ylipäätään suhtaudutaan ruokaan ja liikkumiseen.

Samalla hän heittää pallon vanhemmille.

– Tekemisen pitää tapahtua jokapäiväisessä elämässä.