Talouden elpyessä myös työvoiman kysyntä on kääntynyt jyrkkään kasvuun. Avoimia työpaikkoja julkisessa työnvälityksessä on jo enemmän kuin ennen koronakriisiä.
Samaan aikaan yhä useampi työntekijä pohtii siirtymistä alalta toiselle. Tämä koskee myös huippuosaajia, joille palkka ei aina ole ensisijainen syy hakeutua muualle. Taustalla voi olla tyytymättömyys organisaatioon.
Alanvaihtoilmiö ei rajoitu vain Suomeen. Maailmanlaajuisesti toimivan verkkoyhteisön Linkedinin toimitusjohtaja Ryan Roslanski totesi lokakuussa, että syyskuussa ammattiaan vaihtaneiden osuus palvelun käyttäjistä oli kasvanut 54 prosenttia edellisvuodesta.
– Olemme nyt keskellä yhtä suurimmista maailmanlaajuisista muutoksista työelämän saralla, Roslanski sanoi Time-lehdelle.
Ilmiön taustalla on monia syitä. Osin alanvaihtoon saattaa kannustaa koronan takia pitkään jatkunut etätyö, arvioi Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki.
– Jos ollaan oltu etätyössä tyytymättömiä ja myös organisaation yhteisöllisyys on lähtenyt rapautumaan, voi lisääntyä tunne, ettei kuulu enää työyhteisöön. Tämän kautta sitoutuminen työpaikkaan vähenee, Ruohomäki sanoo.
– Tämän johdosta saatetaan herkemmin vaihtaa työpaikkaa tai ainakin etsiä uusia töitä.
Etätyössä saatetaan myös kokea, ettei saada johdolta kaivattua tukea taikka arvostusta.
– Tämä voi olla myös sitoutumista heikentävä tekijä, joka madaltaa kynnystä vaihtaa työpaikkaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin Elina Pylkkäsen mukaan työlliset työnhakijat ovat lisääntyneet koko maassa yli 30 prosenttia koronaa edeltävästä vuodesta 2019. Uudellamaalla kasvu on ollut vielä selvästi jyrkempää eli 52 prosenttia.
Tilastotiedon perusteella ne alat, joista nyt hakeudutaan eniten muualle, ovat hoiva-ala, palveluala ja rakennus- ja kuljetusala, joissa etätyötä ei käytännössä juuri ole.
Näillä aloilla voidaan puhua piiritetyn linnakkeen ongelmasta eli ulkopuolella on paljon ihmisiä, jotka haluavat sisään, samaan aikaan kun aloilta hakeudutaan myös muualle.
– Palvelutyöntekijöiden työnhaku te-toimistojen kautta on lisääntynyt yli tuplaten eli Uudellamaalla 117 prosenttia. Hotelli- ja ravintola-alalla vastaava luku on koko maassa reippaasti yli 200 prosenttia, Pylkkänen sanoo.
Jos katsotaan puhtaasti hakijoiden lukumääriä, on halukkuus siirtyä koronan koettelemalta sote-sektorilta sekä rakennusalalta muualle omaa luokkaansa.
”Tässä konkretisoituu kohtaanto-ongelma
Samaan aikaan työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut juuri samoilla aloilla eritoten palvelutyöntekijöiden, myyjien, rakennus- ja valimontyöntekijöiden sekä kuljetustyöntekijöiden keskuudessa.
Ja juuri näille aloilla etsitään nyt lähes epätoivon vimmalla työntekijöitä.
– Tässä konkretisoituu kohtaanto-ongelma, Pylkkänen sanoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikat ja työnhakijat eivät syystä tai toisesta osu yhteen. Nämä voivat olla eri puolilla maata tai ainakin eri paikkakunnilla, tai työ ja tekijä eivät muuten kohtaa. Kysymys voi olla myös työkunnosta.
Esimerkiksi sote-alalla tästä ongelmasta on puhuttu jo vuosikausia. Hoiva-alan ammateissa on myös sellaisia aloja, joissa on pulaa hakijoista koko maassa
Koronasta ja työvoimapulasta huolimatta sote-alan työvoimaa on ollut myös lomautettuna ja työttömänä. Tätä ilmiötä on pyritty te-toimistoissa selvittämään.
Pylkkäsen mukaan usein ongelma on saada koulutukseen ne, joilta työpaikka on hävinnyt tai häviämässä.
– Esimerkiksi henkilöt, joilla on vain peruskoulu pohjana ja jäävät tehtaan lakkauttamisen johdosta työttömäksi. Haluaisimme suunnata koulutuspanoksia sinne, missä koulutusta ei ennestään ole, tai hakeutuminen koulutukseen on passiivista.
Alaa ei useimmiten vaihdeta noin vain, vaan edessä on useimmiten lyhyempi tai pidempi kouluttautuminen. Aikuisopinnoissa voi vierähtää pitkäkin tovi, joten kouluttautuminen on monelle myös taloudellinen kysymys, vaikka erilaisia tukia opiskeluun on tarjolla.
Työvoiman ikääntyminen ja alanvaihto voivat olla hankala yhtälö.
– Yli 55-vuotiaille on kuitenkin tulossa paljon kohdennettuja toimenpiteitä, joiden toivotaan purevan juuri tähän ryhmään. Ikäsyrjintä alkaa olla työvoimapulan myötä katoavaa kansanperinnettä, Pylkkänen sanoo.
– Vanhemmilla työntekijöille alkaa olla yhä enemmän koulutusta ja enemmän joustavuutta työelämän tarpeisiin. Myös terveydentila on näissä ikäryhmissä parempi kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.