Siitepölyallergiasta kärsivillä alkavat juuri nyt olla ikävät paikat. Jo pelkkä allergia voi tehdä olon varsin ikäväksi ja tukalaksi, mutta iso lisälasti harteille on koronakriisin tuoma kanssaihmisten herkkyys – jo kolmantena keväänä peräkkäin.
Jos niiskuttaa, yskähtelee tai aivastelee vaikkapa kaupan kassajonossa tai työmatkalla julkisessa liikenteessä, saa helposti osakseen mulkoilua, jopa vihamielisiäkin katseita. Yritä siinä sitten toisten mulkoillessa selittää, että ei tämä koronaa ole, siitepölyallergiaa vain.
Lue lisää: Näin erotat allergiaoireet koronaoireista – yksi selvä ero
Ilmiö on monelle valitettavan tuttu, sillä noin joka viides suomalainen kärsii eriasteisesta siitepölyallergiasta.
Miten covidin ja siitepölyallergian oireet voi erottaa toisistaan?
Se voi olla aika hankalaa, myöntää Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs. Allergia- ja koronaoireet ovat toisinaan hyvinkin samankaltaisia.
– Nyt nämä uusimmat koronavariantit eivät ehkä ole niin flunssaoireisia. Jos puhutaan siitepölyallergiasta, tyypillisimmät oireet ovat ihan vetenä valuva nuha, silmien ärtyisyys ja vuotaminen, suun limakalvojen kutina ja aivastelu, Ijäs sanoo.
Esimerkiksi omikronvarianttiin liittyy usein kurkkukipua ja kuumeilua, niitä ei allergiaoireissa juuri esiinny.
Kuume ei kuulu allergiaoireisiin. Koronavirusoireena se on sen sijaan varsin yleinen.
– Allergiaoireiluun voi liittyä pientä lämmön nousua, mutta kuumeilua esiintyy vain todella harvoin, Ijäs sanoo.
Silmien vuotaminen ei puolestaan kuulu koronaviruksen tyypillisiin oireisiin.
Lisäksi jokainen allergikko yleensä tunnistaa oman allergiansa oireet. Mikäli oireet poikkeavat oleellisesti totutusta, kyseessä voi olla virusperäinen hengitystieinfektio: flunssa tai korona.
Yksi tapa erottaa siitepölyallergia ja koronvirusinfektio toisistaan on allergialääkitys. Antihistamiinitabletit, silmätipat ja kortisonipohjaiset nenäsuihkeet poistavat tai ainakin helpottavat allergiaoireilua, koronainfektioon allergialääkkeet eivät tepsi eivätkä oireet helpotu.
– On kurjaa, jos eristäytyy kotiinsa olettaen sairastavansa infektiotautia, vaikka kyse olisi allergiasta. Allergialääkkeet ovat helppo tapa sulkea covid pois, Ijäs sanoo.
Allergialääkkeet helpottavat allergiaoireita mutta eivät auta koronainfektioon. Tämä on helppo tapa erottaa oireet toisistaan.
Yksi mutta tässäkin on.
– Monessa kaupungissa on juuri nyt runsaasti katupölyä ilmassa, ja sekin voi aiheuttaa hengitystietyyppisiä oireita. Siihen taas allergialääkkeet eivät auta, eli voi olla vaikea erottaa, ovatko oireet allergiasta, katupölystä vai covid-infektiosta johtuvia, Ijäs sanoo.
Ijäs muistuttaa, että siitepölyallergia ei ole vain lapsena tai nuorena puhkeava yliherkkyys, vaan siitepölylle voi herkistyä missä iässä tahansa. Se, että oireita ei viime keväänä ollut, ei tarkoita sitä, että oireita ei tänä vuonna tulisi – eikä kyse silloin ole välttämättä koronasta.
Ijäs sanoo, että Allergia-, iho- ja astmaliittoon on tullut koronaviruksen tiimoilta paljon huolestuneita yhteydenottoja.
– Varsinkin astmaatikkoja korona huolestuttaa paljon. Nyt kun kaikki rajoitukset ja maskisuositukset on käytännössä poistettu, eikä turvavälejäkään oikein enää ole, moni astmaatikko kantaa huolta, miten uskaltaa palata normaalimpaan elämään ja uskaltaako jättää kasvomaskin pois. THL:n suosituksessa todetaan, että riskiryhmiin kuuluvat voivat edelleen käyttää kasvomaskia, Ijäs toteaa.
Koivu on yleisin siitepölyallergian aiheuttaja. Sen kukinta on tämän kevään osalta alkamaisillaan.
Yleisin siitepölyallergian aiheuttaja on koivu. Sen kukinta on lämpimien kevätsäiden ansiosta alkamaisillaan. Muut merkittävimmät siitepölyallergian aiheuttajat ovat leppä, heinät ja pujo.
Pahin siitepölykausi kestää yleensä 2–3 viikkoa. Se on Etelä-Suomessa suunnilleen toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, pohjoisempana hivenen myöhemmin.
Eniten siitepölyä ilmassa on aurinkoisina ja tuulisina päivinä. Sateet puolestaan puhdistavat ilmaa, kun vesi huuhtoo siitepölyn maahan.